Sijoittajat ihmettelemässä Eurooppaa

Viime sunnuntaina käytiin Euroopassa kahdet vaalit: Puolan presidentinvaalien toinen kierros, sekä Espanjassa alue- ja kuntavaaleja. Vaalien tulokset ovat pistäneet sijoittajat liikkeelle. Maanantain aikana niin Puolassa kuin Espanjassakin varovaisuus näkyi päällimmäisenä. Arvopaperit halpenivat.

Espanjan vaalitulos oli suunnilleen ennakoitavissa. Mielipidetiedustelut olivat jo hyvissä ajoin kertomassa sen, mitä vaaleissa itse asiassa tapahtui. Espanja siirtyy pois kaksipuoluejärjestelmän "joko-tai" -politiikasta nelipuoluejärjestelmäksi. Vaihtoehtona on vähemmistöhallinto tai koalitiot.

Espanjan kurssilaskut kertovat jotain sijoittajista. Se kertoo sen, ettei usko johonkin ihmeeseen hellitä, mutta kun tulos on selvillä, ei tosiasioita voi kuitenkaan kieltää.

Sen sijaan Puolan vaalien yhteydessä voidaan puhua pienoisesta yllätyksestä, kun ECR-europarlamenttiryhmässä istuva Andrzej Duda, 43, päihitti EU-myönteisen väistyvän presidentin Bronislaw Komorowskin. Vielä muutama kuukausi sitten Komorowskin voittoa pidettiin selvänä asiana. Hänen piti itse asiassa voittaa vaalit jo ensimmäisen kierroksen jälkeen.

 

Sijoitukset uudelleenarviointiin

Pari vuotta sitten kirjoitin sijoituksiin suuntautuvalla blogialustalla, että Euroopassa ei olla mietitty tarpeeksi poliittista riskiä. Sijoittajien tulisi huomata se, että eurooppalaiset alkavat kyllästyä sanelupolitiikkaan. Jotkut kyllästyneistä osaa suoraan osoittaa Brysselin vallankahmintaa, mutta eivät kaikki. Joillain on naivi käsitys siitä, että eurooppalaisen valtatemppelin kanssa voisi neuvotella. Ei voi. Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras lienee sen jo havainneen.

Parin vuoden takaisessa katsauksessa kävin enempi lävitse Ranskan ja Italian tilannetta. Espanjan Podemos ja Kreikan Syriza olivat tuolloin vielä melko tuntemattomuuksia. Itse asiassa Podemosta ei ollut tuolloin vielä edes olemassa.

Mielestäni oli selvää, että ennemmin tai myöhemmin poliittisen riskin analyysi nousee sijoittajien mieleen. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että pari vuotta sitten olisi pitänyt siirtyä paniikin puolelle ja myydä kaikki pois. Trendejä vastaan ei ole järkevää taistella.

Kreikan vaalituloksen jälkeen Kreikan arvopaperikauppa on heilunut suuntaan jos toiseen, yleensä siihen toiseen. Jatkuva heilunta kertoo siitä, ettei sijoittajat ole oikein osanneet hinnoitella papereitaan oikein. Sijoituksia arvioidaan uudelleen ja uudelleen.

 

Espanjan tilanne maallikon silmin

En pidä itseäni mitenkään eurooppalaisen tilanteen erinomaisena tulkitsijana. Olen siitä toki kiinnostunut. Tämä kannattaa muistaa miettiessäni Espanjankin tilannetta.

Espanjalainen kunta- ja aluehallintokuvioita hankaloittaa se, että syksyllä on tiedossa vielä kahdet vaalit. Espanjan parlamenttivaaleissa tulee todennäköisimmin toistumaan nyt nähty valtamurros. Tämän lisäksi Kataloniassa järjestetään käytännössä kansanäänestys maakunnan itsenäistymisestä.

Jälkimmäisen poliittinen riski on ilmeisen selvä, ja sitä ei voida sivuuttaa. Sen sijaan parlamenttivaalien alla tulee muistaa yksi asia. Vanhat valtapuolueet (PP, PSOE) eivät välttämättä uskalla muodostaa yhteishallintoa, koska se voi tulla todella kalliiksi parlamenttivaaleissa.

Tämän vuoksi paikallishallinnosta voi tulla hyvin epävarmaa ja vaikeasti ennustettavaa. On aivan mahdollista, että näemme vähemmistöhallintoja. Uusintavaalejakin saattaa siis paikka paikoin tulla eteen.

 

Yleiskuva Euroopasta on muuttumassa

Europarlamenttivaalit kertoivat, että ajatus siitä mitä EU:n tulisi olla, on tarkistuksessa. Suomessakin on jouduttu näitä käsityksiä tarkastamaan, vaikka Suomea ei nyt voi politiikan muurahaiskekona pitää. Pikemmin päinvastoin: Suomen "poliittinen säpinä"on ollut vuosikymmeniä lähinnä uuvuttavaa seurattavaa kansainvälisille politiikan toimittajille.

Poliittisen riskin arvioinnissa tulee miettiä enempi sitä, että kuunteleeko vanha valtakoneisto kansalaisten muutoshalua ja kyllästymistä nykyiseen sanelupolitiikkaan. Mikäli kuuntelutaitoa on, voidaan tehdä pieniä muutoksia "miellyttääkseen" tympääntyneitä eurooppalaisia.

Mikäli sitä taas ei ole – ja arvelen asian yleisesti olevan näin, onneksi Suomi on osoittautunut poikkeukseksi – niin vanha kojeisto pyrkii pitämään kynsin ja hampain kiinni yhä kapenevasta valtasiivustaan. Nimittäin mitä hanakammin vanhaan, "tuttuun ja turvalliseen" valtakeinuun nämä turvautuvat, sitä nopeammin muutoshakuisten puolueiden kannatus kasvaa.

Ja sitten eri Euroopan maissa "napsahtaa" aivan täysin. Kuppi vaan kaatuu pöydälle mitan täytyttyä. Kreikan ohella näin voi käydä esimerkiksi Ranskassa.

Tämän vuoksi en suosittelisi jättämään poliittisen riskin arviointia syrjään.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu