Tänäänkin lähes sata menehtynyttä Euroopan tieliikenteessä
Saksalaisen lentoyhtiön Airbus-turmakone vaati valitettavasti 150 ihmisen hengen. Olen harrastusmuotoisesti seurannut lentoturmia, niiden selvittämistä ja lentoturvallisuuden paranemista. Usein turmista otetaan opiksi.
Oppeihin kuuluvat tekniset parannukset, lentohenkilökunnan koulutus, huoltotoimenpiteiden kehitys ja sen sellaiset seikat.
Vuoden 2010 WHO:n (YK:n alainen maailman terveysjärjestö) tilastojen mukaan Euroopassa (EU) kuoli keskimäärin hieman alle sata henkilöä joka ainoa vuorokausi tieliikenteessä.
Tämä tarkoittaa lentomatkustamisen olevan selkeästi turvallisempi matkustusmuoto kuin autolla ajeleminen – vaikka tieliikenneonnettomuuksissa on myös mukana jalankulkijat ja muu kevyt liikenne. Toisaalta, useinhan nämä kaksi luokkaa eivät kilpaile keskenään samoista matkoista.
Tulisi silti muistaa, että jotta lentomatkustamisesta tulisi yhtä vaarallista kuin autoilusta niin kahtena päivänä kolmesta pitäisi tämänpäiväisen turmakoneen pudota taivaalta.
Tätä ei ole helppo muistaa, koska lentoturmiin sisältyy aina paljon dramatiikkaa. Yhdellä kertaa voi valitettavasti menehtyä niin monta ihmistä.
Hyvä huomio sinulta, Henri. Tällaiset lento-onnettomuudet vain tuntuvat karuilta, kun se elämä ei ole lainkaan matkustajien käsissä. Ei ole mitään, mitä matkustaja olisi voinut tehdä. Ja se kaikki tapahtuu yhdellä iskulla.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä tänään puhuin juuri jälkikasvuni kanssa joka huomenna taas lentää takaisin työpaikalleen Kiinaan. Myös nuorempi poikani joutuu lentämään eri puolille maailmaa työnsä vuoksi, mutta molemmat rauhoittelevat riskin olevan suurempi maanteillä liikkuessa tai suojatietä ylittäessä ja näinhän se on. Toivottavaa on tietenkin, ettei lentoliikenteen raju hintakilpailu johda turvallisuudesta tinkimiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kilpailu on kovaa ja lentoyhtiöt tietysti kovassa puristuksessa. Mutta turvallinen lentomatkustaminen on myös heidän etunsa.
Ilmoita asiaton viesti
http://cdn.static-economist.com/sites/default/file…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää sielunhoitoa niille, jotka joutuvat lentämään. Lentäminen on turvallista. Mutta matkustajan puuttuu oma hallinta tilanteeseen. Sepä saa pelkoa aikaan.
Mutta toistaiseksi lentäminen on turvallista. Lentokoneen henkilökunta tekee sitä työkseen ja ajattelee menevänsä kotiin työpäivän jälkeen.
Tässä on tämänkin vuoden puolella joutunut jo lentelemään eripuolille. Pelottavinta ovat pitkät lennot. Sitä pelkää persuksen puutuvan. Meillä kun otetaan niitä lentoja mitä saadaan kiireessä. Viimeksi meni turusta accapulcoon välilaskuineen 29h. Aikaero korjaantuu siihen suuntaan nopeasti kun oli 13h työpäivä. Kaatui nukkumaan kuin rätti. Takaisin tullessa on vaikeampaa, kun tekee virheen, että ottaa vain pienet nokoset, jotka kestävät 7h. Yöllä ei saakkaan unta. Toki voi alkaa ajattelemaan kuinka demarit meille valehtelevat, niin jaksaa valvoa hiukan pitempään. Mutta siinä taas tuo verenpaine nousee. Minukin kohdalla ajattelevat, että pitäisi jaksaa töissä 67v4kk. Se tosin tulee nousemaan seuraavalla eläkekierroksella. Joten oikeestaan sillä verenpaineella, niin väliä.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastoja ei minulla ole mutta uskoisin, että autoilun piirissä on päivittäin selvästi enemmän ihmisiä kuin lentomatkustajia on päivittäin.
Toki pidän itsekin lentomatkustamista hyvinkin turvallisena.
Ilmoita asiaton viesti
Tekniikka ja Talous julkaisi artikkelin aiheesta: Hoitovirheen johdosta kuolee yksi kolmestasadasta. Sen sijaan vain yksi 10 miljoonasta matkustajasta kuolee lento-onnettomuudessa.
Suomen Kuvalehdellä on artikkeli mikromortista, jolla asiaa voi verrata.
Suomalaisessa kirjoittelussa raportoidaan juhlien aikana kuolleet: pitäisikin raportoida kuinka paljon kuolemisen todennököisyyttä juhla lisää. Veikkaan talven olevan tässä suhteessa vaaralllisempia.
Wikipedia listaa (huomataan,e ttä lentokoneella mennään pitkiä matkoja):
Activities that increase the death risk by roughly one micromort, and their associated cause of death:
Travelling 6 miles (9.7 km) by motorbike (accident)
Travelling 17 miles (27 km) by walking (accident)
Travelling 10 miles (or 20 miles by bicycle (accident)
Travelling 230 miles (370 km) by car (accident) (or 250 miles)
Travelling 1000 miles (1600 km) by jet (accident)
Travelling 6000 miles (9656 km) by train (accident)
Travelling 12,000 miles (19,000 km) by jet in the United States (terrorism)
Ilmoita asiaton viesti
Tilastollinen vertailu on hankalaa, koska lentomatkat ovat pitkiä ja niitä tehdään harvoin. Automatkat ovat lyhyitä ja niitä tehdään monta kertaa päivässä.
Matkustuskilometreihin perustuva vertailu ei siis anna oikeata kuvaa. Tai ainakin turvallisuus olisi autoilun kannalta parempi jos verrattaisiin vain matkakertojen suhteessa.
Jos kipaisee autolla haja-asutusaluella kioskilla, niin se on turvallisempi matka kuin mikä tahansa lentomatka. Ja oleellista on, että kulkettaja voi itse vaikuttaa siihen omaan turvallisuuteensa.
Ilmoita asiaton viesti
Lentäessä myös matkanopeus on suurempi. Sekin tulisi ottaa huomioon tehtäessä vertailuja autoiluun vaarallisuutta arvioitaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai, jos vertaamme matkustuskilometrien määrään (yleensä matkoja tehdään niiden kilometrien olemassaolon vuoksi) niin lentäminen muuttuu vielä turvallisemmaksi matkustusmuodoksi.
Vertailupohjana oli kuitenkin aika. WHO:n vuoden 2010 luvut ovat toki arvioita.
Kirjoituksen tarkoitus oli muistuttaa suhteellisuuden- ja todellisuudentajun olemassaolosta.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tilanne suhteellisesti ottaen sama, eli jos tieliikenteessä on satojamiljoonia ihmisiä päivittäin ja lentoliikenteessä ??? ihmisiä?
Joka tapauksessa tieliikenne on hirvittävä tappokoneisto ja sille asialle tulisi suoda moninkertaisesti enemmän huomiota.
Ilmoita asiaton viesti
Tieliikenteessä kuoli 2013 258 henkilöä. Liukastumalla ja kaatumallakin kuolee kymmenen kertaa enemmän. Itsemurhissakin neljä kertaa enemmän.
”Kävelyturva” -organisaatio olisi kansanterveyden kannalta hyödyllisempi kuin ”Liikenneturva”.
Ilmoita asiaton viesti
Totta tuokin melkein, eli lähes neljä kertaa enemmän kun otetaan kaikki putoamisetkin mukaan, puhumattakaan kaikista tapaturmista joka määrä on ollut melkein 10-kertainen. Toisaalta nuo Suomen lukemat lienevät siisteimmästä päästä EU:ssa? Sekin tietysti koskettaa vielä enemmän että liikenteen uhreina mennee useimmiten aikuisen elämänsä alussa ja lapsiperheen huoltajina olevia.
Ilmoita asiaton viesti
Jäin tässä miettimään, että mihinköhän kategoriaan lasketaan suurimman uhriluvun vaatinut onnettomuus, jossa lentokoneilla oli ”sormensa pelissä”?
Espanjan lomasaarilla lentokone lähti nousukiitoon, törmäsi kiitoradalla toiseen lentokoneeseen ja uhreja tuli yli 500.
Samalla tavalla jalankulkijaonnettomuudet lasketaan tieliikenneonnettomuuksiksi esimerkiksi silloin kuin autoilija posottaa surutta jalankulkijan yli suojatiellä.
Ilmoita asiaton viesti
Lentäminen on hissin jälkeen turvallisin matkustusmuoto.
Ilmoita asiaton viesti
Samankaltainen uutisharha esitetään mediassa jokainen Juhannus: ”Jo 10 kuollut Juhannuksen aikana – katso kuvat!”. Tästä päätellen Juhannus on turvallisuudessaan merkillinen tilastopiikki, semminkin kun silloin ihmiset liikkuvat, touhuavat ja kokoontuvat.
Suomessa kuolee vuosittain noin 52000 henkilöä, eli 140 vuorokaudessa – heistä noin kahdeksan tapaturmaisesti. Jos Juhannuksen aika on kolme vuorokautta; normaalisti tänä aikana kuolee 430 henkilöä, joista tapaturmaisesti ~25.
Viimeisin esimerkki taisi olla eiliseltä, kun ”Oulussa autokolarit rytisevät jokapuolella – katso kuvat!”. Jutun poliisin mukaan peltivahinkoja oli viisi.
Vakuutusyhtiöiden mukaan Suomessa korvataan noin 100000 peltivahinkoa vuosittain. Eli vajaa kolmisen sataa vuorokaudessa. Eilinen oli lumisateesta huolimatta liikenteen osalta tavanomaista rauhallisempi päivä Oulussa, otaksun.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Suomessa tehdään noin 15 miljoonaa automatkaa päivässä ja keskimäärin yksi kuolonuhri tulee joka päivä, niin todennäköisyys
kuolla automatkalla on yhden suhde viiteentoista miljoonaan.
Reittilennolla se on tilastollisesti hiukan suurempi
eli yhden suhde kymmeneen miljoonaan.
Kilometriä kohden lentäminen on kyllä turvallisempaa, mutta ei yksittäistä matkaa kohden.
Ilmoita asiaton viesti
Tämäkin onnettomuuskone oli nuorehkosta iästään huolimatta ehättänyt siirrättää noin 6 miljardia ihmistä turvallisesti määränpäihinsä. Luvulla tarkoitetaan matkustajamääriä, tietysti. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Terve Henri,
lispahtiko pilkkuvirhe matkustajamäärään? Tekisi äkkiä laskien tuommoiset 4.500 lentoa päivässä…
Ilmoita asiaton viesti
Joo, tyypistä oli kyse. A320:sta. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Autoilija ajaa kuolonkolarin – tapahtuu päivittäin. ei iso uutinen (ellei lapsi jää suojatiellä alle tms).
lentokone törmää vuoren seinään – tapahtuu ehkä kerran vuodessa, parisataa kuollutta. Iso uutinen.
Harvinaisuus ja mittakaava nostaa asioden näkyvyyttä huomattavasti. Ja näkyvät uutiset taas muokkaavat mielikuviamme.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän toki tämän. Sen vuoksi tuo harvinaisuus ja mittakaava pitäisi jollain luotettavalla tavalla pystyä rinnastamaan keskenään.
Sekä toivottavasti tämä muistettaisiin joka ainoa kerta, kun kuljettaja koskettaa auton ohjauspyörää. Tieliikenteen turvallisuudessa olisi paljon parannettavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä paljastuu raadollisesti se, miten uutisia tehdään ja mitä ihmiset haluavat uutisilta. hyvä analogia löytyy Talvivaarasta: ympäristökatastrofi, jollainen Etelä-Pohjanmaalla (mm.) tapahtuu tilastollisesti kerran kuussa. Mutta sen enempää Etelä-Pohjanmaan jatkuvasta sulfaattivalumasta kuin jokapäiväisistä auto-onnettomuuksistakaan ei saa ”säväyttävää” uutista, lento-onnettomuudesta ja kaivosturmasta saa, koska niitä tapahtuu niin harvoin.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee mielee ne laboratoriorotat, joista toinen kuoli ja toinen jäi henkiin uiskennellessaan vedessä. Kun vettä kiehutettiin hitaasti, rotta kuoli, kun toinen rotta tuikattiin suoraan kuumaan veteen, se hyppäsi pois ja pelastui.
Ei ihminen ole rottaa kummempi otus. Vain dramaattinen tapaus säväyttää, hissun kissun etenevää paljon pahempaa tapausta ei edes huomata.
Ilmoita asiaton viesti
#17
no tuosta tuli edelleen mieleen koe kun kaksi sammakkoa laitettiin kermasankoon, josta ei päässyt pois. Toinen totesi tilanteen toivottomaksi, lakkasi uimasta ja hukkui.
Toinen polki kermaa kaikin voimin ja niin kävi että kerma jähmettyi, muuttui voiksi ja näin se pääsi hyppäämään pois.
Mitä opimme tästä; aina annattaa yrittää.
(lähde: Sudenpentujen käsikirja tms)
—
Näin keinutuolissa istuessa ja maailman menoa katsellessa ei voi muuta kuin ihmetellä kuinka vähän lento- onnettomuuksia kuitenkin sattuu. Maailmanlaajuisesti ilmassa lienee tuhansia koneita yötä päivää.
Ilmoita asiaton viesti
Aputyömies Säippä.
Ilmoita asiaton viesti
Joitain visioita olen lukenut lentämisen tulevaisuudesta. Ilmatilassa lienee jo nyt tungosta euroopassa. Ongelmaksi tulevat muodostumaan suurten lentokenttien ”solmukohdat” ja ns. syöttöliikenne.
Lähestyminen, laskeutuminen ja nousu ruuhkautuneella kentälle on riski, joka luonnollisesti lisääntyy liikenteen kasvaessa. Tilastollisesti loogista.
Kiireessä tehdyt huoltotoimenpiteet ja hintojen kilpailutus. Koneisiin asennetaan jopa piraattiosia!!!!
Aikataulupaineet rassaavat lentäjiä, lennonjohtoa ja kenttähenkilökuntaa. Esim. jäänpoisto, tankkaus jne. Inhimillisten virheiden mahdollisuus lisääntyy.
Haasteita siis riittää, jotta lentomatkustus olisi tulevaisuudessakin turvallista.
Ilmoita asiaton viesti
H.M.>Tämä tarkoittaa lentomatkustamisen olevan selkeästi turvallisempi matkustusmuoto kuin autolla ajeleminen.
ooo
Tekee mieli väittää että riippuu siitä, vertaammeko uhrien määrää käytettyyn aikaan vai kuljettuun matkaan.
100- vuotisen auton historian aikana on maailman maanteillä kylläkin liikenneonnettomuuksissa kuollut
25 miljoonaa ihmistä, lentoliikenteessä huomattavasti vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Kuljettuun aikaan pitää ottaa vertailuksi käänteinen asteikko, sillä mitä nopeammin kulkee, sen vähemmän matkaan käytetään aikaa.
Tieliikenteessä vähemmän käytetty aika tarkoittaa yhtä lailla kovempia vauhteja.
Ilmoita asiaton viesti
Aamulla autossa istuessa osui korvaan tällainen tieto (finaavian mies):
Vuonna 2013 oli maailman ilmailuliikenteessä ennätysmatalat menehtymisluvut n. 230 henkeä.
Se on kutakuinkin precis Suomen tieliikenteen uhrit nykyisin/vuosi.
(valitettavasti 2014 oli jo tuhoisampi lentovuosi)..
Ilmoita asiaton viesti
2014 oli tosiaankin synkempi vuosi. Yksittäisiä vuosia on kuitenkin hankala tarkastella, koska joskus vain muutama päivä siirtäisi onnettomuutta vuodesta toiseen.
Pidempiaikaisen trendin osalta on kuitenkin nähtävissä kohtalokkaiden onnettomuuksien vähentyneen vuosikymmenten saatossa.
Ilmoita asiaton viesti