Eurotaloutta työnnetään narulla

Euroopan keskuspankki toisti syksyllä aloittamansa TLTRO:n (Targeted Long-Term Refinancing Operation). Ensimmäinen kierros ei saanut pankkeja juuri nimeksikään liikkelle. Europankit merkitsivät EKP:n halpaa lainarahaa noin 80 miljardin euron edestä, vaikka tarjolla oli 400 miljardia euroa. Tämä toinen kierros saavutti 130 miljardin euron suosion, vaikka tarjolla oli 320 miljardia euroa.

 

Mistä TLTRO:ssa on kyse?

Euroopan keskuspankki EKP:n TLTRO on tarjous ostaa euroalueen pankeilta pois tiettyjä omaisuuseriä tuoretta rahaa vastaan. Ideana oli, että pankit tarjoaisivat siten luottoa yrityksille ja kotitalouksille luomaan kysyntää, sekä piristämään investointeja ja siten koko euroalueen taloutta. TLTRO:ssa osa rahasta piti korvamerkitä tällaisiin kohteisiin, tai muuten EKP purkaisi tehdyn tarjouksen.

Saadulla rahalla on tarkoitus parantaa pankkien likviditeettitilaa. Käteisraha kun on likvidein mahdollinen tuote: se vaihtaa omistajaa helposti. Likvidys kertoo kuinka helposti kohde voidaan myydä eteenpäin. Käytännön esimerkkinä toimii muuttotappiokunnassa oleva turhan suuri asunto. Kasvukeskusen sopivan kokoinen asumus on siten likvidimpi.

 

Mitä heikko TLTRO-menekki tarkoittaa?

Koska EKP:n laskelmista tai toivomista luvuista jäätiin reippaanpuoleisesti, on syytä ajatella pankeilla olevan reippaasti likviditeettiä. Toinen vaihtoehto on, että rahan korvamerkitseminen yritysten investoiteinhin ja kotitalouksien luottoihin ei ilahduttanut pankkeja. EKP teki kolmisen vuotta sitten TLTRO:n, jossa pankeilta ei vaadittu erityisiä kohteita rahoilleen.

Silloin pankit kuskasivat EKP:n huokean rahan riskittömiksi pidettyihin euromaiden valtiolainoihin. Niissä oli tarjolla hyvä tuotto. Se laskikin erityisesti Etelä-Euroopan euromaiden valtiolainojen tuottovaatimuksia jälkimarkkinoilla. Tällä on ollut lievä vaikutus valtioiden velanhoitokuluihin, sillä uudet velkakirjat ovat siten nauttineet hieman huokeammasta korosta. Vaikutus ei ole järin suuri, sillä euromailta on myös vaadittu reippaita säästötoimenpiteitä ja julkistalouden alijäämien tuntuvaa supistamista.

Heikko kiinnostus TLTRO:hon tarkoittaakin nyt sitä, ettei pankit näe kysyntää rahalle, jota EKP olisi syöttämässä heille. EKP yrittää työntää eurotaloutta narulla. Tulokset eivät ole kovin juhlavat.

 

Kysynnän piristämisestä

Olen muutamaan otteeseen ehdottanut, että hölmö automaattisten velkajarrujen käyttö julkistaloudelta olisi syytä purkaa. Epävarmoissa näkymissä yksityispuolella odotetaan tilanteen parantumista, ennen kuin uskalletaan ottaa riskejä.

Valitettavasti odottelu pahentaa muidenkin toimijoiden ostovoimaa, kysyntää ja investointitarvetta. Tällaisessa takalukossa ja noidankehässä oikeastaan vain julkistalous voi potkaista moottorin liikkeelle.

Kaiken lisäksi edelläkuvatuista syistä johtuen euromailla olisi mahdollisuus investoida hankkeisiinsa ennennäkemättömän alhaisilla koroilla.

Olisi ollut mielekästä antaa euromaille mahdollisuus luoda lisäinvestointeja niin, ettei niitä oltaisi katsottu alijäämäsääntöihin. Nyt meneillään oleva Euroopan komission investointiohjelma ei takaa oikeudenmukaista jaottelua kohteisiin. Pelkona on, että Suomelle ei tarjota tätä investointirahaa nimeksikään, mutta Suomelle sälytetään riski siitä, että muiden maiden – pääosin kriisimaiden – investoinnit eivät epäonnistu.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu