Korsikalainen äänestys
Asterix-sarjakuvalehden mukaan korsikalainen äänestys suoritetaan siten, että ensin kaikki äänioikeutetut saavat laittaa äänensä uurnaan, sitten avaamaton uurna heitetään mereen. Tämän jälkeen tapellaan. Vahvin voittaa äänestyksen.
"Meillä nyt on vain sellainen tapa."
Sarjakuvien sivuilta sinänsä löytyvä hauska kohtaus muuttuu äärimmäiseksi todellisuudeksi Euroopassa. Kreikan sanelupolitiikan kouriin joutuneet kreikkalaiset äänestivtät valtaan Syrizan. Meistä harva muistelee, miten vuonna 2011 kansanäänestystä tukipakettiehdoista ehdottanut Kreikan pääministeri syrjäytettiiin.
Vahvin voitti.
Me elimme euroutopiassa siitä, että "vahvimmat" kreikkalaiset halusivat toisen tukipaketin. Koska ei ollut vaihtoehtoja. Vaalien 2012 jälkeen valtaan nousi Uusi Demokratia. Heidän vaaliaseenaan oli poistaa syvästi vihattu "Troikka" (Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) Kreikasta. Loppujen lopuksi tämä valtaan nostettu porukka haki vielä lisäaikaa Troikalle.
Kansalaisten mitta tuli täyteen. Korruptioivyyhdeissä pesiytymätön Syriza sai mahdollisuutensa. Nyt puolue on yrittänyt välttää suurta konfliktia euromaiden kesken. He tietävät, että muutosta tarvitaan. Muut euromaat ovat eri mieltä.
– Se oli Kreikka vastaan muut, nimenomaisesti yksi vastaan kahdeksaatoista, uutistoimisto Reutersilta saa lukea.
– Vaalit eivät muuta mitään, jyrisi Saksan valtionvarainministeri Wolfgang Schäuble.
Ensin siis äänestetään, ja sitten tapellaan? Vahvinko voittaa?
Eurooppa on aliarvioinut Varoufakisin
Gianis Varoufakis sai kaikkien aikojen äänivyöryn. Hän oli blogannut ahkerasti ja liittyi puolueeseen vähän ennen vaaleja. Hänen erikoisalaansa oli Australiassa ja Yhdysvalloissa saatu taloustiede.
Mitä olen hänen kirjoituksiaan parina vuotena ennen hänen valtiovarainministeriyttään lukenut, voin todeta ykskantaan hänen olevan ainoa euroalueen valtiovarainministeri, joka ymmärtää eurokriisimme luonteen. Nämä muut osaavat korkeintaan heiluttaa tiliotteita aitioistaan.
Korsikalaisessa tarinassa päädytään siihen, että Varoufakis sai eniten ääniä uurnaansa, mutta sitten tappelussa 18 haluavat hakata tuon yhden – ja voittaa.
Varoufakisilla on ainoastaan yksi pieni mutta: kreikkalaiset haluaisivat pysyä eurossa, koska he näkevät sen keinona "länsimaalaistua". Se poistaisi esimerkiksi korruption.
Näin siitä huolimatta, että euromyönteinen Uusi demokratia yritti samaa, mutta korruptiosta tai oikeudenmukaisesta verotuksesta ei kuulunut sanaakaan.
Varoufakisin agenda lienee selviö. Se on muuttaa nykyinen eripuraisuuteen johtanut velansiirtounioni tulonsiirtounioniksi. Velansiirtounioni aiheuttaa kärsimystä ja tappelua. Tulonsiirtounioni satuttaa maksajia, mutta ei aiheuta tappeluita. Kolmaskin vaihtoehto on: antaa jokaisen mennä omille teilleen. Omalla vastuullaan.
Varoufakis tietää tämän. Puolitoista vuotta sitten hän ennakoi sitä, että nektarihanat katkaistaan – kuten nyt EKP teki. Hänen vastauksensa oli, että antakaa palaa.
Euromaat ovat aliarvioineet Varoufakiksen. Hänellä on suurin valtti puolellaan: Kreikka joko voittaa, tai muut euromaat eivät kamalasti häviä. Kruuna vai klaava?
Kruunalla Kreikka eroaa eurosta ja saa kilpailukykynsä nopeasti takaisin. Kreikka nousee jaloilleen 2-3 vuoden kuluttua vahvempana. Kreikka voittaa.
Klaavalla euromaat suostuvat pitämään Kreikan kiinni pelätessään kruunaa (se antaisi liikaa "ideoita" esim. Espanjalle, Ranskalle, Portugalille tai Suomelle). Tukirahasta tulee jatkuvaa, eli velansiirtounioni vaihtuu asteittain tulonsiirtounioniksi. Muut eivät häviä paljoa. Eikä etenkään jos vertaa häviämiseen siitä, kun koko euro murentuu.
Entä jos Kreikka jänistää?
Suurimmat euroeliitin toiveet lepäävät siinä, että Kreikkaa alkaisi pelottaa. Kreikka suostuisi muiden ukaaseihin ja jatkaisimme velansiirtounionia.
Tämä ei ole välttämättä näin. Arvelisin, että Kreikka jatkaa käsi-kädessä kulkua kohti kielekettä ja sanoo eurooppalaisille tovereilleen, että haluatteko todella sysäistä meidät kielekkeeltä alas?
Putin on jo ilmaissut valmiutensa ilmoittaa, että ei hätää.
Tähän joitain Kreikka-linkkejä vuosien varrelta. En edes lukenut niitä. Jännitystä elämään, ja "Kreikka raiteillaan", nicht war?
http://www.uusisuomi.fi/raha/100733-kreikan-katastrofi-%E2%80%9Dsisallis…
http://www.uusisuomi.fi/raha/116064-tiesitko-tata-kreikasta-historian-1-…
http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20121126Kre…
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kreikka-vakuutti-vihdoin-lainoittajans…
Καλή όρεξι!
Varoufakis sanoi olevan sulaa hulluutta ottaa lisää velkaa, kun entisetkin on maksamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä vain. En sen syvällisemmin pureutunut asiaan.
Varoufakishan sanoi, että Kreikka kärsii MAKSUKYVYTTÖMYYDESTÄ, eikä maksuvalmiusongelmista. Tästä kerroin aikanani 4-5 vuotta sitten.
Tämän seikan huomioiminen oli vain yksi tekijä niistä monista, minkä vuoksi katson Varoufakisin olevan kriisistä kartalla.
Ymmärrän saksalaisten ja ranskalaisten kannat vuonna 2010. Hehän halusivat vain maksajat omalle pankkikriisilleen.
Sen sijaan en ymmärrä Suomen kantaa. Me maksoimme heidän kriisinsä, ja Suomi pakitti kolme vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Kohta maksetaan lisää?
Toin Henri sinullekin luettavaksi tämän Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin artikkelin:
Suomen Kreikka-lainat jo lähes arvottomia
2015-02-06 08:28 | Jan von Gerich
Suomen Kreikka-vastuut ovat jälleen nousseet kuumaksi puheenaiheeksi Kreikan uuden hallituksen lähdettyä vaatimaan lisää velkahelpotuksia. Keskustelu on kuitenkin valitettavan suurelta osin keskittynyt velkojen nimellisarvoon, mikä antaa hyvin harhaanjohtavan kuvan lainojen oikeasta arvosta ja eri vaihtoehtojen kustannuksista. On aika kertoa totuus Kreikka-lainojen arvosta.
Nimellisten vastuiden ohella on tärkeää tarkastella myös vastuiden markkina-arvoja, jotka ovat Kreikka-lainojen tapauksessa vain murto-osa nimellisarvoista. Suomen Kreikalle myöntämien noin miljardin euron kahdenvälisten lainojen (joille Suomella ei ole vakuuksia) markkina-arvo on tällä hetkellä vain noin kolmannes nimellisarvosta eli noin 340 miljoonaa euroa, kun lainojen arvostuksessa otetaan huomioon markkinoiden arvioimat Kreikkaan liittyvät riskit.
Toisin sanoen, jos Suomi haluaisi myydä Kreikka-lainansa markkinoilla, se kärsisi noin 660 miljoonan tappion myöntämisarvoihin verrattuna. Suomi ei luonnollisestikaan ole myymässä lainoja, mutta markkina-arvo antaa todenmukaisemman kuvan riskeistä. Myös vakausvälineen (ERVV) kautta myönnettyjen Kreikka-lainojen arvo on kaukana nimellisarvoista.
Lainakorkojen alennukset ja laina-aikojen pidennykset voivat helposti vaikuttaa lainan markkina-arvoon enemmän kuin nimellismäärän alaskirjaukset. Kuitenkin useimmille euromaille, kuten Suomelle, lainojen nimellisarvoihin koskeminen on tabu, jota ei voida tehdä. Sen sijaan helposti kalliimmaksi tuleville laina-aikojen pidentämiselle ja korkojen lisäalennuksille ollaan selvästi avoimempia. Myös toisenlaiset velkajärjestelyt, kuten Kreikan ehdottama velkamaksujen kytkeminen talouskasvuun, vaikuttaisivat lainojen arvoon.
Kreikka maksaa tällä hetkellä Suomelle korkoja lainoista 0,5 prosenttiyksikköä kolmen kuukauden euribor-koron päälle, eli tällä hetkellä noin 0,55 prosenttia. Jotta lainojen markkina-arvo vastaisi lainan myöntämisarvoa, koron pitäisi olla yli 9 prosenttia. Toisaalta jos korko laskettaisiin nollaan ja laina-aikaa (ja lyhennysvapaata) pidennettäisiin vielä 15 vuotta, arvo putoaisi noin 10 prosenttiin alkuperäisestä (nykyisiä markkinakorkoja käyttäen).
Tutkitaan sitten hieman tarkemmin laina-aikojen pidentämisen ja korkojen alentamisen vaikutusta lainan markkina-arvoon. Teoreettisen Kreikan 15-vuotisen kertalyhenteisen lainan markkinakorko olisi tällä hetkellä noin kymmenen prosenttia. Jos tämä korko puolitetaan ja laina-aika tuplataan, lainan arvo noin puolittuu. 20 prosentin nimellisarvon alaskirjaus puolestaan laskisi markkina-arvoa tuon saman 20 prosenttia, ja olisi näistä kahdesta vaihtoehdosta velkojalle selvästi parempi vaihtoehto.
Suomen Kreikka-lainojen markkina-arvo puolestaan voisi jopa nousta nimellisarvon alaskirjauksen seurauksena, jos se loisi uskoa Kreikan velkakestävyyteen ja uudistusprosessin jatkumiseen. Jos toimella saataisiin painettua Kreikan korot esimerkiksi viime kevään tasolle, lainan markkina-arvo nousisi selvästi 20 prosentin velkahelpotuksen seurauksena verrattuna nykytilanteeseen, vaikka uuden lainan nimellisarvo olisikin alempi.
Nämä esimerkit havainnollistavat erilaisten velkajärjestelyjen vaikutusta. Kaikenlaiset velkajärjestelyt vaikuttavat lainojen arvoon, eivät pelkästään nimellisarvon alaskirjaukset.
Kreikka-lainojen varsinaisena tavoitteena ei ole koskaan ollut voiton tuottaminen Suomen valtiolle, vaan Kreikan talousremontin mahdollistaminen ja euroalueen yhtenäisyyden tukeminen. Riskejäkään ei pidä vähätellä. Äänestäjät ansaitsevat todenmukaisen arvion Kreikan tukemisen realistisista
Ilmoita asiaton viesti
Kyseinen teksti on linkissä jo avauksessa, mutta sopiihan se tähän kommenttiinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Keskuspankkirahaa ei selvästi lasketa velaksi Varoufakiksen kirjoissa, mikä on mahdollisesti tottakin.
Alkaa olla aika selvää että ainoa euromuotoisen uuden rahan lähde Kreikalle on sen oma keskuspankki, jos EKP sallii sen. En jaksa uskoa uuteen euromaiden Kreikkapakettiin ja IMF on luultavasti jo kieltäytynyt etukäteen että he eivät lähde mukaan, mieluiten haluaisivat vanhat pelimerkkinsäkin pois.
Yksi tie jolla ostetaan aikaa, mutta ei ratkaise mitään on että Kreikan keskuspankille annetaan varsin suurikin oman rahan paino-oikeus ELA:n kautta, jotta se voi rahoittaa kreikkalaispankkeja, jotka taas rahoittavat Kreikan valtiota. Pohdin tätä uusimmassa Talouselämässä:
http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikan+tie+ulos…
Hyvin radikaalissa vaihtoehdossa Kreikan keskuspankin rahoittamat pankit ja miksei erillisrahoituslaitukset laitetaan rahoittamaan kaikki erääntyvät Kreikan valtion velkakirjat.
Tämä ei toimi siksi että pankkipaon myötä näitä likaisia Kreikan euroja vaihdetaan puhtaammiksi muiden maiden euroiksi ja silkakaksi käteiseksi. Tämä virtaus on niin suuri että se vaatisi sitten jonkun muun rahoitusvirran, jolloin Kreikan keskuspankin pitäisi rahoitta sekä valtionvelan erääntymiset, uusi velka Syrizan kasvubudjetista sekä myös pankkipaon myötä menetetyt talletukset.
Ei taida olla mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoisi joku Suomessakin että velkaa ei voi ottaa entisen velan päälle.Meidän talous kun on myös Kreikan tiellä.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs tärkeä tekijä vaikuttaa Kreikan strategiaan: Tulevaisuuden uskottavuus lainojen suhteen. Toki voi olla että Kreikka nousee jaloilleen kolmessa vuodessa (melko optimistinen arvio globaalin taantuman aikana), mutta Kreikan taloudellinen ja poliittinen ”ansioluettelo” vaikuttavat ulkomaisten pankkien lainan antoon Kreikalle tulevaisuudessa, joka on kaukana tasapainoisesta hallinnosta äärivasemmiston alaisuudessa . Muistetaan kuinka Argentiinan elämä defaultin jälkeen ei ole ollut mitenkään ruusuista rahoitusmarkkinoiden suhteen.
Toiseksi, EKP on lainannut Kreikalle vuodesta 2010 lähtien n. 240 miljardia (vieläpä erikoisehdoin jotka päättyivät eilen). Toki summa on suuri mutta samalla uuden EKP QE ohjelman mittakaavassa ”vain” neljän kuukauden arvoinen rahareikä. Täten en usko että Kreikka voisi kiristää Eurosta eroa uskottelemalla että he ovat jo tehneet pohjakosketuksen.
Ilmoita asiaton viesti
Kreikka voi nousta omalla valuutallaan 3 vuodessa.
Tätä tarkoitti ”omille teilleen. Kukin” (myös Suomi).
—
Oletan, että jos Varoufakis ei myy sieluaan eurosaatanoille, niin tänne tulee pääomakontrollit ja euroero.
—
Kreikka ”pelattiin ulos euro-QE:sta”. Ei saa olla kuin kolmasosa velkaa julkistaseessa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka kansainväliset talousinstituutit esittävätkin paheksuntaansa Argentiinan itsenäisyyspäätöstä kohtaan, ja kieltäytyvät leikkimästä koska eivät saa enää viedä tikkareita kädestä sitä mukaa kun Argentiina niitä tuottaa, Argentiinalla menee silti huomattavan hyvin verrattuina tottelevaisiin vertailumaihin. Tai oikeastaan melkein mihin muuhunkaan maahan verrattuna.
Toivottavasti muut maat seuraavat esimerkkiä.
Ilmoita asiaton viesti
Unohdin lisätä lähteen edelliseen:
http://macrodigest.com/
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvä kirjoitus! Jakoon meni.
Kirjoitukseen voisi liittää oleellisena osana vielä avoin kirje. Tämän kirjeen ovat allekirjoittaneet 300 kansainvälistä älymystön edustajaa.
Otteita kirjeestä:
”The government of Greece is correct to insist on new policies because the previous policies have failed. They have not brought economic recovery. They have not brought financial stability. They have not brought jobs or foreign investments. They have stressed and damaged Greek society and weakened Greek institutions. There is therefore no value in that approach and no progress to preserve. We urge Greece’s European partners to accept this reality, without which the new government would have never been elected.”
– – – – – – – – – – –
”These issues also engage the future of Europe as a whole. A policy of menace, threats, deadlines, obstinacy and blackmail will demonstrate to all Europeans that the European project will have failed. It will have failed morally, politically and as a matter of economics. We urge Europe’s leaders to reject and condemn all efforts to coerce the government and people of Greece.”
[Lihavointi minun.]
Lue koko kirje täältä:
http://greece.greekreporter.com/2015/02/06/300-int…
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Kirje julkaistiin vasemmistolaisessa Le Monde -lehdessä. Eipä ollut yllätys. Eikä myöskään sen allekirjoittaneet, muun muassa vasemmistolainen taloustieteilijä James Kenneth Galbraith eikä varsinkaan keinot joita tarjotaan ratkaisuksi
”Kreikka tarvitsee välittömästi humanitaarisia toimia,
Humanismiin hirttäytymällä ei asiat parane vaan päinvastoin käy huonosti: vähimmäispalkka aiheuttaa työttömyyttä (palkka yli tuottavuuden) kuten myös progressiivinen verotus; kaikki köyhtyvät koska kannustimien puute eli yrityksiä perustetaan vähemmän, investointeja ja sijoituksia tehdään vähemmän jne.
Peruspalvelujen parantamisella ei näin ollen ole merkitystä eikä niitä niin vain pystytä parantamaan kuten Suomessakin nähdään; lähes ilmainen terveydenhuolto aiheuttaa rajattoman kysynnän ja siten terveysmenojen mittaamattoman kasvun. Asiaa pahentaa kilpailun sallimattomuus. Sote-sotaan oli siis pakko lähteä ja tuli susi vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei vähimmäispalkka aiheuta työttömyyttä toisenlaisessa valuuttatilanteessa.
Totta kai, jos palkkoja nostellaan mielin määrin ulkomaan valuutassa – kuten euro on euromaille – niin onglemia syntyy.
Sen sijaan mietippä tätä:
Jos kreikkalaisen keskimääräinen kuukausiliksa olisi 1000 drakmaa alussa. Oletetaan, ettei tässä synny ”tuottavuusongelmia”.
Jos tuo ongelmaton taso nostetaan 2000 drakmaan kuukaudessa niin muutos näkyisi nopeasti valuuttakurssien liikkeissä: drakma heikkenisi noin puolella.
Ilmoita asiaton viesti
En kyllä ymmärrä miten toisenlaisella valuuttatilanteella voisi olla merkitystä.
Eihän nytkään kyllä ole mikään terve tilanne, mutta silti minimipalkka aiheuttaa jo lähtökohtaisesti työttömyyttä koska työantaja ei voi palkata työntekijää jolle joutuisi maksamaan yli tuottavuuden.
Työttömyys taas aiheuttaa talouskasvun heikkenemistä ja sitä kautta talouden yleisen palkkatason hitaampaa kasvua pitkällä aikavälillä.
Asiaa pahentaa inhimillisen pääoman kasvun hidastuminen(mm. työkokemus).
Ilmoita asiaton viesti
Sitten et ymmärrä. En voi auttaa enempää asiassa. Laitoin esimerkkitilanteen näkyville.
Euromailla on se ongelma, että kaikki rahaliikenne tehdään kuin näillä on käytössä ulkomaan valuutta.
Samat ongelmat esiintyivät kultakantaisessa järjestelmässä. Sitten moni maa eri puolilla planeettaa olivat ongelmissa Yhdysvaltain dollariin sidotuissa valuutoissa. Tällä hetkellä Tanska laskee keskuspankin talletuskorkoa jatkuvalla tahdilla yrittäessään pitää eurokytköksestä kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Kumpaa kultakantaista järjestelmää tarkoitat, aitoa vai tekaistua?…
”They realized that the classical gold standard stood as a natural impediment to inflation and credit expansion, and so they helped set up first a phony gold standard (the gold exchange standard) and then, after 1971, a pure fiat money regime. They realized that a system of freely fluctuating national fiat currencies was still imperfect as far as inflationist desires are concerned, in that the supremacy of the dollar could be threatened by other, competing currencies such as a strong German Mark, for instance; and in order to reduce and weaken this competition they supported ”monetary integration” schemes such as the creation of a European Central Bank (ECB) and the Euro.” – professori ja taloustieteilijä Hans-Hermann Hoppe
http://www.thedailybell.com/exclusive-interviews/1…
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä myös siitä, että tämä maa nousee erittäin nopeasti, jos sillä on oma valuutta. En ole taloustieteilijä, mutta noin näppituntumalla:
– Olettakaamme, että drachma tulee takaisin ja se määriteltäisiin => 1 €uro = 1 drachma. Tämän jälkeen se kelluisi arvoon joka olisi puolet tuosta nimellisestä. Siis raju devalvaatio, joka johtaisi siihen että:
– Vienti vetäisi aivan sikana.
– Kreikkalaisilla ei olisi varaa ostaa tuontitavaraa – pelkästään kotimaista.
– Turistit ryntäisivät ”halpaan Kreikkaan”.
Varjopuolena olisi tietenkin se, että ihmisten ostovoima pienenisi puoleen niiden tuotteiden kohdalta, joita Kreikka ei itse valmista: kotielektroniikka kuten tietokoneet, telkkarit, autot jne.
Kreikka ei myöskään ole omavarainen energian puolella. Se ei kuitenkaan liene ongelma; jo nyt Kreikka ostaa esim. kaasusta 80% Venäjältä, joka signaloi ”piikin olevan auki”. Tosin valtionvarainministeri Varoufakis ilmoitti viikolla ”ettei koskaan mene Moskovaan pyytämään apua”.
Tietokonekauppa siirtyisi varmaankin ”muista maista tulleista käytetyistä tietsikoista kasatut”-malliseksi. Hieman kuten Egyptissä.
Mutta jo muutamassa vuodessa, kun talous lähtee käyntiin olisi taloudelliset näkymät aivan toiset.
Uskon, että tämä olisi Kreikalle lyhyin tie. Tästä tietenkin seuraa ajatus. ”Mikä olisi Suomelle lyhyin tie?” En viitsi vastata; suututte vain, ettekä kuitenkaan usko minua.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Ja mitä Kreikka veisi niin ”sikana”? Kreikalla on vähän samantapainen ongelma kuin Venäjällä, eli suppea ja suht matalan jalostusasteen tuotanto ei yksinkertaisesti riitä nostamaan taloutta riittävästi devalvaatiokehityksen avullakaan. Toki ehkä vuosikymmenessä tilanne voi muuttua, mutta takuuta siitä ei ole. Todennäköisemmin ulkomaalaisella rahalla vain ostetaan ne harvat paikalliset menestyjät pois kuljeksimasta.
Ilmoita asiaton viesti
Se on kyllä totta ja moni teollisuus on laittanut lapun luukulle. Maatalous ja turismi ovat ne parhaiten työllistävät tällä hetkellä.
Mutta tehtiin niin tai näin – jostain täytyy aloittaa. Eihän noita velkojakaan voi työttömyydellä ja rahattomuudella maksaa.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
”Arto, vaaditaan monta sukupolvea, että Venäjällä päästään vanhoista tavoista eroon” Näin totesi minulle entinen työkavereni, NL:n myöhemmin Venäjän kansalainen. Samaa koskee Kreikkaa, ei kreikkalaisen kansanluonnetta ja perinteitä yksillä vaaleilla muuteta, tämän tosiasian historiaa lukeneet ymmärtävät. Ajatus, että kreikkalaisista tulisi yhtäkkiä veroja tunnollisesti maksavia, korruptiosta kieltäytyviä kansalaisia on vailla perusteita.
Ilmoita asiaton viesti
Mikset sitten antaisi kreikkalaille aikaa ”sopeutua”?
Mikset antaisi heille omaa valuuttaa, omaa rahapolitiikkaa ja tulla euromaaksi sitten, kun ovat siihen halukkaita ja soveliaita?
Nyt te roikotatte uppiniskaista vasikkaa kohti teurastamoa ymmärtämättä mitä teette.
Antakaa Kreikalle oma niitty. Vaarana on, että muutkin huomaavat omien niittyjen ihanuuden, eiväkä säännöstellyt saksalaiet annokset viehätäkään enää.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, eihän se millään käy varsinkaan demareille, sillä hehän ovat hirttäytyneet noihin vakuuksiin, joilla ei taida enää olla edes vakuusarvoa Suomen hyväksi. Tuo sitten paljastuisi jo ”etuajassa” veronmaksajillemme laajemmin. Nyt vain puhutaan vakuus-sanasta yhtenä sanana, joka on aivan toissijainen, kun pitää puhua vakuuden arvosta. Demareiden lupaamaa täysvakuusarvoa ei ole, eikä tule.
””Ja mikä olikaan velallisen laukaisintapahtuma?
Sivulla 29, yleissopimuksen sopimuserittelyosiossa, se määritellään näin: ”mikä tahansa velalliseen liittyvä tapahtuma, lukuun ottamatta tapahtumia joita velallinen ei aiheuta omalla toiminnallaan tai laiminlyönnillään”.
Sama asetelma toistuu 28.11.2012 päivätyn englanninkielisen sopimuskokonaisuuden sivuilla 44 (maksua koskevat yksityiskohdat), 46 (maksulaukaisujen ehdot) ja 38 (laukaisintapahtuma).”
Tuo on avattuna Taloussanomissa.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/06/0…
Taitaa olla niin että tuo on selvinnyt myös ministeri Rinteelle, joka kiivastuen heilutteli ministeriaitiosta sulkutilin tapahtumista otettua paperikopiota.
Ilmoita asiaton viesti
Parahin Sirpa,
avauksessani jo linkkasin jonkun muun kuin ”patapersun” tekstiin siitä, miten ollaan ”tienattu hyvällä bisneksellä”:
http://newsroom.nordea.com/fi/blogpost/suomen-krei…
Täysvakuusarvo olisi siis n. 7-8 miljarsin euron hujakoilla. Sulkutilin 1. miljardi tullee muutaman vuoden perästä. Ehkä.
Maksulaisutapahtumat tiedän kyllä, olen ne käynyt lävitse.
Ilmoita asiaton viesti
Henri hyvä, en tarkoittanut sitä ettetkö tietäisi tuon sopimuksen ”kohtalon kysymyksiä” vaan tarkoitin osoittaa sitä etteivät demaripiirissä ymmärrä kokonaiskuvaa. Heidän kannattaisi julkistaa käsityksensä vakuuksien kokonaismäärästä takauksiin verrattuna. Eipä ole edes Rinne puuttunut tuohon olennaiseen seikkaan.
Luin tuon linkin jo aiemmin ja hyvin selväksi on käynyt mikä arvo vakuudella on takauslainojen kokonaismäärään.
Olisi pitänytkin vastata Artolle suoraan eikä Sinulle. 😉
Ilmoita asiaton viesti
”Demaripiirien ymmärrysasteenkin” yritin sisällyttää avaukseeni rivien väliin. Jostain lappujen heiluttamisesta oli avauksessa kyse.
Ilmoita asiaton viesti
Sirpa, älä ole naurettava, kyllä kaikilla hiukaakin asioita seuraavilla on takauslainojen kokonaismäärä tiedossa, mutta jankutus siitä, ettei Suomella olisi ollenkaan on kaikille muille selvää paitsi Soinille.
Ilmoita asiaton viesti
Arto, kierrät jälleen sen kaikista tärkeimmän vakuuksien kohdalla olevan kysymyksen eli onko nuo vakuudet enää Suomen hyväksi ylipäätään laukeamassa? Taloussanomissa olleen kirjoituksen mukaan (linkki siihen aiemmassa kommentissani) vakuudesta ei olisi enää minkäänlaista hyötyä Suomelle (sopimuksen ehdot ovat sellaiset). Sen sijaan maksamme hallinnointipalkkiota ja korkoa investointipankille.
Voin hyvin olla jopa naurettava mielestäsi, jos tuo sinua miellyttää. Minä kun yritän puhua asiasta sen mukaan miltä se näyttäytyy itselleni, kuten tämä vakuus Suomen kannalta katsottuna. Miksi demarit eivät ole paneutuneet vakuuden voimassaolon kysymykseen? Siis julkiseen keskusteluun.
Ilmoita asiaton viesti
Soini on useaan väittänyt julkisuudessa, ettei Suomella ole vakuuksia, eilisessä IL:ä Aki Kankasharju totesi, kyllä on ja siitä on kysymys. Se onko vakuuksita hyötyä on taas asia erikseen. ”Ei ole mitään vakuuksia, rahaa on lapioitu etelänmaille miljardikaupalla” tälläisistä harhaanjohtavista valheista on päästävä eroon vaikka se perusille maistuukin.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa nyt onko ne vakuudet voimassa vai ei. Siitähän on kokonaisuutena kysymys. Tuota taitaa myös Soini tarkoittaa, sillä onhan hän viitannut takauslainaehtojen muuttamiseen.
Edit; Jottei jäisi ihan oman tulkintani varaan tuo että Soini on viitannut sopimuksen ehtoihin, niin tässä YLEn kirjoituksesta lisänäyttöä ”Tiliote ei saanut Soinia liikkeelle. Soinin mukaan kyseessä on tuottojenvaihtosopimus, josta ei ole mitään hyötyä, jos Kreikan laina-aikoja pidennetään tai korkoa lasketaan.”
http://yle.fi/uutiset/tulistunut_rinne_heilutteli_…
Ilmoita asiaton viesti
Schäuble tarjosi nyt Berliinissä jo toisen kerran Varoufakikselle samaa apua: 500 saksalaista verojen kerääjää ja tarkastajaa Kreikkaan veronkannon tehostamiseksi ja uudistamiseksi.
Schäuble ei näköjään luota kreikkalaisten toimintatapoihin eikä Varoufakis tunnustanut tarvetta saksalaisten avuntarjoukselle.
Syrizalla on nyt tilaisuus panna veronkanto kuntoon, poistaa korruptio ja tutkia esim Lagarden lista sun muut epäselvyydet näiltäosin.
Kreikka ei ole köyhä, mutta näyttäisi olevan laiska omien velvotteidensa hoitamisessa velat mukaan lukien.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tietosi pitäisi paikkaansa niin tähän oltaisiin suostuttu.
Valitettavasti itse luen kansainvälisiä medioita sen verran, että mainitsemaasi tarjoukseen sisältyisi troikka, sekä kansallisen budjettivallan menetys myös jatkossa.
Haluatko linkata lähteesi? Minäkin teen sitten saman.
Ilmoita asiaton viesti
Guardian taisi uutisoida asiasta. On varmasti myös filmin muodossa jossakin.
http://www.theguardian.com/business/live/2015/feb/…
Scottsmann arvioi Kreikan tilannetta tänään ?
http://www.scotsman.com/news/michael-fry-greece-is…
Saavatko rautateillä työskentelevät kreikkalaiset yhä noin hurjia palkkoja ?
Ilmoita asiaton viesti
1. linkki liveblogiin, en jaksanut hakea kohtaa mitä mahdollisesti tarkoitit.
2. linkki: ingressin ekan virkkeen jälkeen lopetin. Siinäkin puhuttiin ”pakosta” ja mistä lie.
Marine Le Pen sen jo sanoi: ”What can they do, send in tanks?”
Tuskin tulee tankkeja, koska Halla-aho ”povasi” niitä…
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta Saksan Berliinissä uudelleen tarjoamista 500 verotarkastajasta onkin näköjään paljonkin mainintoja netissä. Ei kai Schäuble nyt varmaankaan tarkoittanut ehdotusta vakavasti otettavana, vaan toi esiin veronkannon ongelmien laadun, johon ei nähtävästi ole Kreikassa onnistuttu puuttumaan. Tämä antaa taas viitteitä siitä, että Troikan toiveita ei Kreikassa kaikin osin haluta kuunnella, mitä tulee tähän verotukseen ja korruptioon.
Ilmoita asiaton viesti
500 verotarkastajaa on huvitus. Okei. Ehkei nyt 60k asukkaan Komotinihin kaikki mahdu, mutta tervetuloa tarkistamaan, mitä täällä pitää tehdä.
Kannattaisi aloittaa verovirkailijoiden tietokoneenkäyttökoulutuksesta.
Toinen pointti: sähköinen maksaminen. Et voi ostaa edes junalippua Ateenan rautatieasemalta ilman käteistä. Ei vain onnistu.
Verotoimistoissa on käytävillä kalterit. Ihmettelin ekan kerran. Kysyin ekalla vierailullani opas-ystävättäreltäni, jotta vankilaanko mä meen. 😀
Hän vastasi, että ehei. Ihmiset maksavat verojaan käteisellä virastoon, joten varkaita varten pitää olla kalteriovet.
Siihen sitten sommittelet 500 verotarkastajaa. Kuinka moni heistä taitaa kreikan kielen, että saa esimerkiksi hyllykilometrien mapeista jotain selvää tai osaa keskustella englannin kielen taidottomien virkailijoiden kanssa käytännöistä?
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin nyt oli kyse kirjaimmellisesti noiden 500 verotarkastajan lähettämiseksi Kreikkaan, vaan siitä, että muut EMU-maat lienevät tuskastuneita Kreikassa tapahtuvista rahoituksen ehtona olevista uudistuksien laadusta ja toteutuksesta.
Veronkanto lienee uudstuksista se kaikkein tärkein korruption karsimisen ohella.
Kreikka ei liene köyhä maa, mutta missä ovat rahat ?
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä, omassa kommentissasi viittasit 500 tarkastajaan.
Itse sanoisin, että kannattaisi aloittaa silleen 20 000 kouluttajalla. Sitten pikkuhiljaa siirtyä niihin tarkastajiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ah, rahat ovat jo häipyneet Kreikasta vuosia sitten. Jäljellä on joitain säästöjä ihan tavallisilta pulliaisilta.
Ehkä joltain hölmöltäkin.
Keskimääräinen talletuskanta on jo alle 15k€. Hupenemaan päin.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on sellainen käsitys että tuota verotukseen liittyvää virka-apua on annettu jo useiden vuosien ajan euromaiden veroasiantuntijoiden kanssa ja siellä Kreikassa paikan päällä. Joten se taitaa olla vanha juttu.
http://yle.fi/uutiset/saksalaiset_veronkantajat_va…
Lieneekö tuo apu toteutunut? On kai apua ollut tarjolla muistakin maista kuin linkissä mainitusta Saksasta.
Ilmoita asiaton viesti
Haluatko tuolla sanoa, ettei veron keräämisen tehostaminen nyt yksinkertaisesti ole mahdollista Kreikassa, vai miksi noin vänkäät? nuo 500 (olisivat laittaneet tarjoukseen 300 niin olisi ollut kreikkalaisillekin sopivampi luku) ovat viesti, että ”teidän systeeminne ei toimi ja teidän tulee laittaa se kuntoon. Autamme tarvittaesssa.”
Ilmoita asiaton viesti
En minä mitään vänkää. 😀
Minä olen siellä käynyt. Ja minulla on myös kreikkalainen (jokseenkin nyt toimeton veronumero).
Onko sinulla?
Ilmoita asiaton viesti
Ja miten veronumerosi mihinkään liittyy? Tai majailusi Kreikassa? Et selvästikään ole halukas tai kiinnostunut keskustelemaan tuosta Kreikan verotuksen heikkoudesta, joka kumminkin on yksi merkittävä seikka jonka takia maa on tuossa jamassa ja minkä takia Kreikkaa kohdellaa niin kuin nyt kohdellaan.
Ilmoita asiaton viesti
No siitä parahin Marko, että olen niinkuin ihan omin fotonipallukkavastaanottimieni kanssa todistellut asiantilaa.
Olen halukas tietysti keskustelemaan, mutta edelleen suosittelen n. 20 000 kouluttajaa. Tietokoneiden käyttö, englannin kieli, jonotusnumeroita yms. näistä pitäisi aloittaa, eikä top-notch tarkkailijoista.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen tuo 500 olivat symbolinen viesti. Ei ongelman ratkaisuyritys. Kuten tuossa juuri todettiin, on veronkannon kuntoonsaamisen suurin este lopultakin poliittisen tahdon puute. Katsotaan miten tämän nykyisen hallituksen tahto riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Kun verot kirjataan mallia ”kynä ja paperi”, niin tänne tarvitaan nimenomaan veronkannolle sopiva tietokonejärjestelmä/ohjelma + tietokonekoulutusta virkailijoille.
Vallanpitäjät/veronkiertäjät on se syy, miksi verotusta ei ole haluttu kehittää. Sehän olisi tuonnut alta sekunnin tiedot ’tienatun rahan/omaisuuden välisen suhteen’. Tämä ei ole pelkästään mikään ”kulttuurikysymys”, vaan hyvin pitkälle tietoista toimintaa. Kuten Suomessa koko ajan jarrutetaan pimeän rahan tutkintaa jne. Ei se Suomessakaan ole mikään ”kulttuurikysymys” vaan kysymys siitä, että KOK ja RKP etunenässä jarruttaa (Voima/Fifi’n artikkelit ja haastattelut aiheesta – tuntenet artikkelit vuodelta 2011?)
Sitten meillä on Demareiden omat sekoilut (Koivisto yms.)
Ei sekään ole mikään ”kulttuurijuttu”, vaan vallan väärinkäyttöä siinä missä Kreikassakin.
Kreikassa asiat ovat tosin olleet syvemmältä – ei demokratiasta tietoakaan vanhan vallan aikaan:
https://www.youtube.com/watch?v=-AgwDfzZp6E#t=153
Eilen valittu puhemies (videon oppositionainen) kertoi että jokainen tapaus tutkitaan ja että tämä koskee myös oman puolueen ihmisiä – jos niitä tulee esiin. Ja ettei parlamentti ole mikään ”valkopesulaitos”.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Tarkennuksena: 2. linkin ”pakko tehdä” -blaablaa oli nimenomaan se syy, miksi eräs ”väliotsikkoni” on nimetty, että te aliarvioitte Varoufakisin.
Minä en olisi niinkään varma. Mutta en väitä, etteikö hän voisi jänistää.
Katsotaan miten käy. 16.2. tiedämme paljon enempi. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Raha on hyvä renki mutta huono isäntä!
Vaikka olisi miten järkeviä ja hyviä ajatuksia, joista myös kansalaiset ( eli me itse) hyötyisimme, pitää muistaa että on aina se tärkeämpi ulottuvuus eli ihmisyhteisö omine historioineen.
Onko nyt mahdollista, että Kreikka pitkään toimii omaa historiaansa vastaan? Venäjällä on sama ortodoksiuskonto kuin Kreikassa. Henkinen yhteisymmärrys on yleensä vahvin muita! Rahalla ei jokaista sielua voi ostaa!
Ilmoita asiaton viesti
Parahin Anita,
yritin vain tuoda RISKIANALYYSIn vuoksi sen toisenkin kuvakulman. Toin sen siksi, että havaitsin ”konsensuksen” päättäneen, että Kreikka palaa ruotuun.
En olisi itse siitä ihan noin varma. Onhan se mahdollista siltikin. Europäättäjien kannattaisi varautua ”kreikkalaisnäytökseen” sen hyvään oloon tuudittautumisen sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaankin Henri uutisia seuranneena olet pannut merkille muitten – vielä edelleen kriisimaiden näkemyksiä. Täällä voidaan läppää heittää ja mukavaahan se on. Mutta mm. seuraavalla Portugalin kannanotolla on jo jonkin verran vaikutusta.
http://www.faz.net/aktuell/wirtschaft/eurokrise/gr…
Ilmoita asiaton viesti
#34:
Tämä on EU:n ja euron menestystarinassa sitä Portugalin omaa läppää:
”Das Land müsse seinen Verpflichtungen gegenüber den Euro-Partnern genauso nachkommen wie Portugal”
Portugalia on myös autettu, joten kateus Kreikan erityiskohtelusta tulisi kiihdyttämään ”Rauhan-EU:n” sisällä kytevää riitaisuutta. Jotkut tekijät menestystarinassa eivät siis oikein stemmaa tai jousta:
Muiden velkoja ei haluttaisi/ haluttaisiin taata ja/tai maksaa. Kenellekään ei saisi/ pitäisi antaa erivapauksia. Euro on/ ei ole peruuttamaton. Liittovaltiota ei haluta/ halutaan. Kriiisimaat pitää/ ei pidä pelastaa. Pitää/ ei pidä noudattaa yhteisiä sopimuksia. Suomen pitää/ ei pidä olla mallioppilas.
Näyttää siltä, että hyvistä pyrkimyksistä huolimatta moni erimielisyys saattaa vielä kärjistyä ja uusia ristiriitaisia tavoitteita yritetään turhaan yhdistää toisiinsa EU:n piirissä. Toisaalta, unionin ja sen jäsenten oma toiminta on johtanut siihen, että EU:ssa saadaan, mitä on tilattukin.
Kansalaiset voivat kokea asian näin:
http://ri.search.yahoo.com/_ylt=A0LEV0aR0NVU0lIAup…
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai Portugali on vastaan.
Kyse oli nyt kuitenkin Kreikasta. Palattuaan ”kiertueeltaan” Tsipras piti puheen, ettei demokratiaa voida kiristää.
Mutta voidaanko se heittää mereen, ja sitten tapellaan?
Saksalaisviestimet totta kai haluavat ”pönkittää” saksalaisnäkemystä, jotta se ”vökkelötauti” leviäisi.
Mielestäni tuo on epäviisas taktiikka. Mitä enemmän saksalaiset kansat haluavat olla väistämätöntä vastaan, sen suurempi lasku heille tulee.
—
Ajatellaan, että nyt ”Kreikka rauhoittuu” esim. 60 miljardin paketilla. Vuoden perästä on sama laulu, mutta mittarissa lukee 380 miljardia.
Milloin luovutatte? Paljonko pitää piikin nousta?
Ilmoita asiaton viesti
Demokratiassa on oma vastuu valuutasta riippumatta. Syriza lykkäsi orastavaa rakennemuutosta (joka tapauksessa kesto 10..20..30 vuotta) epämäräisen ajan. No – kansa äänestää pian uudestaan. Oikeassa he silloinkin ovat kuten nytkin.
Ilmoita asiaton viesti
”Rskennemuutos” se on omaan valuuttaan palaaminenkin. Kauan se on kestänytkin, sen myönnän.
Ilmoita asiaton viesti
Näin sivullisena,seurattuani juttuja,loistavia kommentteja Sinulta,mutta heräsi kysymys,missä EU-valtiossa vallitsee demokratia?Tiedän USA:n demokratian B-52 pommiluukut auki.Kreikka pärjää,kunhan eivät nöyristele ekp:tä,tai imf:ää.Ja niin mekin pärjäisimme,mutta…?
Oletko muuten ehdokkaana ensi kevään vaaleissa?
Tuolla tieto/asiantuntemus määrällä,toivoisin 😉
t.hannu
Ilmoita asiaton viesti
En ole ehdokkaana vaaleissa.
Demokratian ”suuruutta” lienee mahdotonta vertailla. Mutta kyllä EU-maissa parantamisen varaa on.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vastauksestasi(edelleen ,sorry,sinuttelu ),mutta onko Euroopassa mielestäsi ns.demokratia,missä ? Direktiivejä riittää,tiedän,ja meidän byrokraatit ml.ns.hallitus ,juoksevat perässä.
Lyhyt kysymys ,muutanko Afrikkaan?
Arkadian mäki saa aikaan vain vahinkoa?Miksi?
Tulee mieleen ns.oman edun tavoittelu/hyvä veli kerhot yms.
Jollain tavoin on tullut tunne,olemme ns.”kusessa”,
ja tuosta tunteesta ulos pääsy,joten tarvitsemme tuonne kukkulalle Miehiä/Naisia,jotka tietävät ,mitä tehdä,mielestäni,ja,toivoisin,olisit yksi heistä.
t.hannu
Ilmoita asiaton viesti
Sopii sinutella. 🙂
EU:n direktiivitehtailu on mennyt liiallisuuksiin. On olemassa asioita, joita on hyvä säännellä yhteisesti, mutta moni pienempi asia hoidetaan jäsenmaissa hyvin – tai jopa paremmin – kuin yhteisellä sääntökokoelmalla.
Joissain maissa annetaan toki piu-paut direktiiveille. Kreikassa esimerkiksi ravintolatupakointikiellolle. Kreikassa kun osapuilleen kaikki sauhuttelevat.
Katson, että olen parempi kirjoittaja kuin lainsäätäjä.
Ilmoita asiaton viesti
Vanhan kotikaupungin kolumnisti käsittelee Syrizaa ja rantarataa täkäläisten EK-vaalien tekstissään. 😀
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/731845/Vaali…
Ilmoita asiaton viesti
Tsipraksen esiteltyä hallituksen talousohjelma saattaa antaa aihetta kirvoittaa toisenkin kolumnin. Sellaisen, jossa toteaa joutuneensa itse syömään sanojansa. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos blogista ja Ertille hänen monilähteisestä linkistään.
Vapaus, veljeys, tasa-arvoisuus. Siinä ns. uuden Euroopan yksinkertaistettu tausta.
Miksei EU voisi antaa Kreikalle sitä vapautta, jos veljeys tekee tiukkaa?
Onhan syitä tähän ruodittu, mutta kyky nähdä ja tunnistaa muutoksen tuulet lähitulevaisuudessa yhdistettynä pelkoon euron hajoamisesta, ovat saaneet EU:n ja osan jäsenmaistakin käyttäytymään vastoin periaatteitaan.
Yksimielisyys näyttäisi vallitsevan ajatuksesta: ”Hyviä vaihtoehtoja ei enää ole”. Pelkästään sillä perusteella voisi keskittyä vahinkojen minimointiin ja alkaa noudattaa noita paljon korostettuja eurooppalaisia arvoja – siis jos niihin vielä oikeasti uskotaan.
”Let my people go?” – Annetaan Kreikan luopua eurosta, jos se on heille parempi vaihtoehto kuin ”eurokonsensus”.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, kaksi painijaa jotka ovat kumpikin sillassa tai niin pahasti solmussa, ettei sitä saa helpolla avatuksi.
Henri lienee jo koklannut ”kreikan luonnonvarat”. Löytyy mielenkiintoisia linkkejä. Kreikalla on varallisuutta. Akuuttiin hätään vain väärässä muodossa ja pitkälläkin tähtäimellä esim. öljy sellaisenaan ei autuaaksi tee, ellei sitä pääse itse jalostamaan valmiiksi tuotteiksi, mitä kaikkea niitä onkin. Kaasu on tietysti eri asia.
Taas näitä hiukan omituisia ajatusleikkejäni. Kannattaisiko tämän rahaunionimme satsata yhteisiä eurojamme investoimalla Kreikan luonnonvarojen hyödyntämiseen kuin pelaamalla ristinollaa erilaisilla lainapaketeilla. Todellisessa liittovaltiossa näin olisi jo tehty.
Toki lainarahaa maa tarvitsee edelleen. Kansan on pysyttävä rauhallisena ja pienikin helpotus taviksien elämän laatuun on vähän kuin kotivakuutus. Tuntuu joutavalta maksaa. Arvon ymmärtää vasta kun yläkerran huoneistosta valuu muutama sata litraa vettä kotiteatterin päälle ja parketti on pilalla.
Venäjä korttia on väläytelty. Sotilasdiktatuurinen maa EU:ssa. Siinä olisi hiukan pähkäiltävää rysselissä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen käynyt käsilläni kaivamassa Kreikan kultaa. Sitä on ihan ”noukittavuusetäisyydellä” saatavilla. Laitan kuvalinkin, hetko…
Ilmoita asiaton viesti
Elä vain kaiva liiaksi, eläkä myy kuin pikkuerissä. Liika tunkeminen tekee miinusta maailmanmarkkinahintoihin:):).
Joo en maininnut tuota kultaa ja arvaat varmaan miksi?
Jostain luin, jos venäjän raakatimanttivarastosta laitettaisiin puolet kaupan niitä myytäisiin parin päivän päästä markettien vihannesosastolla painon mukaan. ”250 grammaa raakatimantteja, vaaka numero 15”
Ilmoita asiaton viesti
Kullankaivajat:
http://i106.photobucket.com/albums/m258/Drauglir/D…
Ilmoita asiaton viesti
” Henri lienee jo koklannut ”kreikan luonnonvarat”. Löytyy mielenkiintoisia linkkejä. Kreikalla on varallisuutta. Akuuttiin hätään vain väärässä muodossa ja pitkälläkin tähtäimellä esim. öljy sellaisenaan ei autuaaksi tee, ellei sitä pääse itse jalostamaan valmiiksi tuotteiksi, mitä kaikkea niitä onkin. Kaasu on tietysti eri asia. ”
Venäjällä saattaisi olla ehkä toiveita tuohon savottaan mukaan pääsemiseksi. Toki asia on täysin Kreikan hallituksen päätösvallassa, ei EU:n. Venäjälle tuo ”palkinto” saattaisi olla riittävä syy päästää Ukraina saappaan alta.
Jos Kreikka voi olla ratkaisevassa roolissa Ukrainan tilanteen laukeamisessa, se saattaisi olla riittävä peruste EU:lle helpottaa Kreikan velkakuormaa. Samalla euro-kriisin pahenemisen uhka tulisi ehkäistyksi.
Tuossa kuviossa jokainen joutuu kyllä luopumaan jostain itselleen tärkeästä, mutta ilman sopua kaikki häviävät vielä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, olen ymmärtänyt, että nämä merenalaiset öljy- ja kaasukentät ulottuvat Kreikan, Turkin ja Israelin aluevesien/mikä-lie-oikeuden alueille. Eli pommi on valmis.
Mielenkiintoinen seikka voi olla sekin, että Gasan kaistaleen edessä on kaasuesiintymä, jonka talteenotosta huolehtii hollantilainen yhtiö. Israel tunnustaa, että kaasu on gazalaisten, muttei anna vetää kaasuputkea Gazaan! Siksi gasalaiset ovat antaneet hollantilaisyhtiölle oikeudet ja saavat siitä rahaa, jolla ostavat sitten enrgiansa Israelilta. (sic)
– – – –
Oma ongelmansa syntyy siitä, että jos Turkki ja Kreikka ”pumppaa kilpaa samasta esiintymisestä”, niin tämä koko esiintymä antaa huomattavsti vähemmän, kuin jos sen tekee hitaasti. (Tämän muistan lukeneeni kirjasta ”Suomi öljyn jälkeen” – kirja joanka jokaisen tulisi lukea).
Vielä:
Ns. Kuweitin kriisin varsinainen laukaisija oli se, että Kuweit porasi ’vinoon’ Irakin rajalla, eli tyhjensi irakilaista esiintymää. Tästäkin monta versiota varmaankin – en lähde kinaamaan oliko näin vai ei.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Ylipäänsä Syriza-ilmiötä aliarviodaan muualla Euroopassa. Todennäköisesti ja toivon mukaan ilmiö laajenee mahdollisimman nopeasti, ja lopulta yltää Suomeenkin. Enkä tarkoita aliarviointia, vaan kansanliikettä.
On käsittämätöntä, vaikka tähän on jo totuttu, että valtaosa EU:n valtiaista todellakin haluaa jatkaa eloaan satumaailmoissa talouden pohjautuessa uskoon, ja luottaa taloususkonnon kyllä hoitelevan kansakunnat.
Myllyniemelle siitä kiitos, että Varoufakiksen vasemmistolaisuus ei muodosta muuria asioiden ymmärtämiselle – kuten se aivan liian monelle muodostaa. Ylipäänsä oikeistosta ja vasemmistosta ja kaikista muistakin ilmansuunnista pitäisi tarttua käyttökelpoiseen tavaraan eikä vierastaa niitä pelkästään ideologisista syistä.
Suomessakin toivoisi uuden poliittisen kansanliikkeen nousevan ennakkoluulottomuudesta, jolle mikään – siis mikään – nykyisistä eduskuntapuolueista ei halua pohjata toimintaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaalien jälkeen – (tyrmistyneet?) – mm. Hesari ja IltaSanomat ovat yrittäneet kertoa Syrizan ja Kreikan asioista mahdollisimman ”hillitysti”. Pystyn tosin vain seuraamaan nettilehtiä.
Voihan olla, että keräävät jotain suurempaa juttusarjaa, mutta epäilen, että takana on pelko siitä, että Syriza-Pandemos-liike ’tarttuu’.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Valtamedia on ollut niin kiimoissaan euron perässä koko sen olemassaolon ajan, että mitään negatiivista siitä tai EU:sta ei esitetä.
Koko Suomen EU-jäsenyyshän oli Sanoma Oy:n oma projekti – ellei Erkko olisi sopinut koko valtamedian kanssa yhteisestä propagandasta, tiedä vaikka Suomelle olisi käynyt hyvin tuolloin 1994 äänestyksessä.
Siksi nyt kun elämme euron viimeisiä ja EUnkin lopun aikoja, Sanoma takertuu hysteerisesti väärin valittuun polkuun. Johtakoon vaikka helvettiin, takaisin emme käänny, ainakaan, jos Sanomista olisi kiinni.
Ilmoita asiaton viesti