Onko euroalueen deflaation takana öljyn halpeneminen?
Sain viime deflaation uhkaa käsittelevään blogiini arvioita, että euroalueen inflaatioon vaikuttaa oleellisesti öljyn hinnan romahdus. Ajattelin antaa lukijoille vallan päättää, onko tästä kyse.
Ylemmässä kuvassa on WTI-raakaöljyn hintakehitys 2013 vuoden alusta. WTI on öljyalalla seuratuin, ja Brenttiä seurataan Euroopassa. Brentillä on ollut tapana olla hieman korkeampi taso, mutta ero on tavannut olla suhteellisesti samantyyppinen.
Alemmassa kuvassa on euroalueen inflaatioaste samalla lailla vuoden 2013 alusta.
EKP:n tavoitteena on pitää keskimmäinen käppyrä luvun "2" tuntumassa, mutta ihan sen alle. Suurin piirtein siinä, missä se on käppyrän alussa.
Pitääkö väite öljyn hintaromahduksesta selittävänä tekijänä sen, että euroalueen inflaatio on tällä hetkellä nollan tuntumassa? Miksi pitää tai miksi ei pidä?
Lisäys (7.1.2015 klo 15:39):
Arvostettu talouslehti Financial Times kirjoittaa RBS Capital Marketsin Euroopan osaston johtajan James Ashleyn toteavan, että kyse ei ole niinkään siitä, että öljyn hinta on tullut alas. Kyse on siitä, miksi ihmeessä euroalueen inflaatioluvut ovat olleet alun alkaen niin alhaalla. Ashleyn mielestä taustalla ovat päätöksenteossa tehdyt virheet.
Jälkimuokkaus (7.1.2015 klo 00:39): huomasin kardinaalivirheekseni sen, että WTI hinnoitellaan dollareissa (USD) silloin euroalueen suheen pitää ottaa mukaan myös EURUSD-valuuttakurssipari. Kolmanteen kuvaan liitin EURUSD:n, jonka kyykky muistuttaa WTI:tä. Tämä syö dollaripohjaisen öljykaupan romahduksen vaikutuksia tuontimielessä.
Huomaathan, ettei EURUSD-käyrä (3. kuva) ole täysin aikajanatahdistettu kahden ylemmän kuvan kanssa.
Kuvalinkit:
[1] http://www.nasdaq.com/markets/crude-oil.aspx?timeframe=2y
Hups, menin jo otsikkoon kertomaan deflaatiosta, vaikka piti vain kirjoittaa deflaatiouhasta. 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Näyttäis johtuvan muusta, vaikka siitä että ihmisillä ei ole varaa tai halua käyttää rahaa kulutukseen entiseen malliin. Kysymys kuuluu, mihin kaikki rahat menee? Miksi kaikki maat velkaantuu ja kenelle? Siinä on asioita jotka minua askarruttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Henri hyvä, tuo teoria öljyn hinnan laskusta ja deflaatiosta tai sen uhasta saattavat toki pitää paikkansa. Joskin deflaatio on paljon monimutkaisempi ja kovin vähän tutkittu prosessi. Me suomalaiset emme ole kovin hyvin sisäistäneet tuota ilmiötä, tai edes sen uhkaa.
Paljon puhutun 1990-luvun lamakauden opetukset, olet asiasta varsin monesti blogeissasi kirjoittanut, eivät ole menneet meille kovin hyvin perille. Katselin tuossa äsken pääkaupunkiseudun asuntojen hintoja. Jotenkin oudosti tuli selkeä vaikutelma, että ne ovat voimakkaassa laskussa.
Tästä voi seurata vakuusarvojen deflaatio, eli kalliilla hinnalla ja melkoisella velkarahalla ostettujen asuntojen, ja kaikkien muidenkin kiinteistöjen takuuarvot laskevat kun hinnat laskevat. Eli jos pankit niin haluavat, ja tietysti ne haluavat.
Mutta on toki deflaatioon ja/tai sen uhkaan vaikuttavaa tekijää, joista yksi voi olla juuri öljyn hinta. Joskaan en kovin suorasti niitä liittäisi toisiinsa.
Kuitenkin kiitos jälleen mielenkiintoisesta pohdinnastasi ja herättelystäsi!
Ilmoita asiaton viesti
Parahin herra Manfelt,
lienette aivan oikeassa siinä, ettei deflaatiota – ainakaan sen suoranaisen uhan alla – olla tutkittu tarpeeksi. Sanoisin, että deflaation hetkinä painopiste on siirtynyt kärsimykseen päin.
Valitettavasti Yhdysvaltain ex-keskuspankkiiri Bernanke ei suomeksi julistanut vuoden 2002 puhettaan. Sen nimi on: ”Deflaatio – pidä huoli siitä, ettei se tapahdu meille”. Se oli osoitettu Japanin keskuspankin virheille, ja mr. Bernanke joutui varsinaiseen tulikokeeseen vuonna 2008 finanssikriisistä. Nyt voidaan todeta, että aika lailla mies oli oikeassa, ja minä olin ilkkumassa QE2:sta (QE1:stä pidin välttämättömänä). Minä otin opiskeni.
http://www.federalreserve.gov/boarddocs/Speeches/2…
Toivoisin kuitenkin, että voisitte todeta öljyn hinnan romahduksen kuvasta 1. Siitä minulle mainittiin. Voisitteko ystävällisesti selittää minulle, miksi tämä romahdus aiheutti EKP:n rahapolitiikan epäonnistumisen (koska siinä lukeman 2 tienoilla ei pysytty kuvassa #2) jo vuonna 2013 puolessa välissä? Mikäli se ei johdu siitä, niin voisiko aiemman väitteen esittäjällä olla jotain korjattavaa väitteessään minulle?
Deflaatiolla on taipumus pudottaa myös velalla ostetun tuotteiden hintoja. Tämä kehitys aiheutti Lehman Brother’s -syndrooman. Velkaa oli enempi kuin velan panttina oleva omaisuus.
Edelleen, katsokaa kuvasta ja miettikää itse. Minulle on tärkeintä itse ajattelevat otukset.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa vertailun vuoksi kuluttajahintaindeksi + energian ja elintarvikkeiden hintamuutokset poistava ”ydin”kuluttajahintaindeksi. Sekä muutama muu relevantti käppyrä.
http://morelivers.blogspot.com/2015/01/6th-jan-ran…
Ilmoita asiaton viesti
Minä redusoin kahteen käppyrään. 🙂 Ajattelen näin, että ”liika” data muodostaa ”noisea”, ja näissä ympäristöissä pysyttäydyn mahdollisimman pelkistetyissä muodoissa.
Tällä kertaa siihen oli vieläpä syy: öljykö tämän aiheutti? Jos ei, niin sitten saa miettiä, jotta miksi meni pepuilleen. Muut käyköön Specsaversin kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Öljyn hinnan laskun pitäisi lisätä talouden vauhtia. Jos öljyn hinnan lasku johtuu hiipuvasta kysynnästä ollaan pulassa. Suomessa esimerkiksi ei lainata rahaa ja tulot laskevat. Eli luotto talouteen on mennyt. Huomenna on kaikki huonommin ajattelee kuluttaja. Miten sellainen kierre katkaistaan?
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän tuo normaalitilanteissa tekisikin. Mutta tuo pudotus kertoo, ettei kelpaa edes puoli-ilmaiseksi.
Korkean öljyn hinnan vuoksi talous ei siis nyt takkua.
Jokohan tähän eurokraatit keksivät kohta jonkun uuden syyn, miksi homma ei pelaa – ovatko Saturnus ja Jupiter jotenkin heikossa kulmassa… tai jotain?
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on International Energy Statistics -linkki http://www.eia.gov/cfapps/ipdbproject/iedindex3.cf…
Otin lähtövuodeksi kriisiä edeltäneen vuoden 2005, ja datan vuoteen 2013 asti (All Countries by Region, Total Petroleum Consumption).
Tendenssi näyttää olleen laskeva jo ennen kriisiä. Esim. Suomi käytti 2005 tuollaiset 219.6 (thousands of barrels per day) ja 2013 määrä oli 198.4
Joten komission taikapeili ei ole antanut oikeaa vastausta tähänkään kysymykseen.
Ehkä ne voisivat kokeilla kysyä taikapeililtä esim. palkkojen stagnaation, reaalisen ostovoiman laskun ja talouden takkuamisen yhteyttä?
Ilmoita asiaton viesti
ps. katsopa Henri huviksesi yksityinen lainanotto vuodesta 2005 vuoteen 2013. Jospa sieltä löytyisi lisäosviittaa.
Miksi ne muuten nyt itkee öljyn hinnan laskua ja sen mahdollisia vaikutuksia? Itsehän saivat öljyn hinnan laskun käyntiin Yhdysvaltain ja OPEC:in kanssa Venäjää talouspakotellessaan!
Ilmoita asiaton viesti
Alustajan halu jatkaa argumentointia uudessa blogissa sai alkunsa minun kommentistani jossa totesin vain lyhyesti öljyn ja muunkin energian hinnan aiheuttavan tilastoharhaa inflaatiolukuihin. Kommentti johti pitkittyneeseen kommentoitiin niin alustajan kuin myös Huopaisen toimesta herrat lopulta keskittyivät lähinnä ohi aiheen keskusteluun ja vääristelemään sanomisisiani. Tästä syystä alustajan kanssa kommentointi osaltani loppui lyhyeen eikä Huopaisenkaan kanssa mennyt lopulta yhtään paremmin. Alustaja avasi sitten tämän uuden keskustelun jossa hän heti otsikossa tuo ilmi agendansa ja pyysi minua perustelemaan kantaani kun muut, hänen mukaansa, eivät ymmärrä sanomisisiani.
Vastaan tässä vain yhdellä esimerkillä, linkillä taloussanomien juttuun viime maraskuulta, josta käy hyvin ilmi energian hinnan aiheuttamaa tilastoharha:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/11/2…
Tässä tapauksessa siis energian hinta oli vuositarkastelussa laskenut marraskuussa 2,5% ja tämän vaikutuksesta inflaatio vuositarkastelussa oli 0,3% mutta pohjainflaatio oli yli kaksinkertainen, 0,7%.
Päätän tällä kertaa tähän sillä en usko alustajan tai Huopaisen argumentoinnin olevan yhtään sen parempaa kuin aiemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei varmaankaan. Minusta tuo pohjainflaatio, josta on riisuttu energia, alkoholi ja tupakan hinnat on selkeästi alle kahden prosentin. Jotain on tapahtunut vuoden 2013 alusta, mutta öljyn hinnan pudotus se ei ole ollut.
Meillä päin ei keskitytä yhteen kuukauteen sinällään, vaan nytkin tuossa on parin vuoden ajalta graafia.
Minusta öljyn hinnan romahdus loppuvuodesta 2014 ei ole taannehtivasti aiehuttanut deflatorista kehitystä, ja johtanut siksi tähän deflaatiovaaraan.
Se vaikuttaa, totta kai, mutta se ei ole ”harhaa”, että jostain muusta tuo aiemmin alkanut kehitys johtuu.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin Eu28:n, Kiinan, Intian ja Yhdysvaltain talous hidastui 2013 (entisestään), ja koska maat käyvät kauppaa keskenään (myös valtionvelkakirjaostoin) vaikutus leviää ja leviää ja leviää…
Ilmoita asiaton viesti
Kun öljyn hinta lähenee tuotantokustannuksia, ei siinä ole kysymys deflaatiosta, ei edes sen uhkasta. Siinä alenevat vain öljyn tuottajien voitot. Vastaavasti muu elinkeinoelämä hyötyy alentuneista kustannuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys kuuluu: Miksi öljyntuottajat ovat suostuneet ”alentamaan voittojaan”?
Eikö kauppa ole käynyt, onko hinta ollut liian korkea, eikö ostajapuolen talous salli korkeampaa hintatasoa vai eiko vain käytä?
Söyring jo aiemmin vihjaisi asiasta eli barrelimäärän vähentymisestä Suomessa 2005- 2013.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä barrelimäärän väheneminen koskenut vai Suomea, ”sitä on liikkeellä” muissakin maissa. Otin Suomen yksittäisesimerkiksi koska olemme suomalaisia.
Sellainen kuvaaja jossa näkyisi rinnakkain öljyn käyttö ja teollisen tuotannon väheneminen (+ teollisuuden siirtyminen halpapalkkamaihin)maittain saattaisi olla mielenkiintoinen.
Vielä mielenkiintoisempi kuvaaja olisi, jos siinä näkyisi palkkakehitys/reaalinen ostovoima. Tarkastelujakson tulisi olla riittävän pitkä, sanotaan vaikka 1950-luvulta tähän päivään.
Aiheeseen liittyen http://www.socialeurope.eu/2015/01/real-eurozone-s…
Ilmoita asiaton viesti
Vaikutti hyvältä linkiltä, palaan sen äärelle jahka olen päässyt takaisin tuolta pankista.
Nuo mainitsemat käppyrät olisivat kyllä erittäin mielenkiintoista seurattavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tavallaan, onko tuolla jonkinlainen yhteys Libera-kustantamon eurokirjan väitteeseen, että elintaso on eurokriisimaissa sitten 2008 ”keskimäärin” noin 10% alenmpi kuin se muuten olisi, niinkö?
Ilmoita asiaton viesti
Huomenta.
Valittaen täytyy todeta, että minun on vaikeata havaita yhteyttä euroalueen inflaation (joka on jatkunut jo reilun vuoden suht’ matalana) ja kohtalaisen tuoreen öljyn hinnan romahduksen välillä. Vaikka mietin olisiko olemassa jokin äkkimuutokseen liittyvä ”raja-arvo” tai ”viive” (tai jokin muu tekijä) näiden ilmiöiden kesken, en keksinyt mitään.
Euron arvon reilun 10%:n laskukäyrä taas ei selitä koko öljyn hinnan romahdusta alle puoleen lähtötasosta, joskin ajoittuu suunnilleen samaan aikahaarukkaan. (Kuljetusala – jos vain töitä riittää ja ajopiirturin käyrä sallii – tuskin panee pahakseen menoveden hinnan laskua…)
Euroalueen matalalle inflaatiolle voisi hakea lisäselityksiä vaikkapa eurokriisin jäätymisestä (tai jäädyttämisestä), jonka tilanteen elpymistä ei ole EKP:kaan saanut aikaan. Niinpä tämä ’seisokkitila’ taas voisi selittää deflaatiovaaran riskiä paremmin?
Olisiko niin, että oman rahapolitiikan merkitystä erilaisten ja erivaiheisten talouksien avittajana on aliarvioitu, eikä poliittisen ykseyden lirtugialla (jota taas on yliarvioitu) voi sitä korvata muutoin, kuin ns. kärsimyksellä eli deflaation seurausvaikutuksilla.
P.S. BRENT-futuurien suurehkoja kasvuodotuksia lähivuosina on syytä miettiä. Niiden varaanko Venäjäkin panee toivonsa?
Aleneeko öljyn hinta, koska… voisi alkaa kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Oma väitteeni on, että kun 2008 sokkiin vastatun globaalin elvytyksen strategia lopetettiin Euroopassa eurokriisin alkamisen vuoksi, ja keskityttiin säästämiseen siinä 2011 jälkeen niin sen vaikutus näkyy kuvassa #2.
Ilmoita asiaton viesti
Viitannet growsterity-haaveisiin (kasvua kurilla?), joiden tulokset olivat ”piip”…?
Ilmoita asiaton viesti
Bingo. Varsinainen katastrofi nurinkurisesti EKP:n 2012 ”whatever it takes”-pelastustoimi OMT-ohjelman muodossa. Pankit ovat tunkeneet rahansa valtiovelkakirjoihin ja supistaneet antolainaustaan yksityiselle sektorille. Sitten tätä pahaa kakkua on nostatettu budjettikuritoimilla, eli edes tästä julkisen sektorin puolelle tapahtuneesta rahoituksen siirrosta ei oteta hyötyjä irti.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus on luonnollisesti ei, mutta tarkemmin sanottuna, euroalueen inflaation pysähtymisen taustalla on sekä öljyn halpeneminen että nippu muita syitä. Eli lähestymistapasi on ongelmallinen, sillä miltei aina erilaiset taloudelliset ilmiöt johtuvat useammasta syystä.
Esimerkiksi öljyn halpeneminen toki vaikuttaa viiveellä mm kuljetuskustannuksiin yms, mutta samalla sen aiheuttama säästövara aiheuttaa jossain mittakaavassa talouden virkistymistä joka taas ruokkii pieneltä osalta infaatiotakin.
Samaan aikaan talouteen vaikuttaa vaikkapa venäjän pakotteiden ja vastapakotteiden takia markkinoille halvemmalla tulleet tuotteet (mm ne putin-juustot). Ja juuri nyt odotettavissa on euron kurssin laskun myötä pientä nostetta inflaatioon.
Eli kyse ei ole joko/tai tilanteesta, vaan siitä mikä vaikutus milläkin yksittäisellä asialla on.
Ilmoita asiaton viesti
Minä kyllä jo ehdin lukea jostain, että kuljetuskustannusten lasku pitäisi kumota kiristämällä polttoaineveroa, mikä se nyt tekniseltä oikealta nimeltään onkin.
Se, että inflaatiokehitys ei ole jo pudonnut aiemmin alle nollan johtunee sekin nipusta muita syitä. Näillä veronkorotuksilla säästötarpeisiin on varmasti lukemia tukeva vaikutus.
Euron kurssilasku on sentään tervetullut ilmiö, vaikka taitavat Saksassa olla tästäkin eri mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Onko siitä vasta pari viikkoa kun kommenttiketjuissa ajattelin ääneen että kuluttaja ei öljynhinnan laskusta hyödy: valtio kyllä iskee siihen öljyn hinnanlasku -väliin joko korottamalla polttoaineveroja, keksimällä kokonaan uuden veron – tai molempia.
Minussahan on selvää ennakoivan poliitikon ministeriainesta 😀
Ilmoita asiaton viesti
Tai sitten Sinulla on kristallipallo ennustuksiin, mutta et uskalla tuota paljastaa. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ennakointikyky perustuu puhtaasti hallitusten (värillä ei väliä) toiminnan havainnointiin – ja tietenkin kahvinporoista katsomiseen 😀
Ilmoita asiaton viesti
” Euron kurssilasku on sentään tervetullut ilmiö, vaikka taitavat Saksassa olla tästäkin eri mieltä. ”
Onko perusteita muuttaa odotuksia EKP:n linjasta. Aiemmin politiikkana kieltäytyä toimista koska huolet ensisijaisesti Kreikasta johtuvia. Euroalueen epäsymmetria mahdollistaa aina jonkin ulkoisen/sisäisen tekijän/syyn löytymisen olla reagoimatta vaikka mittarit punaisella.
Huolet: heikentyvä euro, halpeneva öljy, hetikohta räjähtävä talouskasvu
Arvaus: deflaatio ei välittömiä toimia edellyttävä ongelma
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan tulevien inflaatiolukujen osaselitys. Toisaalta alhainen polttoaineen hinta myös pyöräyttää talouteen kierroksia, joka viiveellä pienellä aikanaan kiihdyttää inflaatiota.
Talousväen rummutus pienistä muutoksista taitaa olla niitä muutoksia enemmän kiihdyttävä tekijä. Persumiesten krooninen pessimismi tarttuu ihan terveisiinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän talouteen tule lisää kierroksia aivan muualta jos on tullakseen. Katselisin toiveikkaana EKP:n suuntaan, vaikka sekin voi olla turhaa. Deflaatio nostaa myös velan reaalista hintaa, ja tämä velkapuoli on Euroopassa verraten murheellisella tolalla. Eurooppa ei tule kestämään ”Japanin tietä”.
Korkeamman öljyn hinnan aikana ei Yhdysvallat joutunut samanlaiseen kehitykseen kuin euroalue. Se on mahdollista nousta suosta myös korkeamman öljyn hinnan aikana.
Ja minusta tuo 2013 alusta lipsumaan päässyt epäsuotuisa kehitys on hieman suurempi kuin vähättelevä ”talousväen rummutus pienistä muutoksista”.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvalloilla on sellainen ero, että sinne on syntynyt paljon uutta öljyteollisuutta liukeöljyn takia, joka on myös alueellisesti tuonut työpaikkoja sekä teollisuuteen että itse tuotannon puolelle. Euroopan ongelma on juuri tämä yhtälön tuotantopuoli, jossa juuri lisuke öljyesiintymien seisomaan viherpiipertäjien takia on todellista.
Aino miten Eurooppa hyötyy öljyn hinnan halpuudesta, on viherpiipertäjä kaunistaa yhtälö, jossa yhdellä eurolla saa enemmin itse tuotetta, jolloin siitä vapautuva pääoma vapautuu muuhun kulutukseen, joka taas voi nostaa jonkun muun tuotteen katetta kysynnän vilkastuttua. Eli kun niin perusraakaaine halpenee kuin öljy, niin vaikutus on mikrotasolla positiivinen.
Ilmoita asiaton viesti
Aiemminkaan en ole ottanut faktat ja numerot huonosti hallitsevilta neuvoja vastaan siitä, mikä on kroonista, pessimismiä tai kuka on terve. Turha kuvitella, että olisit poikkeus tässä säännössäni.
Öljyn hinnanlaskulla on lievä positiivinen vaikutus luonnollisesti. Mutta samalla öljyn hinnanlasku on sekä oire ongelmista (tuottajamaiden taloudet vaikeuksissa mm. vahvan dollarin ja nousseen korkotasonsa takia, mikä on pakottanut kasvattamaan tuotantoa) että syy lisäongelmiin (riskirahoittajille energiasektori on ollut iso pala potista, ja öljyalan vaikeudet nostavat riskirahan hintaa).
Ilmoita asiaton viesti
Al Jazeeran mukaan ”On the demand side of the equation, what we’re getting is basically a lack of demand growth… as Europe is potentially in crisis.”
http://www.aljazeera.com/news/europe/2015/01/euro-…
Ilmoita asiaton viesti
A-J pitää Kreikan tilannetta euroa laskevana tekijänä #1. Takaa tulee sitten EKP:n elvytystoiveet. 😀
Ymmärtäähän tuon näkökulmaeron.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tuossa nyt sitten yhdistelmä sekä ”liikaa tarjontaa” että ”liian vähän kysyntää” eli tuplasyy. Aine ei käy ylenmäärin kaupaksi edes hintaa laskemalla. – Kriisiltä kuulostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kysyntä on ennallaan, tarjonta on kasvanut. Useat lähteet ja data vahvistavat tämän.
Ilmoita asiaton viesti
Itse luulen, että hintalasku on tarkoituksellinen, kirjoitan siitä blogin kunhan ehdin.
Ilmoita asiaton viesti
On. Tästä olemme samaa mieltä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoituksellista on.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoituksellista se minustakin on, mutta eihän sitä tarkoitusta ole ilman syytä. Siis että miksi? Muistakaamme, että 90-luvulla tapahtui Suomessa massiivinen omaisuuden uusjako, eikä suinkaan pienempien eduksi! Kavereille ja tutuille pistetään kiinteistöä ja firmaa vaan niin perusteellisen halvalla. Suuri osa kärsii vieläkin omaisuutensa lähes ilmaisesta pakkoluovutuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
OPEC on tehnyt ennenkin noita ohjaile öljyllä -juttuja.
—
Karmeita ovat tarinat 1990-luvun uusjaosta. Omaisuus myytiin ulosheittohinnoin mutta velat jäivät. Korko juoksi 20 vuotta sen jälkeenkin.
Ilmoita asiaton viesti
No, voidaanhan öljyllä toki tehdä monenlailla vaikuttavaa politiikkaakin…
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni deflatoriseen kehitykseen on ollut syynä kotitalouksien luottamuksen menettämisestä rahoitusmarkkinoihin nähden. Uusi velka ei mene kaupaksi edes nollakorolla, koska QEt ovat pitäneet yllä niin korkeita varallisuusarvoja, ettei niihin kannata lähteä investoimaan. Palkkatuloilla yhä harvempi selviäisi lainakuluistaan ja on jo käynyt selväksi, miten velallisia tullaan kohtelemaan maksuvaikeuksien kohdatessa.
Öljyn hintaa painaa kulutuskysynnän hiipuminen tarjontaan nähden, mutta todisteita hinnan manipuloinnistakin on. Sillä toki pyritään saamaan kysyntää ja tuotantoa liikkeelle, mutta kiinnostus on vähäistä kun tavan duunarin tai yrittäjän elintaso ei tuolla välirahalla vielä kohene. Varsinkaan kun verojen korotus kompensoi hintojen laskun ainakin Suomessa lähes kokonaan.
Varsinainen syy deflaatioon on tulo- ja varallisuuserojen valtava kasvu, enkä ole nähnyt missään aloitteellisuutta tilanteen korjaamiseen. Veronkevennyksillä lopetetaan julkinen sektorikin, eli trendi jatkuu.
Öljy ei siten korreloi tilanteeseen mitenkään, paitsi että halpa hinta tuhoaa alan yritysten kannattavuuden. Korjausliike pörsseissä on mielenkiintoinen, kunhan selviää, ettei tälläkään reseptillä saada kulutusta kasvuun.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ihmiset aivan yhtä-äkkiä, ilman mitään näkyvää syytä heitä hanskoja tiskiin (menetä luottamustaan) ja totea, että ”ei hel***ti, ei tästä mitään tule”.
Kiristyvä verotus, palkkaleikkaukset (ja/tai massairtisanomiset) – siis sisäinen devalvaatio – on mielestäni selkein syy siihen, että luottamus katoaa.
Ilmoita asiaton viesti
Henri hyvä, täytyy todeta (valittaen ;)), että tuo on varmasti oikeanlainen yhtälö. Kyllä mainitsemasi asiat saavat luottamuksen katoamaan todella nopeasti. Kun talous on pääsääntöisesti luottamusorganisaatio, niin se varmasti on melkoinen tekijä deflaatiossakin.
Kuten toisaalla kirjoitat niin €/$ -paritetti syö melkoisesti tuota hinnanalennusta ja meille tulee kuva ihan jostain muuta kuin mitä se todellisuudessa on.
Ilmoita asiaton viesti
Euroalueen inflaatio: -0,2 prosenttia.
Nyt se on siis tapahtunut, vaikka tuo on ennakkotieto ja lukua tarkistetaan tulevina päivinä.
Ilmoita asiaton viesti
Auts!
Nyt jänskättää millainen seliseli EKP:stä annetaan
Ilmoita asiaton viesti
Tarvinneeko tuo sen kummempaa selitystä kuin että energiatuotteiden hinnat ovat laskeneet.
Ilmoita asiaton viesti
…taannehtivasti jo alkuvuodesta 2013.
Yhtä hyvin voisimme jatkossa sanoa, ettei jonkun menehtymisen syynä ollut esim. auto-onnettomuus, alkoholi tai ylivoimaisen vaikea sairaus. Kuoleman aiheutti sydämen pysähtyminen.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoin sitä miksi meni nyt miinuspuolelle. Eipä silti, olihan tuota ennusteltu, mm. joukko talousmiehiä muistaakseni FT:ssä.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäsin juuri FT:n linkin avaukseen ja artikkelissa olleen kommentin.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä toinen:
FT eurozone economists’ survey 2015: Inflation
http://www.ft.com/intl/cms/s/0/931e64b4-91cc-11e4-…
Ilmoita asiaton viesti
Joutuu ne EKP:ssä muutakin selittämään, onhan heidän (lähes ainoa) tehtävänsä pitää inflaatioaste kahdessa prosentissa.
—
Keksin! Vaihdetaan EKP:n tehtävää inhalaatioasteen kurissa pitämiseksi: kun Eu28 alkaa korista, EKP tulee inhalaattorinsa kanssa apuun
Ilmoita asiaton viesti
Oli ihan pakko piipahtaa muistuttamassa EKP:n johtajan Mario Draghin 21. marraskuuta 2014 (niin vähän aikaa sitten!) lausunnosta jossa hän sanoo:
”We will do what we must to raise inflation and inflation expectations as fast as possible, as our price stability mandate requires of us. If on its current trajectory our policy is not effective enough to achieve this, or further risks to the inflation outlook materialise, we would step up the pressure and broaden even more the channels through which we intervene, by altering accordingly the size, pace and composition of our purchases,”
http://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2014/html/…
Teemme mitä täytyy nostaaksemme inflaatioastetta ja inflaatio-odotuksia niin nopeasti kuin mahdollista, sanoi Draghi.
tuplakikatus 😀
Ilmoita asiaton viesti
Nyt sitten tulee mieleen kysymys ”päätöksenteossa tehdyistä virheistä”:
1) Aitoja tilannearviointivirheitä?
2) Tahallisia ’tulkintavirheitä’ tai ’valintoja’ (esim. EU-/EKP-politikointiin/ideologiaan sidoksissa)?
3) Osaamattomuusvirheitä?
4) Piiloagenda – valtataistelu?
En halua viitata mihinkään salaliittoon…
Ilmoita asiaton viesti
😀
Tai jos tämä on sellainen klassinen tapaus, jossa päättäjät ovat olleet koko ajan oikeassa ja todellisuus väärässä. Neron tuntee siitä, että hänellä on tyhmyreitä vastassaan, kuten Samuel Beckett määritteli 😀
Ilmoita asiaton viesti
Henri, vilkaise inflaatioasteita välillä 1991-2015 http://www.tradingeconomics.com/euro-area/inflatio… !!!
Ilmoita asiaton viesti