Saksan inflaatio nollan tuntumaan – euroalue deflaatioon?
Saksan vuotuinen inflaatio putosi joulukuun ennakkokatsauksessa marraskuun 0,5 prosentista 0,1 prosenttiin. Koko euroalueen inflaatio mateli 0,3 prosentin vuotuista vauhtia marraskuussa. Saksan raju pakittaminen kielii siitä, että lukemat voivat rumentua euroalueellakin lisää. Ennakkoluvut julkaistaan huomenna 7.1. ja skaala tuntuu olevan 0,0 prosentin ja -0,1 prosentin korvilla.
Tästä on varoitettu jo likimain parin vuoden ajan. Muistan Puheenvuorossakin käydyn keskustelun, ettei euroalue ole missään deflaatiossa, ja että missä niin on sanottu.
Minusta ennakointi on poliittisena työkaluna paljon parempi kuin reagointi. Erityisen selkeästi inflaation vuoksi, koska putoava inflaatio muokkaa myös inflaatio-odotuksia. Nämä odotukset saavat kuluttajat lykkäämään hankintojaan huokeampien hintojen toivossa, sekä yritykset siirtämään investointeja myöhemmäksi. Sillä on toisin sanoen taloutta tukehduttava vaikutus. Ja juuri nyt euroalue ei toden totta kaipaa enää yhtään tukehduttajaa lisää.
Jaksan huomauttaa myös siitä, että näin tapahtui kannatusmittauksista huolimatta. Näin tapahtui mielipidetiedusteluista huolimatta.
Voisi fiksujen suomalaisten iloita enempi vaikka siitä, että onneksi tuli kuunneltua niitä tahoja, jotka ymmärtävät asiat kertoa etukäteen. Voisi välttää nämä sudenkuopat.
Sen sijaan suurempaa ilon aihetta tuntuu olevan siinä, että niiden häiritsevien tosiseikkojen toitottajat eivät menesty suosiomittauksissa, ja ettei niitä ainakaan haluta ottaa mukaan päätöksentekoon.
EU:n tilastoviranomainen Eurostat julkaisee euroalueen inflaatioluvut (joulukuun, ennakkoarvio) 7.1. klo 12 Suomen aikaa.
Mielenkiintoista. Itse en keksi yhtäkään tuotetta, jonka hankkimista lykättäisiin sen takia, että sen saisi vuoden päästä esim. 1% halvemmalla. Ihmiset nimittäin asettavat myös ajalle tietyn arvon, eli puhutaan aikapreferenssistä. Ihmiset ottavat myös lainaa usein suurellakin korolla, jotta saavat asioita nyt eikä vuoden päästä.
Ilmoita asiaton viesti
Kävisikö syyksi se, ettei ole varaa siihen korkeampaan hintaan? Luottotiedotkaan eivät ole kaikilla kunnossa, eikä välttämättä haluakaan velkaantua esim. työttömyysuhan, tai jo olemassa olevien velkojen vuoksi.
Omakohtainen esimerkkini: tilasin lämmitysöljyä aiemmin vain sen verran, että pärjäsin noin kuukauden (marraskuu). Sitten toisen kuukauden (joulukuu). Nyt kolmannen kuukauden (tammikuu).
Jos olisin ostanut kaikki kolmen kuukauden öljyt lokakuun lopulla, kun kelit viilentyivät niin laskuni olisi ollut:
1500 l, á 1,07€/l = 1605€.
Sen sijaan paloiteltuani ostokset odottaessani ennemminkin verohuojennuksia, mutta raakaöljyn hinnanlasku auttoi sekin:
500 l, á 1,07€/l + 500 l, á 1,03€/l + 500 l, á 0,90€/l = 1500€.
Yli sadan euron säästöt. Tämän ansiosta kävin 10 kertaa suosikkiravintolassani syömässä.
Ei olisi tullut kenenkään muun mieleenkään?
Ilmoita asiaton viesti
”Kävisikö syyksi se, ettei ole varaa siihen korkeampaan hintaan?”
Tällöinhän hintojen lasku on erinomainen asia, ja lisää kokonaiskysyntää, kun yhä useammalla on varaa tuotteeseen. Näin on käynyt mm. kännyköiden ja tablettien osalta. Kysyntä olisi jäänyt mitättömäksi, jos hinnat eivät olisi laskeneet. Hintojen lasku on terve seuraus teknologian ja tuottavuuden parantumisesta.
Onko esimerkkisi osoitus siitä, että deflaatio hidastaa kokonaiskysyntää ja talouskasvua? Et ole loputtomasti lykännyt öljyn ostamista, vaan fiksusti ostanut sitä aina kuukaudeksi eteenpäin, oman tarpeesi mukaan. Kyllä tarpeeseen aina ostetaan. Eivät ihmiset halua asua kylmissä taloissa ja kuolla nälkään.
Esimerkissäsi on muuten kyse huomattavasta hinnan muutoksesta kolmen kuukauden aikana. 1% deflaatio lienee ihan eri asia.
Ilmoita asiaton viesti
Puhut tarjontadeflaatiosta. Nyt sairastamme kysyntädeflaatiota.
Ne kehittyvät tabletit ja matkapuhelimet on voitu tuotekehittää vain sen vuoksi, että niitä tehtailleet firmat ovat saaneet positiivista kassavirtaa tehdä parempia laitteita, kilpailla toisiaan vastaan.
Ja en halua asua kylmässä talossa, mutta monelle kreikkalaiselle tämä ei ole vaihtoehto. Aika monelta uupuu edes se kylmä talo. Ja Kreikka on ollut kovassa deflaatiossa viime vuodet. En sanoisi myöskään Kreikan -25 prosenttia talouskasvulukuihin (joita kyselit, että onko korrelaatiota) kovin montaa mairittelevaa sanaa.
Pointtini kulutuskäyttäytymiseen oli kuitenkin odotus siitä, että hinnat putoavat.
Ilmoita asiaton viesti
Deflaation luonne ei ole ihan pystysuora, kun sen seurauksia tarkastellaan lähemmin Tyhmyrin tapaan:
http://tyhmyri.wordpress.com/2014/11/19/deflaatio-…
Tämä on se kysymys:
”Miten estetään kansantalouden supistuminen ja työttömyyden kasvu deflaation seurauksena. Varsinkin tässä tilanteessa kun sitä tuottavuudenkaan kasvua ei ole näköpiirissä.”
Sitten yksilötaso:
Moni [netto]pienituloinen on lopettanut päivälehden ja jonkin aikakauslehden vuositilauksen ja jokunen on myös päätynyt kirkollisveron ulkopuolelle taloudellisista syistä. Ja ehkä ostaa vaatteensa kirpparilta
Siitä voi miettiä, mitä tapahtuu parin lehden, seurakuntien tai Anttila/ Stockmann/ vaateteollisuus henkilökunnille. YT-neuvotteluja, eikö? Ja työkkäriin lisää asiakkaita? Ja vähemmän ostovoimaa…
Tässä yhteisen ystävämme Tyhmyrin kärsivällinen selitys tarjonta- kysyntäinflaation eroista:
http://tyhmyri.wordpress.com/2012/06/25/inflaatios…
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelen avaamaan jonkun talousopuksen. Liian matalan inflaation (disinflaatio) tai hintojen laskun (deflaatio) aiheuttamat ongelmat on kohtalaisen kattavasti esitetty ja hyväksytty.
Suosittelen ajatusleikeissä aina ottamaan käyttöön liioitellun prosenttimuutoksen, se auttaa selkeyttämään omia ajatuksia. Mitä tapahtuisi, jos hintatason uskottaisiin putoavan 20% vuodessa, joka vuosi, näköpiirissä olevaan hamaan tulevaisuuteen asti? Huomautuksena, että käytännössä toki myös palkkataso ja monet omaisuuserät, kuten asuntojen hinnat, laskisivat. Mutta velat ja talletukset pysyisivät ennallaan.
Tästä jos mietit kotitalouden käyttäytymistä tilanteessa, missä palkkataso laskee, velkarahalla ostetun asunnon hinta laskee mutta asuntolainan summa ja kuukausilyhennyssumma pysyy ennallaan…
Ellen ihan väärin muista, olit itävaltalaisuuteen kallellaan? Mikäli näin on, voidaan puolestani lopettaa keskustelu saman tien.
Ilmoita asiaton viesti
Sen verran vielä tästä ”eihän prosentti mitään vaikuta”-pelleilystäsi: mikäli prosentilla ei ole suurta merkitystä, miksi mm. palkkaneuvotteluissa nollan ja kahden prosentin tulosopimuksilla on yleisesti mielletty iso ero? Tai miksi rahapolitiikassa korkotason nimellinen lasku kahdesta prosentista yhteen on iso muutos?
Ilmoita asiaton viesti
Ostaisitko auton ensi kuussa, jos tietäisit, että autojen hinnat silloin nousevat tai ostaisitko auton nyt, jos tietäisit, että hinnat laskevat.
Suomen valtiokin luuli, että ihmiset eivät lykkää auton hankkimista. Meni ja nosti autoveroa. Kenellä vain tarvetta oli, osti uuden auton. Kun hinnat sitten veron takia nousivat, autokauppa hyytyi, verotulot jäivät saamatta ja autokauppa joutui lomautuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi Suomessa hallitus varmistaa tuon inflaation veroja korottamalla.
Ilmoita asiaton viesti
Matalan inflaation aikana jonkun keskeisen hyödykkeen hintojen lasku aiheuttaa harhaa. Tällä hetkellä tällainen tekijä on öljyn ja muunkin energian hinta.
Tosiasiassa tämä on hyvä uutinen saksalle ja euroopalle kuten myös hiljalleen korjautuva euron yliarvostus dollariin nähden.
Ilmoita asiaton viesti
…Ja jos tutkisit euroalueen ostopäällikköindeksejä niin huomaisit siellä olevan kymmenien kuukausien putkia, jolloin tehtaiden tuotehintoja on leikattu, koska pers’aukisilla työttömillä eurooppalaisilla ei ole varaa muuhun.
Katteet pienenevät -> tuotantoa supistetaan -> väkeä vähennetään -> kysyntä putoaa lisää.
Mm. energiasta siivottu ”pohjainflaatio” (core inflation) on tullut kipakkaa tahtia alas parin vuoden aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Pohjainfallatio on oli ainakin viime vuoden puolella pitkään melko tasainen 0,7%. Tietysti tuo maataloustuotteiden markkinasekamelska aiheuttaa myös harhaa.
Eli jos palataan takaisin tuohon alkuperäiseen juttuusi niin siitä kyllä puuttuu nämä keskeiset tekijät. Tuotannon tehostuminen yhdistyneenä halpaan energiaan ei voi olla paha asia euroopalle kun sitä kasvua on joka tapauksessa haettava viennistä.
Ilmoita asiaton viesti
”…joka tapauksessa viennistä.”
Miten väärässä taidatkaan olla!
Lue tämä aiempi tekstini ja klikkaa sen ensimmäinen kuva auki (graafin selvennykset ovat tekstissä). Euroopan komission prujuista, joten se tuskin on ainakaan kovin tarkoituksenhakuisesti laitettu osoittamaan sitä, että euroalueella mennään metsikköön pelkkään vientii tukeutuvassa kasvustrategiassa.
Muualla yksityisen kulutuksen suosiminen yli viennin on auttanut ripeämpään kasvuun.
http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180237-…
Ilmoita asiaton viesti
En taida olla, Euroopan keskeisistä vientimaista vain Venäjän talous kärsii merkittävästi energian hinnan laskusta, kasvavat taloudet muualla enimmäkseen hyötyvät siitä.
Ongelma oman kulutuksen kasvattamisessa on se, että se on jo valmiiksi maailman mittakaavassa hyvin korkealla tasolla. Kulutusjuhla ei ole loppupeissä kenenkään etu vaan euroopan ja lopulta myös tällä hetkellä kasvavien talouksien tulee pitkässä juoksussa tottua siihen, että nopea kasvu on vain hetken harhaa.
Tämä on kuitenkin jo aikalailla aiheesta sivuun ja ilmeisesti haluat vain johtaa keskustelun ohi siitä mihin alunperin vastasin eli tällä hetkellä tilastoissa on selkeää harhaa.
Ilmoita asiaton viesti
Miten meidän vientimme hyötyy sitten siitä, että kohdemaiden osalta ”pitkässä juoksussa nopea kasvu on vain harhaa”?
Miksi silloin kannattaisi edes yrittää?
Tilastoissa ei ole sikäli harhaa, että jos katsot pitkän ajan inflaatiotrendiä niin parin vuoden aikana euroalueen inflaatio on lähentynyt lähes koko ajan kohti deflaatiota. Raakaöljyn alhaisen kysynnän vuoksi öljy tietysti halpenee – tuotantoa on liikaa kysyntämuutoksen vuoksi.
Kysyntämuutos taas tulee siitä, että Eurooppa haluaa säästää itsensä hengiltä. Muut vaikuttavat tekijät ovat Kiinan moottorin yskiminen, ja Yhdysvaltain vähentynyt tarve energiatuontiin (shale oil).
Ilmoita asiaton viesti
Tapasi vastata kysymyksillä, ohittaa oleellinen, ohjata keskustelu ohi aiheen ja vieläpä tarkoituksellisesti ymmärtää väärin mitä sanoin yllä, ei ole mitään oikeaa keskustelua. Vastaan vain kolmeen, alkuperäisestä jo huomattavasti sivussa olevaan, kohtaan ja siihen päättyy minun osuuteni tässä keskustelussa.
1. Pitkällä aikavälillä inflaatioon ovat vaikuttaneet myös euron suhteettoman korkea arvo ja muiden talouksien ongelmat. Keskuspankin eräs tavoite on pitää inflaatio alhaisena, onko tässä sitten onnistuttu liian hyvin on aivan toisen keskustelun aihe.
2. Energian kysyntä kyllä kasvaa koko ajan, hinnan muutoksen keskeiset tekijät ovat USA:n uusi liuskekaasun ja -öljyn tuotanto ja perinteisten tuottajien vastaus tähän markkinaosuuksien säilyttämiseksi. Toisin sanoen hinnan lasku ei johdu kysyntämuutoksesta.
3. Liian nopea kasvu aiheuttaa talouksissa vääristymiä koska kansantaloudet/yritykset eivät aina hallitse tilannetta, nämä vääristymät ovat usein rakenteellisia ja suuri osa euroopan talouksien rakenteellisista ongelmista johtuu juuri ylioptimistisen nopean kasvun aikana tehdyistä virheistä joita on hyvin vaikea korjata. Sama pätee kulutuskysyntään; kulutusjuhla voi olla hallitsematon.
Ilmoita asiaton viesti
En vastaisi kysymyksillä, jos saisin jollain lailla johdonmukaisen ajattelumallin. ”Ohi aiheen” saattaa mennä silloin, jos vastapuoli ei ole miettinyt asioita monelta kantilta. Silloin toisen ihmettely tuntuu käsittämättömältä.
1) Kukkua. Keskuspankkimme tehtävä on pitää inflaatio lähellä – mutta kuitenkin mielummin hieman alle – 2 prosenttia. Ei ”alhaisena”. Se ei ole onnistunut tehtävässään pariin vuoteen. Yli vuosi on mennyt jopa niin, että tavoitteeta on jääty vähintään koko prosenttiyksikkö.
2) Shale oil – oikein. OPEC on aiemmin pitänyt hintatavoitettaan yllä, jolloin tuotantoa olisi supistettu. Se ei silti selitä pohjainflaatiolukujen putoamista euroalueella. Sen vuoksi, että pohjainflaatiosta on siivottu pois mm. energian hinnat.
3) Olen samaa mieltä talouden ylikuumenemisen osalta, mutta minusta euroalueella ei ole nyt oikein nähtävissä tällaista hätää.
Ilmoita asiaton viesti
1) EKP reagoi 2010 kohonneeseen öljyn hintaan nostamalla korkoja kahdesti. Yleisesti tätä pidetään jälkikäteen tarkasteltuna suurena virheenä – EKP reagoi väliaikaiseen energianhinnan muutokseen, eli cost-push-inflaatioon. Eli kiristi rahapolitiikkaa (rapo) samalla kun öljyn korkea hinta heikensi talousnäkymiä.
Mikäli rapo ei reagoi symmetrisesti energiahinnan muutoksiin, niin silloin EKP kiristää rapoa aina öljyn hinnan noustessa, mutta ei löystä sitä kun öljyn hinta laskee. Lopputuloksena EKP jää takuuvarmasti sen lakisääteisestä tehtävästä, eli 2% inflaatiotavoitteesta.
2) Pohjainflaatiokäppyrä näkyy tässä: http://www.tradingeconomics.com/euro-area/core-inf… Käyrän mukaan olemme samalla tasolla nyt kuin hetkeä ennen IT-kuplan puhkeamista (2000) tai eurokriisin alkua (2010). Bad news.
3) Matala öljyn hinta aiheuttaa elvytysefektinsä ohella myös joitakin ongelmia: vaihtoehtoisiin tuotantotapoihin on laitettu riskirahaa kiinni, moni iso maa, joilla on lisäksi dollarivelkaa, on riippuvainen öljynviennistään. Tämä näkyy finanssimarkkinoilla ”kriisitietoisuuden nousuna”, eli yritysrahoituksen kallistumisena.
Suosittelen kurkkaamaan vaikkapa ”roskalainojen”, eli yritysriskiä reilusti sisältävien velkakirjojen hintoja – ne ovat laskeneet käsi kädessä öljyn kanssa: http://finviz.com/quote.ashx?t=JNK&ty=c&ta=0&p=m
Ilmoita asiaton viesti
1. Ei liity mitenkään siihen mitä sanoin. On kyllä aivan totta, että keskupankit tekevät myös huonoja ratkaisuja
2. Matala pohjainflaatio ei sinänsä aiheuta mitään ongelmaa. Pohjainflaatio on ollut euroalueella tasaisen alhainen, alle 2%, viimeiset kymmenen vuotta.
3. Tätä kutsutaan asiantuntijapiireissä vapaaksi kilpailuksi.
Ilmoita asiaton viesti
1) Liittyipä. Juhanin esimerkki oli vain päinvastaiseen tilanteeseen reagointi öljyn hinnanmuutoksen seurauksena. Tuloksena oli katastrofi. Pelkän öljyn hintakehityksen tuijottaminen estää näkemästä metsää puilta.
Olet tarrannut tähän öljyn hintakehitykseen jo aivan alkumetreillä.
2) Olosuhteet tulee huomioida. Euroalue tarvitsee tuntuvia inflaatioeroja, jotta kilpailukykyongelmat sen sisällä voidaan ratkoa ilman niitä tulonsiirtoja. Moneen paikkaan euroalueelle 2 prosentin inflaatio – ja Saksaan viiden, kiitos kaunis. Vaikka alkuun nyt viideksi vuodeksi ja sitten katsotaan pitääkö vielä jatkaa tasapäistämistä.
Ilmoita asiaton viesti
1) Liittyyhän. Rahapolitiikan on oltava symmetristä, tai se muuttuu epävakaaksi. EKP:n rahapolitiikka on tällä hetkellä kireää reaalisesti, olkoonkin löysää nimellisesti.
2) Aiheuttaahan.
3) Toki – eli tämän logiikan mukaan 30-luvun lama, 90-luvun alun eurokrisii ja tämä nykyinen eurokriisi ovat vapaata kilpailua ja siten hyväksyttävissä. Tai että jos euroalue painuu suhdannekuoppaan valuuttakanavan puutteen takia ja tiukan budjetti- ja rahapolitiikkansa ansiosta ja romauttaa täten maailman kokonaiskysynnän, niin se on vain vapaata kilpailua? Itse näkisin, että huonosta talouspolitiikasta ei saa eikä pidä antaa kenenkään pestä käsiään ajatuksella, että ”vapaata kilpailua”.
Mielelläni näkisin muuten ne viittaamasi asiantuntijapiirit, jotka eivät näe euroalueen matalaa pohjainflaatiota ongelmallisena. Väitän, että puhut omiasi.
Ilmoita asiaton viesti
1. Alunperin kommenttini (#3) koski vain energian osuutta tilastoharhaan enkä siinä, enkä kommentissa #14, johon vastasitte, käsitellyt keskuspankin toimintaa.
2. Siinä tapauksessa meidän pitäisi ajatella, että euroopan talouden suhteellinen vakaus suhteessa kilpailijamaihin on haitallista.
3. Ei jonkin talouden osa-alueen kilpailusta johtuvia muutoksia ja niistä aiheutuvia sijoittajien tappioita voi verrata pörssiromahduksiin, varsinkin kun energia-alalla toimitaan jatkuvasti kasvavilla markkinoilla.
Ilmoita asiaton viesti
1) Kunhan vain toin esiin, että pohjainflaatio on energiasta putsattunakin matalalla – eli mainitsemastasi tilastoharhasta huolimattakin olemme liian matalalla inflaatiotasolla.
2) Liian matala inflaatioko sinulle edustaa vakautta? Mihin perustat mullistavan ja taloustieteiden konsensuksen vastaisen käsityksen, että nollatason tuntumaan painunut inflaatio on hyvä juttu?
3) Sinä et tainnut nyt ollenkaan ymmärtää kommenttiani. Tänään Wall Street Journal:
We keep hearing that lower energy costs are going to benefit the economies of major consuming nations but for now that’s taking a back seat in equity markets to concerns about the disruptive effect of such a swift fall in the world’s most economically important commodity. Every tick lower in the oil price successively renders various new producers and sovereign nations with differing cost bases as unprofitable, which in turn raises concerns about creditors who’ve lent to those players. Meanwhile, although the price slide has significantly been affected by excess supply, it could also be an early harbinger of slowing global economic demand, particularly in China. All this means markets are more focused on the systemic risk elements of the oil story and on signals of economic malaise than on the cost-savings windfall that consumers are enjoying.
Ilmoita asiaton viesti
1. Tämä lienee loppuun käsitelty?
2. Inflaatiotavoite on siis alle, mutta lähelle, 2%. Inflaatio viimeisen vuoden aikana on ollut 0,3-0,8%. Pohjainflaatio on ollut vuoden ajan tasainen 0,7-0,9%, siis ilman hintahäirikköjä energia ja elintarvikkeet yms. Mitään radikaalia sisäistä muutosta ei siis ole tapahtunut. Ulkoapäin huono uutinen on Venäjän markkinat mutta muut markkinat vetävät ja dollarin arvon nousu ja energian hinnan lasku auttavat. Lähes tämä kaikki tuli kyllä todettua jo ennen teidän liittymistänne keskusteluun.
3. Wall Streetillä ollaan varmasti huolestuneita riskisijoittajista, mutta kirjoitus on silti tässä vaiheessa vain maalailua. Loppupeleissä markkinoiden kehitys riippuu kuluttajien uskosta talouteen, ei sijoittajien.
Ilmoita asiaton viesti
1) Toivottavasti – pidin kommenttiasi ”matala inflaatio tilastoharhaa” outona, ja vänkäämistäsi ”ei kuulu asiaan” typeränä.
2) Aivan metsään menee näkemyksesi. Kaiva esiin käppyrä, niin huomaat pohjainflaation olleen nykyisellä tasolla 2010 eurokriisin alkaessa viimeksi. Et muuten linkannut niihin mainitsemiisi asiantuntijoihin, jotka eivät pidä inflaation mataluutta ongelmallisena. Vihje: kuvittelit ne asiantuntijat.
Toisekseen, toteutunut hintainflaatio on yksi asia, mutta inflaatio-odotukset ovat vielä oleellisempi juttu. Jo tapahtuneelle kukaan ei mitään voi. EKP:n ongelma on, että inflaatio-odotukset ovat romahtaneet: brekeven 5y5y on nyt 1,57 prosentissa. Öljyn hinta noissa toimitusajoissa ei ole laskenut juuri ollenkaan. Eli ”nollainflaatio öljyn aiheuttamaa tilastoharhaa”-näkemyksesi on yksinkertaisesti paskaa.
https://twitter.com/MxSba/status/55247404390416793…
3) Edelleen sulla menee esittämäni pointtini kokonaan ohi. Linkkasin kolmoskohdissa yritysrahoitustuotteen (JNK) hintakehityksen – eli firmojen nimelliskorkotaso nousee, samanaikaisesti kuin inflaatiotaso on laskenut, eli reaalinen yritysrahoituksen hinta on noussut puolen vuoden aikana reilusti. Skarppaa vähän. Olet nimittäin hyvässä seurassa.
Ilmoita asiaton viesti
1. En tiedä mitä ajatte takaa. Pointti oli vain se, että energia aiheuttaa tilastoharhaa ja jos pohjainflaatiota katsotaan, ei deflaatiota ole vielä lähelläkään kuten alustaja maalaili. Teidän heittonne keskuspankista ei liittynyt minun kommenttiini mitenkään ja nyt sitten pidätte minua vänkääjänä ja kommenttejani typerinä…
2. Emme ole vielä lähelläkään mainitsemaanne nollatasoa ja dollarin vahvistuminen tulee lisäämään inflaatiota; viime vuosina alhainen dollari on siis aiheuttanut omalta osaltaan harhaa inflaatiolukuihin. Jollakin aikavälillä myös energia ja elintarvikemarkkinat vakavoituvat tai ainakin vuositarkastelusta johtuva harha katoaa. Eihän tuo inflaatio korjattunakaan ole siellä keskuspankin tavoitteessa mutta ei kuitenkaan lähelläkään nollatasoa tai deflaatiota. Öljynhinta on laskenut tasaisesti jo kesästä 2014 ja hinnanlasku näkyy jopa tuolla mittarilla, näkyi Virossa jo syksyllä.
3. Korkotaso maailmanlaajuisesti on poikkeuksellisen alhainen eli en pidä rahoitusta ongelmana. En tiedä seuran hyvyydestä kommenttienne sävyn perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
1-3) EKP:n pääjohtaja otti syksyllä itse esille verrattain harvoin seurattua käppyrää, jossa on 5y5y-inflaatio-odotukset. Ne painuivat silloin ensi kerran alle kahden prosentin. Tämä on se ”keskipitkä aikaväli” – tai ainakin osa sitä – jolloin inflaatio tulisi pitää siinä kahden prosentin kyljessä.
Sittemmin nuo luvut ovat pudonneet. Mainittiin 1,57 prosenttia.
Voi olla, että tiedät sitten asioista enemmän kuin meidän keskuspankkimme pääjohtaja, mutta silloin tässä tulee vielä levottomampi olo, että millainen kööri siellä nyt sitten ohjastaakaan.
Inflaatio-odotusten pointti on tärkeämpi kuin itse tämänhetkinen inflaatio, mutta molempien laskeva trendi on tässä euroalueen velkalastissa vähintäänkin katastrofaalinen juttu.
Tarrauduit minusta siksi hyvin vähämerkitykselliseen asiaan, sillä se pohjainflaatiokin on jo heikko. Euroalueen inflaatiota on pitänyt tässä viimeisen vuoden ”plussan puolella” oikeastaan vain kiristynyt verotus.
Arvaa, mitä pitkän ajan surkeat kasvunäkymät (heikko inflaatio) tietää pitkäaikaisille sijoittajille, kuten nyt vaikkapa eläkevakuutusfirmoille?
Inflaatio-odotusten kääntäminen ei onnistu ihan noin vain. Japani taisteli ongelman kanssa vuosikaupalla. Bernanke (Fedin ex-pääjohtaja) piti 2002 puheen, jossa ydinsanoma oli ”ei koskaan meille tätä (Japanin tietä) kiitos kaunis”. Puhe löytyy varmasti hakusanoilla ”Bernanke make sure it will never happen”.
Korkotaso ei ole ongelma, pankeilla on euroalueellakin likviditeettiä irroittaa, minkä nyt kiristyvältä sääntelyltä saa irroitettua. Kyse on kysyntäpulasta. Ketään ei huvita investoida uppoavaan laivaan. Tai sanotaanko ”juuri ketään”, jos minut otetaan kirjaimellisesti.
”Hyvä seura” tarkoitti jotain muuta kuin tarinatuvallista ompelukerhoa.
—
Nyt ravintolaan syömään. Meen näin tässä vaiheessa jo, enkä vasta sitten, kun nälkäkuolema iskee. Vaikken ”ole vielä lähelläkään nälkäkuolemaa”.
Ilmoita asiaton viesti
1) En minä tässä mitään aja takaa. Henri totesi, että deflaatiovaara on ilmeinen, sitä toitottaa EKP ja tilastoissa näkyy kriisitasolla oleva katto- ja pohjainflaatio, ja ennätysalhainen 5y5y inflaatio-odotus (ohitit kokonaan tämän). Kontribuutiosi keskusteluun oli, että ei pidä paikkaansa, ”harhaa”. Määritelmän mukaan deflaatio kuitenkin mitataan kuluttajahintaindeksillä – ja toki on hyödyllistä tietää, mitkä tekijät sitä ovat alas temponeet. Me olemme deflaation määritelmän mukaan deflaation kynnyksellä, eli se tästä argumentistasi. Lisäksi kirjoittelit, että ”kuuluu markkinatalouteen” – ymmärtämättä, että keskuspankin näkökulmasta syillä ei ole väliä, vaan sen mandaattiin kuuluu pitää kiinni kahden prosentin inflaatiotavoitteesta.
2) Kommenttisi dollarin vaikutuksesta inflaatiolukemiin on sinällään järkevä ja paikkansapitävä – mutta EURUSD:n lasku on vain osa tätä kakkua. Kauppasuhteilla tasapainotettu euron kurssi on laskenut vain nelisen prosenttia! EKP:n oman arvion mukaan kauppatasapainotettu euron 10% devalvoituminen nostaisi inflaatiota vain n. 0.4 prosenttiyksikköä (Tämä muuten hyvänä muistutuksena myös niille trolleille, jotka väittävät valuutan devalvaation menevän täysimääräisesti inflaatioon ja olevan siten housuun pissimistä)
Matala alle tavoiteason oleva inflaatio vaivasi euroaluetta jo kauan ennen öljyn hinnanromahdusta. Ja kuten jo totesin, öljyn hinnanlasku ei selitä sitä, miksi 5Y5Y-odotukset ovat romahtaneet kaikkien aikojen alimpaan arvoonsa.
3) Aika monilla sanankäänteillä tässä tuli kuvailtua, että nimelliskorkojen taso ei kerro suoraan mitään rahapolitiikan tiukkuudesta tai löysyydestä, tai rahoituksen saatavuudesta, mutta tämän ymmärtäminen edellyttäisi pohjatietojen omaamista aiheesta.
Kyllä tämä mielestäni on vänkäämistä ja typerää. En tiedä seuran hyvyydeästä kommenttien sisällön perusteella. Samaan aikaan kun kaikki makropuolen ukot pankeissa ja yliopistoissa, ja talouslehdet kirkuvat deflaatioriskiä, Harri Pihl kertoo, että harhaa on, ja pitää hänen käsitykseesnä kohdistuvaa vähättelyä ylimielisenä. Siitä vain.
Ilmoita asiaton viesti
1. Energian hinnan aiheuttamalla tilastoharhalla ei ole mitään suoraa tekemistä keskuspankin toimien kanssa. Kaikki muu tässä kohdassa on epäoleellista, tästä oltiin ilmeisesti jo miltei yksimielisiä viestien #35 ja #38 perusteella vaan mites sitten kävikään.
2. Tässä kohdassa teidän argumenttinne pohjainflaatiosta oli: ”olemme samalla tasolla nyt kuin hetkeä ennen IT-kuplan puhkeamista (2000) tai eurokriisin alkua (2010). Bad news.” Vastasin, ettei matala pohjainflaatio (eli inflaatio on alle tavoitteen muttei kuitenkaan 0 tai deflaatio) sinänsä aiheuta mitään ongelmaa. Perustelin tätä sillä, että suhteessa muihin markkinoihin euroopan talous on ollut vuosia vakaa ja inflaation alhaisuus johtui pikemminkin muiden heikkoudesta josta seurasi euron vahvistuminen suhteessa dollariin. Siis mitään suoraa yhteyttä IT-kuplaan tai aiempaan eurokriisiin ei ole olemassa. Lienemme yhtä mieltä siitä, että matala inflaatio yhdistyneenä matalaan talouskasvuun on huono yhdistelmä, mutta tästä ei argumentissanne ollut kysymys vaan yhdistitte pohjainflaation tason aikaisempiin kriiseihin jotka johtuivat aivan muista syistä. Ennusteiden suhteen lienee paras palata asiaan vaikkapa vuoden päästä niin selviää olinko hyvässä seurassa.
3. Tämä kohta sai alkunsa matalan energian hinnan negatiivisista vaikutuksista joista veditte esiin velkakirjamarkkinat ja yhdistitte tämän jopa pörssiromahduksiin. Tässähän lienee taustalla se, että yhden ison ja suositun markkinasektorin laskeneet tuotto-odotukset heijastuvat koko velkakirjamarkkinoille. Itse viitasin vastauksissa vain vapaisiin ja hinnasta huolimatta kasvaviin markkinoihin; kysehän tässä on pikemminkin vain markkinasektorin normalisoitumisesta eikä tällä ole mitään suoraa yhteyttä pörssiromahduksiin, inflaatioon tai suurempaan kriisiin rahoitusmarkkinoilla.
Muutoin tämä on minun osaltani tässä. Jatkuvat tölvimiset eivät kuulu keskusteluun vaikka osaatte argumentoida paremmin kuin alustaja.
Ilmoita asiaton viesti
Laitoin sulle kuvaterveiset uuteen blogiin koskien energian hintaharhaa. Ole niin ystävällinen ja perustele sinne kuvien alle. Ehkä me muutkin ymmärrämme sitten, mitä mahdat tarkoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, koska sinulla on erityisesti Saksa kohteena, kannattaa ehkä noteerata työmarkkinoitten kehittyminen siellä. Työllisten määrä on kasvanut olikohan jo 8 vuotta peräkkäin ja työttömyys säilynyt alhaisena. Saksan ostopäällikköindeksi on ollut varsin ennusteiden mukainen. Kun vielä huomioi, että Saksa on vastannut noin 50% koko EU:n viennistä Venäjälle; voi vain meikäläinen nostaa hattua. Kun rakenteet on kunnossa tulos on tämä.
PS. Odotan kovasti EKP:n järeitä toimia, jotka laukaisisivat EU:n sisämarkkinoitten kehityksen. Valuuttakurssi painunee dollaria (+ muitakin keskeisiä valuuttoja) vastaan vielä jonkin verran ja se tekee ”eetvarttia” erityisesti sisämarkkinoiden kehitykselle, koska EU on energiaa lukuunottamatta varsin omavarainen.
Ilmoita asiaton viesti
Saksa oli nyt erityiskohteena, koska sen painoarvo on euroalueella melkoinen, ja koska sen luvut tulivat julki ennen koko euroalueen lukuja.
Saksan työmarkkinakehitys on ollut suotuisaa minijobienkin ansiosta. Uusi minimipalkkalaki, jonka Merkelin vetämä Saksan hallitus halusi toteuttaa voi eräiden arvioiden mukaan tuoda ostovoimaa entisen Itä-Saksan alueelle. Toiset taas arvioivat, että siellä laitetaan pillejä pussiin. Katsotaan, kuinka käy. Molemmat kun ovat loogisia argumentteja.
Saksan rakenteet? Saksan välittömässä läheisyydessä asuu kymmeniä miljoonia asiakkaita. Ilmasto on hitusen lämpimämpi (ei mene tehtaiden lämmityskuluihin niin paljoa).
Saksan hatunnosto? Laitetaan muut maksamaan meidän pankkikriisi, jotta meidän ei tarvitse korottaa veroja saadaksemme maksettua laskumme itse. Korottakoot muut verojaan. Muistamme sitten torua heitä, että kuinka huonosti he talouttaan hoitavatkaan.
Kuten huomaat, meillä on varsin erilaisia näkemyksiä. En tosin tiedä, hyväkstytkö ainoatakaan argumenttiani.
P.S. Minä en odota. En usko Bundesbankin ottavan osaa ”järeisiin toimiin”. Ne kaavaillut toimet kun on Saksan perustuslain vastaisia. Ja ilman Saksan mukanaoloa koko ”järeältä toimilta” putoaa melko lailla pohja.
Toivoisin, että voisin olla yhtä optimistinen.
Ilmoita asiaton viesti
Laitan muutaman päivän vanhan artikkelin, joka ehkä kertoo saksalaisten vahvuuden reaalitalouden puolella. Johtavat yritykset autoteolllisuus etunenässä pystyivät pitämään 1-9 2014 kannattavuutensa (Ebit) 9 %:n tasolla (hieman laskua edellisvuodesta). Yhteensä ebit oli kaudella 82,8 miljardia euroa. Jos saksalaisten autot (kuluttajille) ja koneet (investontihyödykkeet) käyvät paremmin kaupaksi maailmalla kuin esim. ranskalaisilla tai japanilaisilla niin ei siitä mielestäni kannata kuin ihailla saksalaista kykyä tuottaa ja kehittää jatkuvasti toimialojaan ja tuotteitaan.
http://www.faz.net/aktuell/wirtschaft/unternehmen/…
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta pitäisi päätellä, että muiden kannattaisi potkia moinen ”valuutan yliarvostuttaja” pois tulonsiirrottomasta yhteisvaluutasta.
Saksa euron ulkopuolella ei latoisi noin kovia lukuja, eikä asettaisi rimaa toivottoman korkealle kriisimaille.
Surulliseksi tämä ennemmin vetää, ihailu on kaukana.
Ilmoita asiaton viesti
”Rakenteet kunnossa” tarkoittaa, että Saksa myi velaksi Etelä-Eurooppaan, ja kun Etelä-Eurooppa ei pystynyt maksamaan, muu Eurooppa tuli takaamaan Saksan saatavia. ”Rakenteet kunnossa” tarkoittaa, että Saksan palkkamaltista ja rakenteista syntyi ylijäämiä, jotka piti johonkin laittaa, säästäväisiä kun ovat – ja ne säästöt menivät kriisimaihin.
Saksan BKT on kasvanut vuoden 2000 342 miljardista vuoden 2015 381 miljardiin. Tuo tarkoittaa talouden vuotuista 0.7 prosentin kasvua. Muistaakseni Wahlroos huomautti, että Saksan talouskasvu on ollut OECD-maiden heikointa.
Toki ei voi kuin ihailla Saksan politiikkaa. Vielä kun saisimme yhtä häikäilemättömiä maan edun ajajia suomalaiseenkin politiikaan. Tämä Saksan takapuolen nuoleminen ja lahjojen kantaminen nähdään Suomessa vastuunkantona.
Todellisuudessa se tullaan muistamaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua outona suomettumisen aikana. Toivottavasti myös poliittisen korruption klassisena esimerkkinä.
Toivon muuten myös itse kovasti EKP:n toimia, mutta en usko, että riittäviä sellaisia on tulossa – perussopimusten ja mandaatin puitteissa tehtävissä ei ole mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Eilen luin samasta asiasta Die Weltissä jutun, jolla oli paljon kertova alaotsikko:
”Draghilla on vain radikaaleja keinoja”
Toimivatko edes hevosen lääkkeet. Euron heikkeneminen johtunee sekin kaikesta muusta kuin EKP:n toimista: dollarin vahvistumisesta, talouspakotteista, Venäjänjän kriisistä jne.
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1699…
http://www.welt.de/wirtschaft/article136025749/Mar…
Ilmoita asiaton viesti
Saksan lehdistö on piristävän värikästä, toisin kuin Suomen konsensushymistelijälehdistö.
Ilmoita asiaton viesti
Siellä on teräviä juttuja. Saksalaisten sivujen lukemista helpottaa Google Chrome selain, jonka voi asettaa kääntämään sivut automaattisesti englanniksi.
Ilmoita asiaton viesti
Turusen Sepolle lisää suositeltavaa tekstiä:
”Huoli öljyn hinnan laskusta ja euroalueen talousnäkymistä on ravistellut Euroopan osakemarkkinoita alkuviikosta, kertoo Financial Times.
Globaalia talousmaailmaa huolestuttaa öljyn liikatuotannon ja hiipuvan kysynnän aiheuttama deflaation ja hitaan kasvun kaksoisuhka.”
http://www.talouselama.fi/uutiset/oljyn+hinnan+las…
Pörssiromahduksille peukkua? Please?
Ilmoita asiaton viesti
Aika hyvin tulee seurattua talouselämää ja kauppalehteä sekä kolmea ulkolaista (Faz, Welt ja FT). Sorruin vielä kolme vuotta sitten kvarttaali- ja vuosi ajatteluun liian usein. Palasin 5…10 vuoden ennustamiseen. Toki Venäjä tuli kuitenkin yllätyksenä kriisin suuruuden suhteen, mutta ei perusstrategian (muistaakseni olimme jopa joskus samanmielisiä, että mm. vienti tulisi pitää riittävän pienenä riskien hallinnan näkökulmasta).
Ilmoita asiaton viesti
Aina on olemassa mahdollisuus äkkinäisiin taloussokkeihin. Niitä vastaan ei voi oikein ennakoida, paitsi koittaa pitää katto tiiviinä myös kesäaikana. Näiden vuoksi ennakoitavissa olevat trendit vain korostuvat.
Olen iloinen siitä, että olet ottanut tarkasteluun myös pidemmän ajan kiikarit.
Kyllä, olen sitä mieltä – edelleen – ettei kaikkia munia samaan koriin. Venäjän silloiset kasvunäkymät vain taisivat sokaista liian monen yritysjohtajan pään. Tämä sokaistuminen ei ole mikään upouusi ilmiö.
Ilmoita asiaton viesti
Dumppaa yksi saksalainen lehti, ja ota sen tilalle
Bruegel http://www.bruegel.org/blog/
CEPS http://www.ceps.eu/
Project Syndicate http://www.project-syndicate.org/
Ilmoita asiaton viesti
Juhani,
ettei nyt totuus omalta kohdaltani unohtuisi niin – kyllä 70..90 % näkemyksistäni perustuu edelleen kentältä saatuun konkreettiseen tietoon ja markkina/tenkologia näkemyksiin. Valitettavasti joudun koko ajan luopumaan omaishoidon takia kenttätyöstä ja sen johdosta olen siirtynyt enemmän tuonne Vapaavuoron puolelle. En tiedä montako vierailua mm. kansanedustajat ovat oikeasti (siis ei kahvia juomassa) tehneet eri toimialojen yrityksiin kautensa aikana. Enemmän taitavat luottaa mediaan ja ns. poliittisiin asiantuntijoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Voimia omaishoitajuuteen, teet läheisillesi kovin arvostettavaa työtä.
On hienoa ajatella, että kaiken kiireiden keskellä satut lukemaan minun ajatuksiani. Ikävä kyllä en ole osannut ilmaista itseäni riittävän hyvin, jotta olisi tarrautunut niihin kiinni ajatuksella ”entä jos asiat ovatkin näin, tai edes hieman sinne päin?”
Ehkä aikasi ei vain riitä.
Hieman hävettääkin tuittuilla sinulle välillä, mutta kun seinälleni tulee kaikenmaailman ”Ehkä Merkel ei riittävästi painostanut kreikkalaisia uskomaan maailmanloppuun” -kirjoittajia, niin välillä turhaudun.
Suo anteeksi, Turusen Seppo.
Ilmoita asiaton viesti
Hitto. Sanotaanko näin, että kuvaamasi tilanne on minulle myös henkilökohtaisesti tuttu – useammankin vajaakuntoisen osalta. Respect irtoaa täältä siis automaattisesti ilman harkinta-aikaa.
Viimeksi tänään istuin kaffet vetämässä yhden toimijan kanssa. Itäänpäin liittyviä juttuja heillä. Huonoa on joka suunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Käänteiden veikkaaminen on YLEENSÄ kannattavaa touhua. Talouden nurinkurisuuksiin kuuluu kasvu. Kilpailu ja riittävä määrä joustavia muuttujia on aina ohjannut siihen. Siksi ”syksyllä tulee jo käännettä parempaan”-ajattelu on 90-prosenttisesti hyvä idea.
Mielestäni ainoa, mikä sinulla on mennyt metsään, on ollut haluttomuus nähdä valuuttaa korvaamattoman tärkeänä sopeutusmekanismina. Siksi euroalue ei pääse vauhtiin millään – samanaikaisesti, kun USA ja UK menevät jo menojaan.
Tämä sokea piste on valitettavan yleinen, poliittisista syistä johtuen. Sen seurauksena kuulemme välillä, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, tai että työmarkkinoiden vika (ei missään maassa ole koskaan työmarkkinasopeutuksilla pystytty korvaamaan rahapolitiikan jättämää aukkoa joustotyökaluissa).
Siksi käännettä ei tule. Kuuntelemme poliittisia ekonomisteja poliittisista laitoksista, pankkien ekonomisteja, poliittisia toimittajia. Aika harva kuuntelee ja katselee, mitä ns. riippumattomat ja ulkopuoliset sanovat. Sen kyllä huomaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän asian sivusta, koskien työmarkkinoiden joustoa. Prof. Koskinen (Turun Ylopisto) esitti TV1 -uutisissa (17.00), että väitteet Suomen työmarkkinoiden huonosta joustosta ovat legendaa eli ”eivät pidä paikkaansa”.
Eivät tietenkään pidä, jos joustoksi katsotaan työttömyyden (irtisanomiset) mieletön kasvu. Sen tolkuttomuus kansantaloudelle (kysynnän supistuminen) sopii taas tämän blogin makro-teemaan. (Koskinen ei toki puuttunut rahapolitiikkaan…)
Mutta, jos työmarkkinajoustona pidettäisiin mm. palkkojen alentamista, joustavaa osa-aikatyötä täydennettynä eri toimin tai vanhempien työntekijöiden huomioimista (esim. 10t työtä eläkeikäisenä Tanskan tapaan) tms., niin Finnairia lukuun ottamatta esimerkiksi 5-10 %:n palkan alennus oli täysin mahdoton ajatus esim. juuri Koskisen omassa Turun yliopistossa joku aika sitten. – Se onkin julkista sektoria…
Ilmoita asiaton viesti
Onko euroalueelle pesiytynyt jonkinlainen kvartaalitalousajattelu, kun kaikkea mittaillaan vuosineljänneksittäin ja koetetaan sillä perusteella ohjailla asioita?
Voiko silloin kansantalous muuta tehdäkään kuin mennä päin prinkkalaa? Asioita pitäisi suunnitella ja toteuttaa vähintään vuositasolla, mieluummin useamman, mutta päättäjät ovat jatkuvasti vain reagoimassa muuttuneisiin tilanteisiin ja rukkaamassa politiikkaa lyhytnäköisesti muutaman kuukauden välein.
Suomen(kin) päättävät poliitikot ovat pihalla kuin lintulauta maaliskuussa, eikä heillä ole mitään käsitystä mihin ollaan menossa, eikä oikein siitäkään mistä ollaan tulossa.
Eihän tehdastakaan rakenneta (tai ei ainakaan pitäisi rakentaa) niin että suunnitellaan sen toiminta vain seuraavalle kvartaalille, kun jo pelkkä rakentaminen kestää kauemmin. Mutta näin silti menetellään, ja jälki on sitten mitä on.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös se ole kokoomuslainen ajatusmalli, että valtiota tulee johtaa kuin yritystä ja siihen se kvartaaliajattelu tuntuu sopivan.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma on syvempi: se että valtio(t) ylipäätään puuttuu talouteen. Taloutta ei voi johtaa polittisesti keskusjohtoisesti ja -suunnitelmasti. Poliittiset päättäjät tulevat ”taulukoineen” ja ”pränttäyksineen” aina jälkijunassa.
Heillä ei siis voi olla eikä tule olemaan lähtökohtaisestikaan mitään käsitystä miten talous kulkee ja tulee kulkemaan. Ja ennen kaikkea jokainen poliittisen päättäjän interventio häiritsee pahasti taloutta, pilaa sen elintärkeän spontaanin järjestyksen.
Joten kiistelyt siitä miten valtiota pitäisi hoitaa, yritysmäisesti tai muulla tavoin, ovat turhia. Ongelman ratkaisu on yksinkertainen: valtio(ide)n pitää pysyä poissa taloudesta. Talouden on annettava pyöriä vapaasti ja raha- ja pankkijärjestelmä vapautettava markkinoille.
Ilmoita asiaton viesti
Tietänet, että pidän edustamaasi Mises-instituutti-väritteistä itävaltalaista liberalismia lähinnä joogalentämisenä, enkä vakavasti otettavana tai käyttökelpoisena taloustieteenä.
1) Itse uskon, että valtiolla on muitakin tehtäviä kuin ”yönvartijamalli” – työttömyysturva, infrastruktuuri viemäröinneistä sähköverkkoon, teistä sairaaloihin. Osan näistä voi siirtää yksityiseksi toiminnaksi, mutta silti se valtio tarvitaan.
2) Niin kauan kuin rahajärjestelmä on pankkipohjainen, kokonaiskysyntää ja suhdannevaihteluita säätelee itävaltalaistenkin mielestä pankkien antolainaus eli rahanluonti. Ellemme remontoi koko rahajärjestelmää, vaihtoehtoina on joko a) massiivinen epävakaus ja epäluottamus tai b) valtion pyrkimykset säädellä pankkitoimintaa.
3) Olemme täysin poikkeavista koulukunnista huolimatta ymmärtääkseni samaa mieltä siitä, että mm. eurokriisin bailout-toimet eivät toteutuneet markkinakuria edistävällä tavalla, tai tasapuolisesti ja reilusti.
Ilmoita asiaton viesti
Nopeasti kriisi siirtyi Ukrainasta Kreikkaan. Eurovaalien aikaan Euroopan kaikki talousongelmat olivat yhtälailla näkyvissä. Esimerkiksi työttömyys ja vähäiset investoinnit. Nordean mukaan Euroopan pörsseihin kannattaisi sijoittaa ja euron arvon alentuminen johtuukin dollarin vahvistumisesta.
Voisi myös väittää että sosiaalinen markkinatalous on tulossa tiensä päähän. Euroalue syntyi kun ongelmaiset maat löivät hynttyyt yhteen ja euro voitelikin aikansa talouksia.
Voiko rahapolitiikalla korvata talouspolitiikan puutteet. Suomi ei pärjännyt markalla. Eikä pärjää eurossa. Maailma globalisoituu ja markkinat toimivat realiajassa. Poliittisia kauppasopimuksia emme halua solmia kuin ranskalaisten kanssa. Hallitus istuu neljä vuotta ja odottaa ihmettä ja vaatii etujärjestöltä päätöksiä. Yritys olisi jo konkurssissa.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän sen näin pitäny mennä.
Pitivät mahdottomana.
Ilmoita asiaton viesti
Kaksi kuukautta vuosia valmisteltujen pankkien stressitestien jälkeen. Testien, joihin ei sisällytetty deflaatiovaaraa, koska se oli muka epärealistista. Todellinen syyhän oli se, että liian moni pankki olisi reputtanut testit. Sekä se, että mikäli deflaatiovaara olisi sanottu ääneen, olisi sen torjumiseksi pitänyt toimia jo aiemmin. Sekään ei käynyt saksalaisille ystävillemme. Jotka olivat huolissaan inflaatiosta ja kurinpuutteesta.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä syyskuussa sanottiin ettei tule.
Marraskuussa sitä pidettiin mahdollisena ja joulukuussa uhkana 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Näin näissä europorukoissa tuppaa käymään.
”Taantumaa ei tule” – ”taantumasta tulossa lyhytkestoinen” – ”taantuma uhkaa Eurooppaa”.
”Pankit ovat vakavaraisia – pankit täytyy pääomittaa”.
”Kreikka ei tarvitse apua” – ”Kreikka saattaa tarvita pienimuotoista apua” – ”Kreikkatuki on selviö”.
Milloinkohan tämä kokonaisuus aukeaisi noin niinkuin suuremmalle yleisölle? Heille, jotka äänestävät ahkerasti?
Ilmoita asiaton viesti
Huvittais ja naurattais koko juttu,, mutta kun se koskettaa meitä kaikkia niin suuresti, että aina hymy hyytyy aika nopeasti.
Kaikki lupaukset menee tuolla samalla kaavalla kuin blues musiikki omassa jutussaan.
Ilmoita asiaton viesti