Bloggaamalla valtiovarainministeriksi

Kreikan uusi valtiovarainministeri Giannis Varoufakis sai Ateenassa varsinaisen äänivyöryn, ja ystävätietoihin perustuen hän rikkoi kaikki tiedossa olevat ääniharavaennätykset. Alleviivattakoon, etten juurikaan lämpene vasemmistolaiselle talouspolitiikalle, mutta mielenkiintoiset havainnot ansaitsevat aina tulla kuuluksi. Eräs yksityiskohta pisti kuitenkin silmään. Varoufakis on aiemmin harrastanut bloggailua, joskin onhan hän talousteorian professori. Varoufakis esimerkiksi ilmoitti uudesta pestistään valtiovarainministerinä omassa blogissaan. Tiedotusvälineetkin saivat tiedon ensimmäisenä tätä kautta.

 

Syriza tuntuu pitävän päänsä

Mielenkiintoisin vaihe ennen Kreikan vaaleja oli seurata, miten Syriza tulee pitämään lupauksensa, vai tuleeko pitämään juuri lainkaan.

Monen mielestä Syriza kyllä tulee taipumaan. Ensiksi tätä näkökantaa haluttiin tukea ajatuksella, että Syrizan on pakko turvautua Joki-puolueeseen. Joki (το Ποτάμι) ei kuitenkaan noussut hallitukseen, vaan kuten itse arvioin etukäteisveikkailuissa, että Syrizan hallituskumppani on ANEL (Itsenäiset kreikkalaiset). Syrizan voitto oli jopa lähellä yksinkertaista enemmistöä, mutta nyt hallituspuolueiden edustajien takana on 162 kansanedustajaa 300-henkisessä parlamentissa.

Eurojohtajien mielestä "todellisuus" tulee yleensä toisenlaiseksi ennen vaaleja, ja vaalien jälkeen. Tämän on huomannut mm. Suomen viime eduskuntavaaleista, joissa euroalueen tukiohjelmissa kannat ovat muuttuneet melko radikaalillakin tavalla. Vastaavasti näkökulmaansa vaihtaneet puolueet ovat joutuneet sitten perustelemaan äänestäjille muita pieniä tavotteita henkeen ja vereen taistelulla. Että hallituksesta käsin on "helpompi vaikuttaa". Liekö sitten täydellinen haluttomuus vaikuttaa iskenyt pariin hallituksesta lähteneeseen puolueeseen?

Syriza sen sijaan on jo ilmoittanut Troikan (Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) vaatimien säästötavotteiden kumoamisesta. Keskiviikkona Kreikan hallitus ilmoitti, että vaadittu yksityistämisohjelma on laitettu jäihin.

Kreikan hallitus ei ole tinkinyt velkahelpotusneuvottutavoitteestaankaan. Minimipalkka on palautumassa 751 euroon (kuukausiansio, brutto), 13. eläke vuodessa on tulossa pientä eläkettä nauttiville, "perustuslain vastaisesti" irtisanotut julkisen sektorin työntekijät ollaan palkkaamassa takaisin ja 300 tuhannelle vähävaraiselle kotitaloudelle ollaan kaavailemassa ilmaista sähköä.

On kuitenkin syytä muistaa, että hallitus ei ole vielä joutunut suuriin koitoksiin, mutta niitä on luvassa.

 

Markkinakaaos

Kreikan vaalien jälkeisinä kolmena markkinapäivänä pankkiosakkeet ovat pakitelleet noin 40 prosenttia. Maan lyhytaikainen rahoitus on sulkeutunut, koska 3-vuotisen lainan jälkimarkkinakorko on kiivennyt n. 10 prosentin tasolta 17 prosentin tuntumaan.

On vielä epäselvää, aikovatko euromaat jatkaa Kreikan tukirahoitusta etenkään, kun säästöohjelmat ovat hallituksen mukaan kumoutumassa kaikki askel kerrallaan. Markkinaehtoinen rahoitus on joka tapauksessa jäämässä selkeästi haaveeksi.

Euromaiden tukirahoitus katkeaa kuukauden kuluttua, mutta Kreikan hallituksen tavoitteena ei edes ole saada kauhottua lisää velkarahaa maalle. Tavoite onkin päinvastainen: saada vanhojakin velkoja painettua villaisella.

Ekonomistit ovat pitkälti sitä mieltä, että velkahelpotukset ovat tarpeen, mutta euromaillehan tämä ei ole helppo rasti. Suomessakin valmistaudutaan eduskuntavaaleihin, ja velkojen anteeksianto ei oikein sovi puolueiden vaaliteemaksi.

Kreikan verotulot ovat jääneet budjetoidusta, koska monet kreikkalaiset jättivät verojaan hoitamatta arvellen, että Syrizan vetämä hallitus kumoaa veroja. Mikäli suurta takapakkia ei tule, niin Kreikalle on kuoletettavia velkoja tulossa liiaksi asti kevään ja kesän aikana. Kesästä voi siis odottaa totuuden hetken koittavan. Joko Syriza taivutetaan toimimaan äänestäjien toiveita vastaan tai euromaita on yksi vähemmän.

Jälkimmäisen vaihtoehdon pakokauhu euromaissa voi toki taivuttaa myös europäättäjät. Tällöin tukirahaa virtaa Kreikkaan siitä huolimatta, että maan hallitus kumoaa säästötoimia.

 

Pelastaako talouskasvu?

Kreikan talouden pohja tuntui tulevan saavutetuksi viime syksynä. Reippaallakin talouskasvulla kestäisi vuosikaupalla saada edelliset huiput tavoitetuksi. Tämä on se ongelma: yhtäjaksoinen laskuputki oli liian pitkä ja liian syvä, jottei poliittista kriisiä voitu välttää.

Eurokriisi onkin siirtynyt jälleen kerran uuteen vaiheeseen. EKP:n puheiden, ja nyt myös odotetujen toimien avulla rahapiirien paniikki on laimentunut, mutta poliittisesta kriisistä on tulossa niin suuri ongelmatekijä, että yhteisvaluutta on minusta nyt suuremmassa vaarassa hajota kuin kesällä 2012. Tuolloin se oli vain "hilkulla".

On lisäksi vaikea arvioida Kreikan uuden hallituksen kykyä ylläpitää kasvukehitystä.

Rahoitusongelma on joka tapauksessa ratkottava. En jaksa uskoa, että finanssipoliittinen valta voidaan siirtää euromailta Brysseliin, koska monen euromaan tulisi kantaa korkeampia veroja pyörittääkseen Etelä-Euroopan jäsenmaiden tarvitsemia tulonsiirtoja.

Poliittinen kriisi syntyisi silloin vauraammille maille, kun talouskurilinja tekee sen reunamaille.

Katseita voi siirtää myös syksymmällä Espanjaan. Se on kokoluokaltaan niin paljon suurempi maa, että Kreikan hallituksen "aiheuttama" pieni päänsärky voi muuttua esimerkiksi Podemoksen myötä varsinaiseksi migreenikohtaukseksi.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu