Toisten asioihin sekaantuminen – hyvä asia?

Olen miettinyt tässä viime vuosien aikana sitä, mitenkä hyvä asia toisten asioihin puuttuminen oikein on. En ole vain osannut pukea sitä kunnolla sanoiksi. Hiljattain Lapin Kansan mielipideosastolla 12-vuotias koululainen kysyi, jotta kestäisitkö sinä työpaikalla kouluissa nähtyä kiusaamista. Se oli avain lukkooni, kiitos siitä sinne Lappiin!

Euroopan ongelmaksi on muodostunut se, että naapurit päättävät siitä mihin rahasi laitat. Vastaava analogia pätee siinä, että hyväksyisitkö sinä sen, jos naapurisi päättäisi ettet saakaan enää käydä elokuvissa, vaan sinun olisi esimerkiksi ostettava rahoillasi turhanpäiväistä krääsää. Hän myös määrittelisi sen, paljonko tililläsi on oltava rahaa, ja voitko hajonneen pesukoneen tilalle ostaa uuden, vai pitääkö sinun vain makuuttaa rahoja tililläsi.

Viimeisin esimerkki tulee mistäpä muualtakaan kuin Saksan keskuspankista. Kuoroon yhtyi Hollannin keskuspankki. Näiltä tahoilta kerrotaan, että Euroopan keskuspankki EKP:n valtiolainaostot vaarantavat talouskurin pitämistä esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa.

Mitä se Saksalle tai Hollannille kuuluu, miten italialaiset käyttävät rahojaan? Velkaantukoot korviaan myöden – tai vielä enemmän. Ongelmana on se, että nyt muut maat katsovat joutuvansa mahdollisesti maksumiehiksi, kun velkahurmoisen politiikan vuoksi joudutaan tehtailemaan tukipaketteja, tai muuten se euro hajoaisi.

Yksinkertainen ongelmanratkaisu sanoo ja kysyy, jotta miksi ihmeessä muut maat suostuisivat maksamaan muiden laskuja? Tällä menettelytavalla on paitsi riitannutettu euromaat toisiaan vastaan, mutta harjoitetun talouspolitiikan vuoksi nuorilta katoaa usko koko Euroopan Unioniin.

Olen muutamaan otteeseen – ja jopa miltei neljä vuotta sitten – esittänyt huolestuneisuuteni siitä, mihin eurooppalainen politiikka johtaa: poliittiseen kriisiin. Se on nyt toteutumassa. Kreikan Syrizan esiinmarssi oli niistä tuntuvin ensimmäinen askel. Mitä luulette Euroopassa tapahtuvan kun Italian hallitus muodostuu eurovastaisesta, nykyisestä oppositiosta? Marine Le Pen Ranskan presidenttinä? Podemos ja Syriza hallitsevat Espanjassa ja Kreikassa? Jälkimmäinen tosin halutaan vaihtaa mitä ilmeisimmin. Lopputuloksena Eurooppa voi saada Kultaisen sarastuksen Kreikan johtoon.

Valtiolainojen osto-ohjelma EKP:n kautta on toimi, joka on tavallaan yhteisvastuullinen. Maksamme laskun heikentyvänä eurona. Euro on nyt vajonnut jo alle 1,05 dollarin. Tuo taso oli EKP:n mietinnöissä mahdollista vuonna 2017, mutta silloinkin inflaatio lähtisi laukkaan.

Miksei hallituspuolueidemme kannattajat osaa suoraan kertoa sitä, miksi he haluavat intomielin maksaa muiden laskuja? Miksi he haluavat ajaa Suomenkin muiden euromaiden kesken ristiriitaiseen intressitilanteeseen – ja siten toinen toisiamme vastaan? Miksi he haluavat päästä määräämään siitä, miten muissa maissa eletään?

Olen todella pahoillani, etten osaa keksiä ainoatakaan syytä siihen, miksi tätä politiikkaa on näinkin määrätietoisesti Suomessa ajettu. Toivottavasti tämä virhe tunnustetaan, ja käännytään toiselle tielle.

Yhteisen Euroopan eteen nimittäin kannattaisi hieman panostaa. Eikä siihen, että ajaudumme nokkapokkaan muiden euromaiden kesken.