Joko leikataan?

Päättyneellä vaalikaudella kansantaloutta on ex-pääministeri Jyrki Kataisen mukaan sopeutettu miljardikaupalla. Vielä ollessaan pääministerinä hän totesi maalin liikkuneen. Tämän ei pitänyt olla yllätys, sillä pari vuotta aiemmin euromaista säästökuurin aloitti Kreikka. Tiesimme parin vuoden jälkeen, että savotta ei säästökuurilla niin vain oikenekaan. Kansantalous on kokonaan eri asia kuin kotitalous tai vaikkapa yritys. Kansantaloutta ei voida johtaa samalla tavalla kuin yksittäistä firmaa taikka omaa kotitalouttaan.

Aiempi hallitus keskittyi enemmän veronkorotuksiin säästötavoitteissaan. Josko julkistalouden alijäämän sitten poistetaan leikkauksilla?

Veronkorotuksen anatomia

Alijäämää on vielä valtiontaloudessakin tuollaiset kuutisen miljardia euroa. Joka vuosi. Veronkorotuksilla on se ikävä puoli, että se leikkaa ostovoimaa.

Jos mietitään keinoja, joilla valtio nappaisee kuusi miljardia euroa vuodessa, voisi harkita seuraavanlaista päätelmää, jossa asia hoidetaan pakkoperinnällä.

Jotta kuusi miljardia saataisiin tällä tavoin kerättyä voisi kehittää esimerkiksi pakollisen vuotuisen terveyskeskusmaksun aiempien maksujen lisäksi. Tämän suuruus olisi jotakuinkin 150€, sillä alaikäisiltä on paha napsia. Tämä pidätettäisiin vuoden ensimmäisestä palkasta, eläkkeestä tai etuudesta. Maksu peritään, vaikka ei käyttäisikään terveyskeskuksia.

Tuo raha on siten poissa jostain muusta. Kysyntää on pakko pudottaa ja näin heijastusvaikutukset tulevat vaatimaan lisätoimenpiteitä. Fiskaalikerroin määrää ainoastaan sen kuinka paljon joudutaan sopeuttamaan lisää.

Leikkausten anatomia

Tuleva hallitustunnustelija Juha Sipilä kävi lausumaan, että julkiselta puolelta pitää vähentää "kymmeniä tuhansia virkamiehiä".

Arvio on aivan paikallaan, jos leikkaukset toteutettaisiin kokonaisuudessaan virkamiehiä vähentämällä.

Voisin tehdä suuntaa antavan esimerkkilaskelman:

Oletetaan virkamiesten keskipalkaksi 4000 € kuukaudessa bruttona. Kun julkispuoli hoitaa sen lisäksi pakolliset työeläkevakuutusmaksu sun muut, käytän kerrointa 1,65 mittaamaan koko kuluerän. Tämä kerrottuna kahdellatoista antaa vuotuiset kulungit, jotka ovat pyöreästi 80 000 € virkamiestä kohden.

Jotta kuuden miljardin aukko voidaan täyttää pitää antaa lähtöpassit noin 75 tuhannelle virkamiehelle.

Jatkolaskelmassa toki on muistettava, että tuloverokertymä pienenee ja eläkevakuutusyhtiöidenkin rahapuroissa moiset joukkoirtisanomiset tuntuisivat. Jouduttaisiin nostamaan muiden palkoista nipistettäviä osuuksia.

Tämän lisäksi tällaiset massapotkut näkyvät muutoinkin. Oletetaan, että joka ainoa poliisi ja julkisen puolen sairaanhoitaja irtisanottaisiin. Tämä tulisi näkymään rikoksien määrän kasvuna ja porukka sairastelisi ilman hoitoa.

Fiskaalikerroin vaikuttaisi tässäkin, mutta lisäksi tulee muitakin seuraamuksia.

Leikkausten priorisointia

Edellä kuvattu joukkoirtisanominen kohdennettuna juuri poliisiin ja sairaanhoitajiin on luonnollisesti perin typerää. Oletettavasti jokainen tiedostaa sen.

Siksipä Euroopassa tämäntapaiseen on lähdetty. Troikkahan on esittänyt tiukkoja vaatimuksia julkispuolen irtisanomisista. Kreikan nykyhallitus valittelee, että esimerkiksi aiemmin potkut annettiin koulujen vartijoille, ja nyt oppilaitokset on ryöstetty kalustosta. Opeta siinä sitten?

Ennen kuin Suomi on troikan syleilyssä määräten täysin mielivaltaisesti ja umpimähkään leikkausvaatimuksia niin kannattaisi priorisoida leikkaukset mahdollisimman tarkkaan.

Pitää etsiä ne leikkauskohteet, joiden toteuttaminen ei rokottaisi Suomen kansantaloutta niin pahasti. Tällöin saamme fiskaalikertoimen pienemmäksi, mikä tarkoittaa jatkosopeutustoimien tarpeen vähenemistä.