Eikö hallitusta voi "syyttää"?
Edustaja Pia Kauma (kok.) tarinoi kirjoituksessan Uuden Suomen Puheenvuorossa: "Hallitusta ei voi tietenkään syyttää siitä, etteivät kaikki yritykset osaa uudistua ja saa tuotteitaan kaupaksi."
Kyllä voi. Hallitus olisi voinut repiä työmarkkinasopimukset mappi ööhön ja sanoa, että firmat sopivat paikallisesti palkkansa ja, että julkisella puolella noudatetaan yksityisten firmojen yleistä trendiä.
Se tietäisi toki palkkojen huomattavaa pudotusta, mutta sillä keinolla "yritykset voisivat uudistua ja saada tuotteitaan kaupaksi". Nyt tämä ei onnistu, koska hallitus ei ole ottanut ohjaksia pois jäykiltä työmarkkinajärjestöiltä pois antaen ne markkinavoimille. Kokoomus ajaa politiikallaan siten suunnitelmataloutta, eikä markkinataloutta.
Yhteisvaluutta euron jäsenenä meillä on liian jäykät työmarkkinat, ja tässä kohtaa tarvittaisiin niitä "kipeitä rakenneuudistuksia". Jos tasavaltamme enemmistöhallitus ei pysty sorvaamaan vaadittavaa lakiehdosmuunnosta eduskunnalle, niin kenen tehtävä se sitten on? IMF:n?
***
Kauma jatkaa: "Myös veroja on korotettu eikä eläkeläisten sanomaa ole kuultu."
Aivan. Sitten toivoisin kansanedustajien ottavan laskutikkunsa esille, ja kertomaan meille kuinka paljon yleistä verorasitetta tulisi kiristää, jotta nykyinen krooniseksi muuttunut alijäämämme häviäisi. Olemme jo nyt kolkutelleet Maastrichtin kasvu- ja vakaussopimuksen rajoja.
Olemme myös luovuttaneet viimeisen päätäntävallan finanssipolitiikassamme Euroopan komissiolle, mikäli emme pysy alijäämien suhteen "tolkuissamme" tai uhkaamme ylivelkaantua.
Onko tämän hallituksen ollut tarkoituskin "vetää viimeiset lippaasta" ja antaa seuraavan hallituksen olla komission talutushihnassa?
***
Kauma lähtee "mutku mää tahdon" -linjalle: "Kun vienti ei vielä vedä entiseen malliin, on ihmisille täällä Suomessa jäätävä riittävästi rahaa kulutukseen ja investointeihin, joilla yritykset pidetään pystyssä ja luodaan työpaikkoja."
Kun vienti ei vedä, niin suomalaiset keskimäärin köyhtyvät. Köyhyys tarkoittaa – jos saan luvan hieman avittaa edustaja Kaumaa – sitä, että sitä rahaa ei enää jää yhtä paljoa kulutukseen. Investointeihin taas vaikuttaa heikentävästi eritoten Euroopan posketon säästämisvimma.
Tuo jälkimmäinen nakertaa erittäin pahasti Suomen elinkeinoelämää. Suomi on profiloitunut suurten investointikoneiden tekijämaaksi. Jos muualla ei investoida niin Suomessa ei ole enää niin paljoa töitä.
Mikä tässä on niin ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää?
***
Tämän jälkeen Kauma ihmettelee: "Julkisen sektorin koko on kantokykyyn nähden kasvanut liian suureksi. Esimerkiksi Saksassa julkisen sektorin työntekijöiden osuus kaikista työllisistä on reilut 10 prosenttia, Suomessa noin 23."
Entäpä, jos aiemmin toteamani investointikojeiden valmistamisen hyytyminen on aiheuttanut sen, että yksitinen sektori on kutistunut, mikä näkyy vertailussa samalla tavoin kuin se, että "julkinen sektori olisi kasvanut"?
Toisin sanoen, kun joku tempaisee maton alta niin lähteekö Kauma syyttämään painovoimaa kaatumisesta?
***
Miltei mykistävä linja jatkuu: "Nyt tarvitsemme tekoja paitsi teollisuuden työpaikkojen pitämiseksi Suomessa, myös pk-yritysten kannustamiseen. Työllistämisen ja irtisanomisen pitää olla nykyistä helpompaa."
Irtisanomisen helpottaminen toden totta "pitää työpaikat Suomessa"?
Työpaikat pysyvät, jos työn tekeminen on Suomessa kannattavaa. Tarvittaessa kannattaa palata tämän blogin alkupuolelle, jossa on eurojäsenmaalle tarjottavasta ainoasta lääkkeestä "rakenneuudistus", eli työmarkkinajärjestöjen välisen sopimusyhteiskunnan purkaminen.
Mikä tässä maksaa? Tuumasta toimeen, hallituskauttanne on vielä jäljellä!
***
Loppupuolella Kauma astuu varsinaiseen itsetekemäänsä ansaan: "Jos olisimme ajatelleet vain omaa kannatustamme, hallitus olisi kannattanut kaataa jo viime kesänä."
Tarkoittikohan edustaja Kauma, että jos Kokoomuksessa oltaisiin nähty tuleva syöksykierre, niin hallitus olisi kannattanut kaataa jo silloin, kun vielä oli kuljettajan paikalla.
Sillä tavoin olisi saatu neljä vuotta lisää jatkaa tätä samaa omituista ideologiaa, jossa ei näyttäisi Kauman kirjoituksen pohjalta olevan päätä – ei häntää.
Ehkä suomalaiset ovatkin liian fiksuja ollakseen tällaisen suunnattoman Kokoomuksen kannattajia?
Jos syyttämisen linjalle lähdetään niin itse olen ollut työelämässä vuodesta 1982 ja vanhempani 60-luvulta.
Keksin montakin asiaa, varsinkin 80-luvulta josta voisin vaatia hyvityksiä, siis jos sellaisia vaatia alkaisin.
Muistan nuoruudestani, 70-luvun alusta miten maanviljelijät ajeli mersuilla ja tyäläiset ladoilla. Syytän.
Maataloustuet, aluetuet harvaanasutuille seuduille jne jne. Ikävänkuuloista asiaa muta voidan nähdä myös ryöstöksi. Näin veronmaksajan kannnalta on se ja sama meneekö veroeuroni Karvialle tai Kreikkaan. Sieltä Kreikasta voidaan jonain päivänä saada jotain takaisin, Karvialta ei koskaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kauma itse lähti syyttämättömyyslinjalle. Hän olisi antanut puhtaat paperit hallituksen toimille. Minä en ole antamassa, ja pysyttelin ”syyttämisteemassa” tasan siksi, että edustaja Kauma otti asian ensin esille.
Ja en syytä sinua siitä, että olet ollut työelämässä jo vuodesta 1982. Vielä vähemmän vanhempiesi työmäärää.
Niin, saatte ainakin täältä Kreikasta kohtuullisen tarkkoja uutisia, jos ette muuta. Toivottavasti miellyttää.
https://www.suomenuutiset.fi/kreikan-hallitus-kaat…
Ilmoita asiaton viesti
” Näin veronmaksajan kannnalta on se ja sama meneekö veroeuroni Karvialle tai Kreikkaan. Sieltä Kreikasta voidaan jonain päivänä saada jotain takaisin, Karvialta ei koskaan. ”
Jos nuo ovat vaihtoehtokustannuksia, perustelistko miksi. Ennen kunnon laskelman näkemistä, lähden siitä ettei Karvia ole pudonnut kansallisen tuen piiristä Kreikan tullessa käsi ojossa taskullesi.
Ilmoita asiaton viesti
Maataloustuet on tarkoitettu tuotannon kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi eli ovat siis omavaraisuuden ylläpitoon käytettyä rahaa.
Sivuvaikutuksena maataloustuet pitävät elintarvikkeiden kuluttajahintoja tasaisempina.
Jos maanviljelijät veloittaisivat elintarvikkeista tuotantokustannus+voittomarginaali -laskelmien perusteella, useimmat suomalaiset joutuisivat lopettamaan syömisen.
Varsinkin jos viljelijät haluaisivat vielä omaan elämiseensä riittävän palkan, ja laskisivat senkin mukaan hintoihin.
Maanviljelyksen ja lihantuotannon luonteesta johtuen sitä nyt vaan joutuu harjoittamaan haja-asutusalueella. Tehotuotantotila Helsingin Vaasankadulla johtuen maanvuokrasta tuottaisi niin kallista evästä että sitä ei osta edes Wahlroos. Puhumattakaan ”maatalouden sivuvirtojen” poiskuljettamisen lisäkustannuksista ynnä ympäristöhaitoista.
Maataloustuet ovat maatalouden alalla toimivien yritysten yritys-ja vientitukia.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän, mutta Ketolalle perustelusi sellaisenaan on merkityksetöntä sanahelinää. Hän haluaa ohjata verotulot Kreikan tukipaketteihin Karvian sijaan. Ainahan kerätyt eurot johonkin menevät. Sieltä sitten palaavat takaisin pohjolaan kuin taivaan linnut.
Veikkaisin Ketolan rahoittaneen Karvian tukia 70-luvulla, 90-luvulla lisäksi unionin kassaan Kreikan maataloustukea ja tällä vuosikymmenellä Kreikan tukipaketit. Onko noista kahdesta jompi kumpi jäänyt pois Kreikan tukipakettien tultua. Luulisin ettei.
Ketola lienee eri mieltä, mutta mitäpä asiasta vänkäämään. Todellisuushan on juuri sellainen kuin ajattelija sen itse päässään kokee.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä sellaista hallintoa meille saada johon kaikki olisivat tyytyväisiä, se on ihan selvää. Aina löytyy meitä tai niitä jotka syyttävät.
Kaikille puolueille olisikin rehellistä kertoa myös ketkä tulvat olemaan niitä vaihtoehtonsa syyttäjiä. Kaikki voittaa Kankaanniemen tyyliin on härski vale.
Kaupungissa syntyneenä mutta maaseudulla kasvaneena muistan itse 70-luvun kovana eriarvoisuuden ja luokkayhteiskunnan paikkana, jossa naapurusto vieläkin jaettiin punaisiin ja valkoisiin.
Sodassa henkisesti vammautuneita halveksittiin, niitä oli omassakin suvussa. Isoäidin veljeltä petti käämi kun se joutui talvisodassa irrottamaan ruumispinosta suomalaisia sahan avulla. Sitä käskettiin välttää kun oli sellainen reppana eikä mikään oikea mies.
Maanviljelijät piti vuosittaisia mersunvaihtoviikkojaan, tehtaaan johtajat ajeli amerikkalaisilla ja tyäläisillä oli ladat, cortinat ja mosset.
Eipä tämä nyt itse aiheeseen liittynyt vaan upposin nuoruuteen. Toivottavssti joku osaavampi tekee blogin aiheesta nuoruusmuistot, menneisyyden Suomi tms.
Ilmoita asiaton viesti
Heh, sinulta jäi melkoinen pointti sivu suun. Nimittäin edustaja Kauma itse ei ole tyytyväinen oman puolueensa tekemisiin. Tuossa ylhäällä annoin muutaman vinkin, mitä pitää tehdä, jos haluaa asiat korjata niin kuin Kauma ne oletettavasti haluaisi olevankin.
Se on toki totta, ettei kaikki muut ole välttämättä tyytyväisiä vaadittaviin toimiin.
Itse muotoilen, että nekkuun tulee joka tapauksessa – siis kollektiivisesti suomalaisille. Ja sitä enemmän tulee leuka kipeäksi, mitä enemmän tähän Euroopan velkaseittiin takerrumme.
Olen esimerkiksi huomannut monen olevan huolissaan Suomen velkaantumisesta. Aika omituista. Otetaan nyt huomioon euroalueen keskimääräinen velkaantumisaste. Me emme olekaan huolissamme muiden euromaiden velkaantumisesta, vaan päinvastoin, hallituksemme tuella ruokimme näiden velkaantumista ottamalla heidän velkojaan meidän kannettavaksi. Tämän vuoksi meidän omakin velkataakka kasvaa.
Yritän välttää vastaavanlaista sentimentalisuutta, koska olen huomannut tekeväni hemmetin huonoja päätöksiä tunnehöyryissäni. Mutta jokainen toki tavallaan.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeisimmän eurobarometrin mukaan suomalaisia huolettavat eniten muiden jäsenmaiden talouden tilanne, oman maan talouden tilanne ja työttömyys, tässä järjestyksessä. http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1830…
Ilmoita asiaton viesti
No niin, sitten vain odottelen kansan syvien rivien kertovan, mitä näiden muiden tulee tehdä.
Kreikassa on sellainen mahdollisuus, että täällä otetaan velkaantumisen korkea taso huomioon, ja neuvotellaan velka pienemmäksi. Ja koska neuvotteluvalta on Kreikalla, niin vaihtoehtona on aina velkojen yksipuolinen maksamatta jättäminen.
Velkaisuustaso putoaa kummasti, sekä nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
”Velkaisuustaso putoaa kummasti, sekä nopeasti.”
😀
Niin… Kreikalla. Ei koske Suomea! 😀 tuplakikatus
Ilmoita asiaton viesti
ja jos syyttely linjaa jatketaan sanotaan suoraa että paskaa puhut. sattumalta kun maatalossa olin nuoruuden. enpä ainakaan meiltä päin muista yhtään mersua muilla kuin taksikuskeilla. Lada siellä oli joka talossa. Jossain saattu joku Datsun olla tai Fiat. Ei mersuja eikä mitään ihmeen autonvaihtoviikkoja ollut. Sitä en tiedä millä sitten etelän varekset ajelivat. Valehdella ei kuitenkaan tarvi.
Ilmoita asiaton viesti
”Kyllä voi. Hallitus olisi voinut repiä työmarkkinasopimukset mappi ööhön ja sanoa, että firmat sopivat paikallisesti palkkansa ja, että julkisella puolella noudatetaan yksityisten firmojen yleistä trendiä.”
Täysin tehoton ja ylensyönyt julkinen puolihan se kaiken pahan alku ja juuri on. Yksityinen puolihan se kustantaa kykenemättömän ja tehottoman julkisen puolen toiminnan, joten kritiikki oikeaan kohteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä julkisella puolella on paljon poliittisten puolueiden miehittämiä ”palkintovirkoja”, joissa tehottomuus varmastikin kukoistaa. Mutta koska ne ovat näitä palkintovirkoja niin niistä ei haluta luopua, vaan marssitetaan esim. liikkuva poliisi ulos, luokkakokoja suurennetaan opettajien vähentämiseksi ja terveydenhuolto takkuaa vähäisen henkilöstöresurssin vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Työmarkkinaosapuolten tulee sopia vapaammista ehdoista. Ehtojen on pädettävä myös julkisella puolella, siihen yhteiskunta voi vaikuttaa.
Julkisen sektorin pöhö tulisi laskea 5-6 aikana, lainanotto lopettaa, tuottavuuden noustava voimakkaasti. Muutokset eivät voi tapahtua yhdellä miekan iskulla. Työttömyys kasvaisi jonkin verran, säästöillä voisi kompensoida osaa tulonverolla ostovoimana palkansaajille.
Tälläinen edellyttäisi vaalikausien yli menevää taloussuunnittelua, Ruotsin mallin mukaan, jota Suomessa ei ole.
Samoin aktiivista teollisuus ja yrityspolitiikkaa investointien saamiseksi ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitinkin jo avaukseen, että julkisen puolen palkkatason tulisi myötäillä yksityisen sektorin trendejä.
Ilmoita asiaton viesti
Henri,huonosti taidat tuntea työmarkkinoiden historiaa, aina ”tammikuun kihlauksesta” asti voidaan todeta työmarkkinajärjestöjen kyvyn sopia asioista olleen suomalaisen teollisuuden ja koko yhteiskunnan vaurastumisen eräs tekijä. Et taida kovin mielelläsi, omaa valuttaa, haikailevana myöntää, että markka-aikaiset devalvaatiot opettivat suomalaisen vientiteollisuuden johdon etsimään kilpailukykyä devalvaatioiden kautta eikä esim. tuotantopohjan laajentamisen tai vaikkapa tuotekehittelyn kautta ja tätä virhettä maksamme nyt. Kyllä Suomen tukalaan tilanteeseen ovat yhtä syylisiä suomalaiset kyvyttömät yritysjohtajat kuin politiikotkin, esimerkkejä riittää, Nokiasta lähtien.
Ilmoita asiaton viesti
Sanotaanko sitten, että työmarkkinajärjestöt eivät ymmärrä historiaansa. Olen tässä jo useamman vuoden odotellut, että eritoten työntekijäpuolella joustetaan paikalliseen sopimiseen eritoten työajoista ja palkoista. Laki ei saisi olla esteenä kummallekaan – ei työajoille, eikä palkoille.
Nyt vastaavaa sopimusta ei ole tehty. Se on kylmä fakta, eikä siihen liity mitenkään minun tietämykseni taso asiasta.
Minusta yhteiskuntamme on nimenomaan viime vuosina köyhtynyt, vaikkakin tämä köyhtyminen on naamioitu hulppeammalla velanotolla niin, ettei kulissit särkyisi. Tuon velanoton suhteen tulee kuitenkin automaattinen jarru, sillä Suomen finanssipolitiikastakin päättää lopulta joku muu taho kuin Suomen eduskunta. En ole tästä mielissäni, siinä olen kanssasi samaa mieltä.
Meidän ei tarvitse palata kultakantaiseen Suomen markkaan, tai dollarisidottuun Suomen markkaan. Näiltä ajoilta ne devalvaatiot tulivat pakollisiksi, koska työntekijäjärjestöt hinnoittelivat työnsä välillä niin ylös, että muutoin olisi työttömyys räjähtänyt käsiin.
Nyt työttömyysaste on TEM:n mukaan noin 12,5 prosenttia.
Meidän ei tarvitse devalvoida kertaakaan, kun asetamme Suomen kansallisen vapaasti vaihdettavan valuutan kellumaan. Ei kertaakaan. Tällöin kansallisen ja vapaasti vaihdettavan valuutan arvo määräytyy joka ainoa sekunti sen oikealla senhetkisellä tasolla.
Toivoisin, että ottaisit hieman kansantaloudesta selvää. Tässä muutama kysymys, joihin haluan vastauksesi:
1) Mitä mielestäsi tarkoittaa (kansantalouden saralla) suhteellisen edun periaate? Millaiseen tuotantopohjaan se mielestäsi kehottaa?
2) Onko tuotekehittely mielestäsi nopeampi ja kiistatta varmempi tapa lisätä myyntiä kuin jo olemassaolevien tuotteiden uudelleenhinnoittelu?
Huomautan, että ennen kuin olet näihin kahteen kysymykseen vastannut, tulen poistamaan kommenttejasi jatkossa, kunnes vastaat. Jos poistettavaa tulisi siten liiaksi, estolistaan. Tässä tapauksessa lupaan ajoittain katsoa avauksesi täällä, jossa kirjoitat em. kahdesta aiheesta.
Kiitos, ja hyviä vastauksia odotellen.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tuo ”suhteellisen edun periaate” tuttu, mutta yritätkö puolustella sillä Suomen vientiteollisuuden kapeutta vai mitä? Toiseksi voi myös kysyä kuinka hyvin tuo teoria toimii nykyisin ja varsinkin tulevaisuudessa globaalissa maailmassa jossa taistelu hupenevista luonnonvaroista yhä edelleen kiihtyy. Toki uudella hinnottelulla, siis hintaa pudottamalla, saadaan myyntiä lisättyä, nopeastikin, mutta onko se kestävämpi tapa ”pitkässä juoksussa” toimia, verrattuna esim. etsimällä uutta tuotantoa ja vanhan tuotannon jalostusasteen nostoa tuotekehittelyn kautta, enpä usko.
Ilmoita asiaton viesti
Pointtihan on siinä, että mitä globaalimmin kauppaa käydään, sen tärkeämmäksi tulee erikoistua, jotta voisi saavuttaa suhteellisen edun. Erikoistuminen ei onnistu, jos haluaa tehdä hieman kaikkea. Ja jos tekee hieman kaikkea, niin mitä sitä muilta ostamaan?
Suomi on erikoistunut näihin suuriin teollisuuskojeisiin, jotka nyt eivät käy kaupaksi kaikkien lykätessä investointejaan tulevaisuuteen. Kojeillemme ei ole myöskään tarvetta, kun tuotantokapasiteettia on vanhastaankin käyttämättömänä. Sen vuoksi olen useaan otteeseen toivonut tämän kriisin saavansa ratkaisunsa: joko tulonsiirtounioni tai paluu kansallisiin valuuttoihin. Mitä nopeammin kriisi ratkotaan, sen paremmat edellytykset Suomella on päästä ulos ahdingostaan.
Olemme siinä kuitenkin samaa mieltä, että tuotteiden kehittäminen on pitkässä juoksussa mielekästä. Ongelmamme on kuitenkin nyt lyhyellä aikavälillä – aikaa on hyvin rajallisesti, ja näitä hupenevia vuosia on käytetty jahkailuun. Jos olemme tilanteen akuuttiuden osalta samaa mieltä, niin meillä ei silloin liene ”nopeita lääkkeitä” kuin alentaa hinnoittelua. Ja silloin, kun hintoja alennetaan niin kustannuksista pitää karsia samalla tavoin. Silloin monessa kohtaa kustannustason karsiminen tarkoittaa leikkautuneita palkkoja.
Selvennykseksi: en toivo palkkaleikkauksia, mutta nykyisessä umpikujassa ei ole muuta tehtävissä. Jos tulonsiirtounionia ei perusteta, mutta aiomme jatkaa yhteisvaluutassa, niin ainoa keino on muuntautua saksalaistyyliseen ”minijob”-yhteiskuntamalliin.
Kiitos siitä, että vastasit. Toivotan nyt parempaa vuotta 2015.
Ilmoita asiaton viesti
No, meillä on naapurissa Ruotsi, joka Suomeen verrattuna tekee vähän ”kaikkea” ja siksi se on valmiimpi vastaanottamaan kv.taantumia kuin Suomi. Hyvää uutta vuotta sinne Kreikkaan täältä Turun suunnalta, Paimiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Naapurimme Ruotsi ei ole luovuttanut rahapolitiikkaansa Frankfurtiin. Euroopan komission syksyn talouskatsaus (2014) kertoi aika selkeästi, että EU:n euroalueen ulkopuoliset maat ovat jostain omituisesta syystä onnistuneet kasvattamaan talouttaan, mutta euroalue ei.
Komission katsauksessa havaittiin myös se, että muiden kasvu on johtunut suurelta osin yksityisen kulutuksen kautta. Euroalueella on kuitenkin päätetty ”säästää” (veronkorotuksia ja julkispalveluiden maksujen korotukset) mikä vähentää yksityisten ostovoimaa.
Valuuttakatteisessa järjestelmässä ei ole tällaisina aikoina kovin paljon vaihtoehtoja. Siksi niistä länsimaat ovat luopuneetkin. Euroalue on suuri poikkeus, jossa uskotaan edelleen kiinteän valuuttakurssin ihmeisiin, vaikka ne ovat hajonneet aiemmin talouskriisien aikana.
—
Siitä olen samaa mieltä, että kun tämä euroalueen työttömyysaste on näinkin korkea (Työ- ja elinkeinoministeriön todelliset lukemat kertovat Suomen n. 12,5 prosentin työttömyysasteesta) niin onhan tuossa varaa hieman laajentaakin repertuaaria.
Investointeja alkaa maahamme sataa heti, kun työn teettäminen suomalaisilla tulee kannattavaksi. Toivotaan nyt sitten edes, että euron ulkoinen arvo putoaa vielä entistä enemmän. 1 dollari per 1 euro olisi nyt ainakin tarpeen nykyisen n. 1,2 kertoimen sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, miksi ammattiyhdistys ja EK on jättäneet yrittäjä järjestöt neuvotteluissa aina ulkopuolisiksi. Jolloin se murros joka nytten on menossa, jossa savupiippu työpaikat vähenevähene ja pe puolen työpaikat lisääntyvät, on tehnyt juuri väärän neuvottelukumppanin valinta ollut ammattiyhdityksillä väärä.
Eli nytten taas kuin huudetaan yrityksiä apuun, niin heille on avautunut samanlainen vertailu paikka asioiden hoidossa, kuin Ruotsi on vasurien Suomessa, eli Viron malli on se vaihtoehto johon nytten yrittäjät katsovat ja todellakin miettivät viitsitkö tässä mattojen altaveto valtiossa investoida.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitat että ”Entäpä, jos aiemmin toteamani investointikojeiden valmistamisen hyytyminen on aiheuttanut sen, että yksitinen sektori on kutistunut, mikä näkyy vertailussa samalla tavoin kuin se, että ”julkinen sektori olisi kasvanut”?”
Tilastokeskuskin on yrittänyt useaan otteeseen kertoa, että julkisen sektorin näennäinen kasvu johtuu bkt:n alenemasta, mutta ilmeisesti kansanedustajat (kuten Jungner/sd) eivät tutustu Tilastokeskuksen materiaaleihin ennen mielipiteen muodostamista.
Ilmoita asiaton viesti
Julkinen sektori muutosvastarinnallaan puolustaa omaansa henkeen ja vereen, eikä koskaan oma-alotteisesti tee rasikaaleja parannuksia, (lue sahaa omaa oksaansa).
Ilmoita asiaton viesti
Mitä, Markku Laaksonen, mahtanet käsittää julkisella sektorilla?
Julkiseen sektoriin kuuluu sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus, osa eläkkeistä jne. Kolmanneksi suurin menoerä on julkisesta velasta yksityisille luotottajille maksetut korot.
Julkisen sektorin leikkauksia vaativat haluavat siis koulutukseen, sosiaalimenoihin (työttömyysturva, toimeentulotuki, lapsilisät jne), terveydenhuoltoon ymv. tehtäviä leikkauksia.
Kevyt tietoisku http://tietotrenditblogi.stat.fi/mag/article/51/
Ilmoita asiaton viesti
Osui ja upposi.
Eräs pikkutyttö sanoi kiusaajalleen: ”Ei sua ole olemassakaan!” – Ongelma poistui?
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on investointikone?
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin suuria teollisuuskojeita, joita usein tarvitaan uusien investointien (esim. uudet tehtaat, vanhojen tehtaiden laajennukset) edessä.
Nyt ei laajennella, kun nyt säästetään. Tällöin suomalaisten erikoistuotteille ei löydy kysyntää -> ei löydy töitä, ja sitten taloutemmekin sakkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olisikohan paperikone tuollainen härveli. Hinta on ainakin hyvä, mutta niiden kysyntä taitaa seistä, kun investoinnit ovat ”varovaisuustilassa”?
Ilmoita asiaton viesti
Mä en oikein ole kartalla tuosta yrittäjien verotuksesta nykyään.
Olen kuullut ”Viron mallista”, jossa yrittäjän niitä voittoja, jota hän käyttää investointeihin, ei veroteta.
Tämä on mielestäni ainoa looginen ratkaisu. Ei pidä verottaa, kun kapitaali luo investoinnein lisää rahaa ja siinä sivussa myös työpaikkoja.
Voiko joku valistaa miten tämä nykyään Suomessa oikein menee?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Hallitusta voi ainakin syyttää kannattamattoman teollisuuden tukemisesta, kun maksetaan verovaroilla syöttötariffin mukaista kolminkertaista hintaa sähköstä aina vaikka ei tarvittaisi sitä. Jos sähköä tarvitaan niin tuulivoima ei tuota sitä jos ei tuule. Markkinahinta pomppasi yli 200 euroon/MWh:lta, eikä tuulivoimaa saatu tyynen ilman takia, oltiin hetki tuontisähkön varassa kovalla pakkasella.
Nyt Soini on luvannut lopettaa kannattamattomat syöttötariffi sopimukset seuraavalla hallituskaudella ja se on hyvä asia.
Tuulivoimalat on terveys- ja ympäristöhaittoja suomalaisessa metsämaisemassa.
Ilmoita asiaton viesti