Kreikan maksukykyä epäillään

Kreikan valtiolainat lähtivät elämään aivan omaa elämäänsä sen jälkeen kun 121. kansanedustaja oli äänestänyt Ateenassa presidentinvaaleissa "nykyistä" – tarkoittaen vastaääntä presidenttiehdokkaalle Stavros Dimakselle.

Huomioitavaa on, että kolmen vuoden joukkovelkakirjojen jälkimarkkinanoteeraukset painuivat hanakammin kuin kymmenen vuoden joukkovelkakirjat. Kun lyhyempien lainojen korkotaso nousee yli pitkäaikaisten, on tulkinta harvinaisen yksiselitteistä: kohteen maksukyky on lähiaikoina erittäin epävarmaa.

Kolmen vuoden valtiolainat olivat kirjoitushetkellä painuneet niin alas, että tuottovaatimus oli noussut 180 korkopistettä (1,8 prosenttiyksikköä) 12,34 prosenttiin. Korkotaso nousi aiemmasta kaupankäyntipäivästä peräti 17 prosenttia. Tämä on paljon. Erittäin paljon.

Kymmenen vuoden lainakorot nousivat nekin, mutta maltillisemmin. Tätä kirjoittaessa korkotaso oli 9,7 prosentissa. Nousua 20 korkopistettä.

Vaikka lieneekin ilmeistä, ettei esimerkiksi euroalueen vakausrahastot ole realisoimassa Kreikan velkapapereitaan niin hyvää tämä ei tiedä markkinoiden ja luottoluokituslaitosten arvioimalle kriisirahaston taseelle.

Sekin on selvää, ettei Kreikka pysty omin voimin "poistumaan tukirahoituksesta" tällaisten korkotasojen edessä, vaan yhteisvastuuta on tulossa lisää. Tosin voi olla, että aiemmat yhteisvastuut alaskirjataan luottotappioina sitä ennen.

Toivottavasti Suomen eduskunta ymmärtää viimeistään nyt, että tällä tukiviljelyllä ja tappioiden kuittaamisella Suomi ei todellakaan "tienaa" tässä yhtään mitään.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu