Kreikan maksukykyä epäillään
Kreikan valtiolainat lähtivät elämään aivan omaa elämäänsä sen jälkeen kun 121. kansanedustaja oli äänestänyt Ateenassa presidentinvaaleissa "nykyistä" – tarkoittaen vastaääntä presidenttiehdokkaalle Stavros Dimakselle.
Huomioitavaa on, että kolmen vuoden joukkovelkakirjojen jälkimarkkinanoteeraukset painuivat hanakammin kuin kymmenen vuoden joukkovelkakirjat. Kun lyhyempien lainojen korkotaso nousee yli pitkäaikaisten, on tulkinta harvinaisen yksiselitteistä: kohteen maksukyky on lähiaikoina erittäin epävarmaa.
Kolmen vuoden valtiolainat olivat kirjoitushetkellä painuneet niin alas, että tuottovaatimus oli noussut 180 korkopistettä (1,8 prosenttiyksikköä) 12,34 prosenttiin. Korkotaso nousi aiemmasta kaupankäyntipäivästä peräti 17 prosenttia. Tämä on paljon. Erittäin paljon.
Kymmenen vuoden lainakorot nousivat nekin, mutta maltillisemmin. Tätä kirjoittaessa korkotaso oli 9,7 prosentissa. Nousua 20 korkopistettä.
Vaikka lieneekin ilmeistä, ettei esimerkiksi euroalueen vakausrahastot ole realisoimassa Kreikan velkapapereitaan niin hyvää tämä ei tiedä markkinoiden ja luottoluokituslaitosten arvioimalle kriisirahaston taseelle.
Sekin on selvää, ettei Kreikka pysty omin voimin "poistumaan tukirahoituksesta" tällaisten korkotasojen edessä, vaan yhteisvastuuta on tulossa lisää. Tosin voi olla, että aiemmat yhteisvastuut alaskirjataan luottotappioina sitä ennen.
Toivottavasti Suomen eduskunta ymmärtää viimeistään nyt, että tällä tukiviljelyllä ja tappioiden kuittaamisella Suomi ei todellakaan "tienaa" tässä yhtään mitään.
Nyt kun siellä ilmeisesti järjestetään uudet vaalit, niin miltäs gallupit näyttää sielläpäin ja miten tulkitsisit niitä tässä vaiheessa?
Ilmoita asiaton viesti
Pääministeri Samaras ilmoitti vajaan tunnin presidentinvaalien tuloksen oltua tiedossa, että uudet parlamenttivaalit käydään 25.1.
Syriza on edelleen kärjessä, joskin etumatka Uusi demokratia -puolueeseen on kaventunut n. 5 prosenttiyksiköstä 3-4 prosenttiyksikköön.
Tilanne menee mutkikkaaksi jos Uusi demokratia voittaa vaalit, sillä sille ei ole tarjolla oikein sopivaa hallituskumppania. Joki-puolue on oikeastaan ainoa, sillä nykyinen hallituskumppani Pasok on kovaa vauhtia katoamassa Kreikan poliittiselta kartalta, eikä pystyisi auttamaan Uusi demokratiaa yksin enemmistöhallitukseen.
Vaalien suurin puolue saa 50 lisäpaikkaa 300 edustajan parlamenttiin.
Syrizan voittaessa vaalit se voisi lisäpaikkojensa turvin mahdollisesti kasata enemmistöhallituksen. Ainakin aiemmasta hallituksesta lähtenyt Demokraattinen vasemmisto (Dimar) on mahdollinen tekijä, kuten myös Itsenäiset kreikkalaiset (Anel) – vaikka ovatkin porvaripuolue. Kommunistien (KKE) mukaantuloa ei siten edes tarvittaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Uudet vaalit ja mahdollinen Syrizan vaalivoitto, voivat olla vaikuttamassa koko Euroalueen romahdukseen.. Hesarissa tänään aiheesta mainiö kirjoitus!
Ilmoita asiaton viesti
Hesarissa mainio kirjoitus? Se olisi kyllä iltapäivälehtilööpin arvoinen uutinen.
Ilmoita asiaton viesti
Pari euroa per nuppi voi tulla tappiota suomalaisille. Ei lama kuitenkaan siitä…
Ilmoita asiaton viesti
Herra Ahola, kaikella kunnioituksella, mutta viimeksikin laskit nämä Suomen vastuut aivan päin honkia. Nyt näytät vetävän vielä enemmän.
Et näytä ymmärtävän tilannetta, jossa Kreikan pitäisi lainata kymmeneksi vuodeksi rahaa yli 9 prosentin korolla. Uusia lainoja pitää tehdä vanhojen erääntyessä (ns. rullaus, eli roll-over), sekä tietysti budjettialijäämän (yli 8 prosenttia bkt:sta) vuoksi uusille lainoille.
Tästä syntyy kovat korkomenot. Vaikkakaan Kreikalla ei kaikki velka olekaan markkinaehtoista (Suomella ja muilla euromailla on valtaosa tästä) niin Kreikan valtion velka on noin 320 miljardia euroa. Jos nyt ajattelet, että vaikka 15 miljardia euroa vuodessa pitäisi lainoja uusia (ja noin 7-8 miljardia ottaa uutta lainaa) niin tästä tulee n. 22 miljardin euron vuotuinen rasite.
Korkomenoihin uppoaa vuosittain 2 miljardia euroa lisää.
Tämä on joko yhä uusien yhteisvastuiden tie (kaikki uudet lainat tulevat mm. Suomen kannettavaksi) tai sitten maa liputtaa konkurssin.
Ilmoita asiaton viesti
Tänään näytti olevan joku Nordean suuri talousanalyytikko uutisissa äänessä ja hän ennusti muutaman SADAN MILJOONAN tappioita ensimmäisestä luototus/yhteisvastuukierroksesta. Tämä siis viittasi niihin sitoumuksiin, joita tehtiin ennen surullisenkuuluisia takuutuksia ja nyökyttelyä…
Ja oli summa euro tai mitä tahansa, niin näkisin sen ennemmin laitettuna vaikka suomalaiseen tieinfraan kuin johonkin muuhun. Konkurssi tulee joka tapauksessa. Olisi kiva nähdä sen jättävän jälkeen edes jotain niin tietäisi, mistä maksetaan. Nythän maksamme jotain jossakin…
Ilmoita asiaton viesti
Joo, ensimmäisenä tulilinjalla on Kreikan 1. tukipaketti, joka oli Suomenkin osalta noin tuhannen miljoonan euron bilateraalinen laina.
Olen sitäkin miettinyt, että olisi ollut toivottavaa saada sitten se romahdus heti alkuunsa, niin infra olisi edes säästynyt. Muutama vuosi kun me tässä kiikutaan veitsen terällä niin tiet rapistuu, viemäriputket hajoaa ja sähköverkkokin hyytyy.
Toimimattomalla infralla se kurjuus on kuienkin paljon suurempi. Puhumattakaan siitä, että vastuukuormaa on lisätty johdonmukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Kun Kreikan (lisä)tukemisesta taas neuvotellaan, niin nykyinen valtiovarainministeri Rinne näyttäisi olleen jo kauan sitten valmis toimimaan jako- ja alaskirjauspohjalta:
http://www.talouselama.fi/uutiset/yle+antti+rinne+…
Äskettäin Rinne ylisti, että ”siellä on käytännössä tilanne, jossa Kreikka kykenee huolehtimaan velkojensa maksusta, koroista ja lyhennyksistä” ja ”siellä kasvaa talous, meillä on dataa”:
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/rinne%20kysely…
Reippaita ovat arvionsa ja mielensä korkealla.
Ilmoita asiaton viesti
Politiikkojen johdonmukaisuus on joskus hämmentävää seurattavaa. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
mä yleensä oon verrannu tätä vuoteen 1942. jokainen tietää kuinka käy mutta uskoa riittää. rinteen puheita vois kyllä verrata cobbelsiin 1945.
no, puolustihan olli rehn niitä pankkien stressitestejä. kait sitä vaan tottuu valehtelemaan ja ei pääse tavasta eroon ees vahingos.
Ilmoita asiaton viesti
Linkeissä puhuu ensin Pron puheenjohtaja, sitten valtiovarainministeri Rinne. Siis, kun yön (monen?) yli nukkuu, niin takki kääntyy eli Väyrysethän siellä on tehty.
Toisaalta, jos puhuu yhtä ja tekee toista, niin Putinithan silloin on tehty. Yhteistä on se, että Göbbels (sitä kai tarkoitit cobbels’illa?) on vain halpa propagandisti. 😀
Yksi Kreikan poliitikoista (EV) tuli suurelle yleisölle tutuksi mm. Urpilaisen ”vakuussopimuspaperin allekirjoituksesta”. Epäily Kreikan maksukyvystä taas taitaa olla kytenyt ainakin 5-6 vuotta eli Suomen ensimmäisestä Kreikka-lainasta.
http://www.eurokriisi.fi/
Ilmoita asiaton viesti
Vaalit tulossa Suomessakin. Rauhoittava puhe on otettu käyttöön. ”Suomalaiset! Olette hyvissä käsissä! Me tiedämme, mitä tehdä ja sen me myös teemme. Luottakaa meihin. Suomalaiset työpaikat on pelastettava!” jne
Ilmoita asiaton viesti
Rinteeltä ilmaisu: ”Likainen exit”. Voisiko Suomi mallimaana tehdä ”puhtaan exitin”? 😀
Ilmoita asiaton viesti