Hallitus leikkaa ja muut kitisee
Hallitusohjelma on todellakin niin hyvä kuin mitä taloustilanteemme ja kolmen puoleen kompromissi mahdollistaa. Purkaa soraa te EMU-soraa fantsuttelijat. Teitä äänesti alle puolet.
Suomen tasavallan hallitus esitti tiedonantona eduskunnalle hallitusohjelman, ja siitä käytiin keskustelua. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että hallitus informoi mihin suuntaan Suomi-laivaa ollaan ohjastamassa ja opposition tehtävänä oli totta kai sanoa, että väärin sammutettu.
Minunkin korviin särähti pääministeri Juha Sipilän sana "kitinää", mistä oppositio ihan aiheesta nostikin metakan. En itse jaksa olla etymologisesti niin korrekti, mutta olen tottnut siihen kielihuololliseen standardiin, mikä eduskunnassa on ollut tapana.
Siitä huolimatta toivon, että hallituksessa käytetään vaikka termiä "valitusvirsi" tai muuta hieman neutraalimpaa käsitettä. "Pimeää pelottelua" on jo legenda. (*)
Sitten kuulin (kotitaloustöideni ohella) sivukorvalla sitä, miten hallitus leikkaa siitä ja tästä. Yksi oli huolissaan nykyisten suomalaisten leikkauksista, toiset taas kritisoivat leikkauksia tulevaisuuteen. Molemmista leikattiin juuri sen vuoksi, että me elämme valuuttakatteisessa järjestelmässä. jossa on maksuhäiriöriski (**). Kaikilla euromailla on maksuhäiriöriski. Siksi Kreikan lainapapereista pyrittiin pakoon, ja muistakin euromaista.
Vasemmistoliitto unohtikin kritiikissään rahapolitiikan. Rikkaat kuulemma saavat entistä enemmän. Heitä ei tuntunut surettavan suursijoittaien tulevaisuus. Niiden suursijoittajien, jotka ostivat pari vuotta sitten esim. Espanjan tai Italian velkapapereita polkumyyntihintaan, ja nyt rikastuvat EKP:n osto-ohjelman vuoksi. Heillä on takuuostaja, ja sen mukanaolo nostaa hintoja.
Ymmärrän toisaalta vasemmistoliittoa siitä syystä, että Suomessa ei ole tuloeroja. Suomessa ei ole myöskään rikkaita, vaan ovat tasapuolisesti yhtä köyhiä – paria harvaa poikkeusta lukuunottamatta.
Suomi leikkauksien tiellä
Kuuntelin tarkkaan ne kohdat keskustelussa, milloin viitattiin 90-luvun alun tilanteisiin. Joidenkin mielestä ei saisi toistaa samoja virheitä kuin Lipposen I hallitus.
Ne virheet korjattiin kelluvalla ja vapaasti vaihdettavalla kansallisella valuutalla.
Keskustelussa kävi ilmi, että näihin ikäviin toimiin joudutaan yleisen talouden kilpailukyvyn parantamisen vuoksi. Jos voi myydä halvemmalla, niin tulee tilauksia. Tähän huokeampaan hintaan perustuu palkkaleikkaukset eli sisäinen devalvaatio.
Päämininistei Sipilä tietänee kuitenkin, mihin ongelmiin joudutaan, jos palkkoja leikataan 20 prosenttia. Hyvin moni ei suoriudu enää lainoistaan. Siksi työajan pidennys on mielekkäämpi vaihtoehto.
Ne duunarit, jotka epäröivät sen vartin perään niin kannattaa miettiä tilannetta, missä vastakkain ovat työpaikan säilyminen tai sen menettäminen.
Kuten muistamme Jutta Urpilaisen (sd.) Työsopimuksesta niin tavoitteet 100 000 uudesta työpaikasta eivät toteutuneet.
Voi ehkä vaatia liiaksi julmaa sydäntä sanoa poispotkitulle duunarille, että "sinun irtisanomisesi vuoksi kilpailukykymme paranee ja minä saan jatkossakin muhevia kampaviinereitä kahviossa."
Yhdyn vasemmistoliiton kritiikkiin siinä, että silmitön leikkaus johtaa putoavaan kansantuotteeseen, mikäli viennissä ei tapahdu silmiinpistävää piristystä.
Meillä ei ole rahapoliittisessa pakkopaidassa muita keinoja. Perussuomalaiset esitti aikanaan euroeroa, ja liityin puolueeseen tämän vuoksi. Ajan edelleen Suomelle itsenäistä, kansallista ja vapaasti kelluvaa valuuttaa.
* Me sitten jo ennen EMU-kakun eltaantumista näimme, että saman leipurin tuotteet eivät parantuneet. Syyskuussa 1992 sanoimme ERM-kakun olevan pahan makuinen, emmekä siihen sitten enää koskeneet.
** Maksuhäiriöriski on sijoittajlle kaikkein vaaralliin siitä syystä, että maksuhäiriötilanteessa taseeseen kirjattu luottopääoma menettää arvonsa.
Tämä on pankin pystyssä pitämisen osalta vakava asia. 90-luvun alun lamassa suomalsille kerrottiin "pankkiirien päässeen pälkähästä".
Olen valmis keskustelemaan aiheesta todellisten asiantuntijoiden kanssa, Kreikan NPL-lukemat hivonnee kohta 45 prosenttia. Asiantuntijat 90-luvun lamasta: onko oikein pelotella Kreikan pankkisektorin kaatumisella euroeron seurauksena, vai olisikohan se pankkisektori jo nyt "kanttu vei"?
Korrjaus: kirjoitin ingressini uuteen sävyyn. Kyseessähän oli alunperinkin eurofantsuttelijoille esitetty piikki. Jostain käsittömästä syystä eurofantsuittelijatkaan eivät halua syödä yhteisvaluutan ehdollistamia lääkkeitä.
Ehkä me näemme sitten jatkossa tuon maistuvuuden.
Hyvä kirjoitus.
Siisti exit olisi mennä yhteisvaluuttaan Ruotsin kanssa.
Tässä on toinen vaihtoehto:
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1962…
Ilmoita asiaton viesti
Ei mitään yhteisvaluuttoja. Meillä suomalaisilla tuntuu olevan jokin ihme syndrooma.
Ruotsin kruunu on mitä on, alle 10 miljoonan asukkaan kansakunta ja talous.
Siitä huolimatta se on valuutta, jonka mukaan ns. dollari-indeksi (DXY) määräytyy.
Ja me poltamme mielummin omat torppamme, että Brysselin herroilla olisi kengissään nahat kiiltävinä.
Suoraan sanoen: kuvottavaa.
Ehkä siksi hyvin kansallismielisenä muutin pois Suomesta. Muutana rikastuttaja tuli tilalle. Nykyisine ja tulevine kersoineen.
Ilmoita asiaton viesti
yhteisvalutta se olla pitää, mietis nyt jos pässinkin ilman liekaa jättää tienvarteen, sehän jää auton alle jos autoja kulkee.
suomalaiset on rodullisesti niin lähellä pässiä kun aivoton elukka pystyy että niillä pitää olla isäntä. joko venäjä, saksa tai ruotsi.
mitä kokemusta noista on, venäjä o ainu jonka aikana o pärjätty.
toisaalta saksan herrus varmaan äota kasvattaa kun tappavat 99% porukasta.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt olen kyllä eri mieltä.
Kyllä suomalainen osaa omilla aivoillaan ajatella. Oli sitten fyrkka kuin fyrkka.
1993 kävin muutamaa vuotta aiemmin Neuvostoliitosta vapautuneessa Eestissä.
Ei ollut kivaa katsoa, miten hunningolle hieno maa oli mennyt Neuvostoliiton alla. Uudistukset eivät olleet vielä alkaneet. Tuntui, kuin olisi käynyt Neuvostoliitossa.
Paikoitellen tuntui, kuin olisi käynyt 1920-luvulla. Kaikki kehitys tuntui pysähtyneen.
Mitä nyt massiivisia neuvostomonumentteja siellä täällä.
Saatiin kyyti yhdeltä kaverilta Tarton lentoasemalta Tarton keskustaan. Muutama viikko myöhemmin tuli tieto, että neuvostomafia oli tappanut saman kaverin.
Kävin vuonna 2001 seuraavan kerran. Asiat olivat muuttuneet hämmästyttävästi parempaan suuntaan. Kaubamajassa oli muutakin, kuin kahta laatua keksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Henri Myllyniemi, sivuutat työajan lyhennyksestä sen olennaisimman haitan. Kun sama tuotannon määrä saavutetaan vähemmällä työntekijöiden määrällä, eikä lisäkysyntää noin vain ole, erotus purkautuu työttömyytenä. Eiväthän työntekijät työpaikoilla pelkästään oleskele. Se ei tuota mitään. He tekevät tuottavaa työtä.
Työajan pidennystä ei kannata toteuttaa 15 minuutin päivittäisellä työajan pidennyksellä. Selkeintä on poistaa työajan lyhennyspäivät ja vähentää arkipyhiä. Kyllähän temppu työnantajan kustannuksia vähentää, mutta todennäköisin seuraus on tuottavuushyppäyksen sijasta työttömyysfloppi tuonne 15 prosentin tasolle. Sitä paitsi tuottavuus on aivan eri asia, kuin palkan alennus, mistä tosiasiassa on kysymys.
Jos kysyntä ei kasva samassa suhteessa tuotannon määrän kanssa, siitä seuraa työttömyyttä siitä riippumatta, miten lisätuotanto on saatu aikaan. Kehittyneemmillä tuotantomuodoilla aikaan saatu kasvu kuitenkin helpompi markkinoida, sillä suuri osa tuotantokustannusten alenemisesta alentaa tuotteen hintoja.
Se on mahdollista väliaikaisesti myös työajan pidennyksen kautta saatavalla kasvulla. Vaarana kuitenkin on, että työehtojen kirityksen kautta saatava hyöty syrjäyttää muun kehityksen ja tuotantomenetelmät jäävät kehittämättä.
Ilmoita asiaton viesti
Demut haluavat odottaa tekemättä mitään. Sitähän se rinne vaahtosi eilen.
Sipilä on oikeassa. Jos mitään ei tehdä hyvinvointivaltio romahtaa varmasti.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinvointivaltio romahtaa joka tapauksessa nykysysteemillä, kreikassa ja espanjassa näemme esimerkkejä tulevasta. Vain oma valuutta, keskuspankki ja rahapolitiikka pelastavat hyvinvointivaltion ja mitä nopeammmin eroamme eurosta, sen nopeammin alkaa taloutemme korjaantua.
Oma valuutta ja oma keskuspankki, jolle annetaan yksinoikeus luoda tyhjästä rahaa, on ainoa järkevä vaihtoehto. Yksityiset liikepankit konkurssiin ja valtion haltuun, mikäli eivät saa bisnestään kuntoon. Veronmaksajien rahojen syöttäminen yksityisille liikepankeille, on yhtä kuin lahjotut ja korruptoituneet poliitikot.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa siinä (tarkoitit tietysti työajan pidennystä), että joillain aloilla tämä tarkoittaa vähäisempää kiinnostusta palkata lisää työvoimaa.
Nyt on kyseessä kuitenkin kustannuskilpailukykymittelö. Me emme pärjää kolmen meille tärkeimmän kauppakumppanin kanssa; jotka ovat Ruotsi, Saksa ja Venäjä.
Euro on leikkaantunut dollaria vastaan, mutta se ei näy mitenkään Suomen ja Saksan välisessä kaupassa. Ruotsin kruunu on heikentynyt vielä enemmän, Venäjän ruplasta puhumattakaan.
Tomi Ketola on muun muassa maininnut, että hieman devalvoitunut valuutta on sama asia kuin heinäsirkkalaumat. Voimme siksi seurata Ruotsin tilaa, jossa näin on käynyt: he taitavat kuolla sukupuuttoon, sillä niin hirveät vitsaukset – kuten valuuttakurssijoustot – he saivat tilalle.
—
Kiinnitin puheenvuoroissa huomioni siihen, miten demari-ikoni Lipponen aikanaan peräänkuulutti työmarkkinoiden joustoa. Niitä tosiaan tarvitaan, koska se valuuttakurssi ei jousta. Kävi ilmi, että työmarkkinamme ovat joustavuuden sijaan ehkä vain jäykistyneet.
Ei tällä tavoin olla menestyksekkäästi yhteisvaluutassa. Jos me haluamme olla eurojäseniä niin työmarkkinoiden on joustettava – ja usein alas päin.
Jos tämä ei kelpaa, niin voimme toki erota yhteisvaluutasta. Lupaan antaa ääneni tälle eroprojektille. Ehkä jopa kasvotkin.
Ilmoita asiaton viesti
”joillain aloilla tämä tarkoittaa vähäisempää kiinnostusta palkata lisää työvoimaa.”
Miten niin joillain aloilla. Eiväthän työnantajat työllistä ihmisiä työllistämisen ilosta, vaan siksi, etteivät joko yksin tai entisen työvoiman turvin pysty selviämään tilauksista. Siinä tilanteessa yrityksellä on kaksi mahdollisuutta: Kieltäytyä uusista tilauksista tai palkata lisää työvoimaa. Kun työajan pidennys ei tilauksia tuo, yritys joko lomauttaa tai irtisanoo liian työvoiman.
Kun entisestä tuotannon määrästä selvitään vähemmällä työvoimalla, YT -neuvottelut alkavat välittömästi, kun yrityksen konttorissa on laskettu, millä väkimäärällä tullaan toimeen. Ei tässä tuttuus auta, sanoi renki hevoselle ja laittoi rekeen lisää kuormaa.
Ilmoita asiaton viesti
Joillain aloilla tämä merkitsisi toista. Jso Sari Sairaanhoitaja jaksaisi hoitaa kilomertien mittaista potilasjonoa, niin Sari eaisi potkuja.
Ilmoita asiaton viesti
Pelkästään se että saadaan julkinenhallinto tekemään yhtälön töitä kuin yksityinen puoli, tulisi säästöä merkittävästi, sillä silloin samalla palkalla saadaan enemmin. Joka taas mahdollistaa julkisenpuolen merkittävän pienentäminen, sillä lomien yhdenmukaistus tuo henkilötyövuosia niin paljon lisää, että pärjäämme vähemmälläkin.
Eli Sipilän tehtävä ei oikeastaan ole kovin vaikea, sillä valtio voi julkisenpuolen työajat päättää itse, eikä sen juuri tarvitse keskustella näistä asioista.
Eli Myllyniemi unohtaa sen, että jos julkinenhallinto ei ole osa yhteiskunta, vaan on annettu museoita, niin yhteisvaluutta tällaisen tehottomuuden likvidoi pois. Eli julkisenhallinnon hinta ja sen tehokkuus määrittelee alueen toiminta edellytykset, jotka eivät ole irti teknisestä kehityksestä.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisella puolella on tekemätöntä työtä ja palveluiden tarvetta loputtomasti. Tarvitaan 30% tuottavuushyppy, jos haluamme välttää verotuksen kiristämisen rahoittaaksemme julk. investoinnit ja palveluiden kasvun.
Jos työajan pidennys viidellä prosentilla ei ay:lle kelpaa, leikataan sitten viis prosenttia palkasta ja annetaan lisähommat työttömille. Ei kelpaa tämäkään vaihtoehto. Olisiko niin, ettei ay:lle kelpaa mikään?
Jos julkisia palveluita saadaan kasvatettua viidellä prosentilla ilman lisäkustannuksia tai saadaan sama suorite viisi prosenttia halvemmalla, ostovoima tuolta osin jää edelleen ihmisten käteen ja markkinoiden käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Työajan pidennys ei voi olla vanhoja devalvaatioita vastaava korjaustoimi muutaman vuoden välein. Yli 10h työpäivä vanhenevalle väestölle johtaa vain työkyvyttömyyseläketulvaan.
Euroympäristössä palkanalennukset ovat ainut keino, koska palkkojen jäädytykset tuottavat tulosta vasta vuosikymmenessä, kun kilpailijamaatkin nostavat palkkoja korkeintaan parilla prosentilla.
Palkat laskevat YT-irtisanomiskierroksellakin, mutta on melkoista tuhlausta laittaa valtaosa väestä opiskelemaan ja hakemaan uusia töitä pienemmällä palkalla. Sama tulos saadaan tehokkaasti vaikka lomarahat puolittamalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei voikaan, ja siksi se euroero tulee väistämättä jossain vaiheessa vastaan. Kunnioitan kuitenkin Suomen kansan tahtoa haluta mielummin leikkauksia kuin valuuttakurssijoustoja.
Saivathan toisetkin Barrabas’n.
Ilmoita asiaton viesti
Juha-Petri Jantunen, kiitokset hyvin tiivistetystä kommentista.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko siis viimeiset neljä vuottanne pelkkää valitusvirttä kun oppositiossa metelöitte? Määrittelemällänne nimittäin määrittelette samalla oman taannoisen toimintanne.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin minä voin henkilökohtaisesti sanoa, että aika lailla esittelin valitusvirsiä, mutta myös korjaustoimenpiteitä – joista se rahapolitiikka oli kärjessä.
Kas, kun huono rahapolitiikka voi kaataa kokonaisia yhteiskuntia. Näin totesi kaimani.
Nyt se veri punnitaan. Onko EMU-kakku sitten niin pahan makuinen, ettemme halua siihen koskea?
Ilmoita asiaton viesti
On oikeastaan huolestuttavaa ja aika jännää, että työkustannuksiin keskitytään noin voimakkaasti, sillä sillä vientiteollisuudella työvoimakustannukset ovat noin 15% luokkaa kokonaiskustannuksista, ja viiden prosentin lasku tuossa tarkoittaisi noin 0,75% laskua kokonaiskustannuksista. Tuskimpa tuo on se taikavarpu jolla Suomi saadaan nousuun, mutta tuolla toimella voidaan kyllä tuhota yhteiskuntarauha aika pahasti mikä maksanee noille yrityksille paljon enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Sekin on aika jännää, ettemme voi noin vain globaalissa markkinataloudessa määritellä raaka-aineiden ostohintoja. Emme, vaikka ne olisivat suuremmalla osuudella mukana kokonaiskustannuksissa.
Totta kai, jos saamme ostettua öljybarrelit kahteen dollariin kappale, muiden maksaessa markkinahinnat – niin kilpailukykymme olisi timmissä kunnossa.
Tuollainen hintataso usein viittaa lapsityövoimaan, orjuuteen yms. Enkä usko vihreidenkään kannattavan tällaista ajatusta, että Suomi lähtisi näillä eväin kohentamaan kilpailukykyään.
Ilmoita asiaton viesti
?
Pystyt parempaan.
Esimerkiksi Suomessa se keskeisin raaka-aine on puu. On täysin suomalaisten käsissä millä hinnalla sitä myydään. Muutama vuosi sitten metsäteollisuuspatruuna selitti syytä noihin eteläisen amerikan sellutehtaisiin niin, että siellä saa valmiin tuotteen ulos samaan hintaan kun Suomessa saa ostettua raaka-aineen. Kuitenkin mm PS:kuoro keskittyi mm energianhintaan (josta mm sellutehtaat maksavat omakustannushintaa ilman energiaveroja) ja ohittivat tyystin tämän MTK:n riemuvoiton. Eikä muuten tullut näissäkään hallitusneuvotteluissa keinoksi alentaa suomalaisia kustannuksia.
Suomen työn hinta on muutenkin kilpailukykyinen kilpailijamaihin, eli ongelma ei ole niinkään siinä, vaan siinä mitä sillä työllä tehdään. Eli syystä tai toisesta suomalainen teollisuus ei ole yhtä hyvä työvoimansa hyödyntäjä kuin vaikkapa Ruotsi ja Saksa. Käytännössä yritysmaailmaan tarvittaisiin yhä lisää innovatiivisuutta, lisää laajenemiseen tähtäävää kunninahimoa ja ripaus myös isänmaanrakkautta. Hintakilpailussa voimme vain hävitä.
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti pystyn.
Kun palkkakustannukset kaikkineen obat siinä 50 prosentin hujakoilla niin mitä pitöisi tehdä?
Jos leikataan eläkkeitä (missä Troikka – osa Suomea – vaatii kreikkalaiseläkkeiden leikkauksia, koska eläkeläiset saavat käsittämättömän suuria 300€ kuukausieöäkkeitä…) Ei köy. Jokainen kävi sanomassa mistäe ei sovi leikata.
Vihreiswn A. Vartia puhui hyvin, muuten. Mutta hänhän on patamustta euroskeptikko. Hups….
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän lääke olisi juuri siinä mitä Sipilän hallitus on tekemässä, eli uudistamassa hallinnon, sillä pienenevät työväestön ei voi elättää tämän kokoista hallintoa. Tästä voidaan miettiä vaikka sote, joka itse luo oman organisaation, jolloin se ei tarvitse kuntien sote puolen hallintoja, eikä varmaankaan suostu myöskään näiden kuluja maksamaan. Eli kunnanvirastojen työntekijät joutuvat uusina työntekijöinä hakemaan työpaikkansa maakunta organisaatiota, jossa heille ei kaikille millään ole töitä.
Tämä yksistään tekee sisäistä devalvoitumista, sillä ei palkkojen alennus vaan henkilöstön vähentäminen on tehokkain tapa devalvoida. Jos tähän otetaan mukaan opetustoimen virastot ja mitä digitalisointi sielä teke, niin äkkiä on koko opetusvirasto tarpeeton, sekä monet virastot kuntien ja yliopistojen sisällä. Eli digitalisointi tekee devalvoida, sillä siinä ei hallinnon väliportaassa ole juurikaan työpaikkoja.
Eli valuutta joka on kiinteä monen maanantai, vaatii itse alueelta sen että on kilpailukykyinen, jolloin sen hallinto koskee normaalit kilpailun säännöt, jossa Suomi kärsi nimen omaan surkeasta yrityskulttuurista verrattuna naapuri maihin, joissa varsinkin investointi verotus on avain heikkous.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti julkinen sektori ja hallinto eivät ole sama asia. Ehdoton valtaosa julkista sektoria koostuu tulonsiirtojen lisäksi suoritusportaan ihmisistä. Lääkäristä hoitajaan, poliisista siivoojaan, opettajia kouluavustajia ja lastentarhaväkeä unohtamatta. Käytännössä nyt esitetty lista ei puutu hallintoon millään tavoin. Aika näyttää muuttuvatko hallituksen ohjelman tekstit aidosti hallintoa karsiviksi vai jääkö hallituksen päätökset tasolle, Helsingin yliopisto voi leikata 82 miljoonaa – päättäkööt itse mistä.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko kuulut sellaisesta, kuin liiantiukalle laittamista, jossa joudutaan säästämään vain oleellinen. Jolloin juuri se että tiedetään mitä odotetaan, sillä enään ei voida vähentää ilman että laatukäsikirja liika, jolloin jää vain hallinto josta voidaan säästä, jota on tähän asti suojeltu.
Itse kannattaisi Sipilälle ulkopuolisen tarkastuksen tekemistä opetuspuolelle, jolloin saadaan tieto siitä kuinka paljon hallinto kuluttaa opetukseen tarkoitettua raha, jolloin voidaan myös määritellä paljonko se saa viedä. Tämä itse asiassa pitäisi tehdä koko hallinnon kohdalta. Toisaalta Sipilä on ihastunut verottajan malliin järjestää hallinto, joten en usko muiden hallinnon alojen jäävän ilman huomiota.
Ilmoita asiaton viesti
Ulkopuolisen tarkastuksen kautta päästäisiin parempaan tulokseen (olettaen että homma hoidetaan osaavasti) kun niin, että lätkäistään säästettävä miljoonamäärä tiskiin ja katsotaan mistä ne keksivät säästää. Kokemus on osoittanut, että niukkuuden jakaminen pikemminkin paisuttaa hallintoa (ainakin suhteellisesti) kuin supistaa sitä. Rakenteiden aito uudistus olisi aina parempi. Nyt on kuitenkin lähdetty liikkeelle niin, että ensin päätetään summat ja sitten katsotaan mistä ne on revittävissä irti.
Ilmoita asiaton viesti
Ollaan siis samaa mieltä siitä että hallinto pitää läpikotaisin, jolloin sen ongelmat myös voi ratkaista, jolloin sen voi myös edullisemmin uudistaa. Jolloin myös saadaan tehokkaamin toimiva hallinto, jossa hallinto itse ei ole oleellinen,vaan mitä se tekee. Jossa Viron mallinen hallinto on tavoiteltava, jossa ihmiset saavat asiansa hoidettua yhdeltä luukulta, jolloin hallinto itse tekee sen työn johon nytten tarvitse kansalaisen monessa paikassa lappuja hauskalla.
Eli jos katsomme kuinka paljon kansantaloudelisesti meidän hallinto maksa, niin sen hinta on paljon isompi kuin mitä rahallinen arvo, sillä mitä kansalaiset joutuvat varaamaan aikaa asioita hoitaakseen nostaa tämän vaikutusta merkittävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Pakko rikkoa puheenvuoroboikottini, koska tämä asia on tärkeä.
Vientiteollisuuden työvoimakustannusten prosenttiosuus on huono luku, ja sekin taisi mennnä sulta tossa väärin.
Työvoimakustannusten osuus on n. 15% liikevaihdosta, ei kokonaiskustannuksista. Lisäksi, jos vaikkapa Konepaja Oyj ostaa vartiointiliikkeen, kirjanpitofirman ja mainostoimiston palveluita tai alihankkijoilta osia tuotantoaan varten, niin ne kustannukset eivät näy palkkamenoina kirjanpidossa, mutta luonnollisesti niidenkin kustannusten muodostumiseen vaikuttavat niitä palveluita tuottavien firmojen palkkakustannukset. Luonnollisesti palkkojen vaikutus vaihtelee toimialoittain ja yrityskohtaisesti.
Suomessa palkat ovat n. 50% kansantulosta.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html#k…
Ilmoita asiaton viesti
Toki noin on. Luku oli muistinvarainen ja kotoisin jostakin vähän osaavamman kirjoittajan blogista (toki tiedän, ettei blogikirjoituksia saisi koskaan kritiikittömästi uskoa).
Palkkojen osuus on erityisen suuri palvelualoilla ja pieni esimerkiksi metsäteollisuudessa ja vaikkapa rautaruukin kaltaisissa firmoissa, jossa ne ovat 10% hujakoilla kokonaiskustannuksista (kyllä, kokonaiskustannuksista). Rautaruukilla dominoiva menoerä on energia ja metsäteollisuudella puun hinta.
Olisi tärkeää huomata se, että vaikkapa palveluviennissä palkka-ale voi olla merkittävä tekijä kilpailukyvyn suhteen, mutta vaikkapa metsäteollisuuden kannalta 5% alennus puun hintaan merkitsisi selvästi enemmän. Kilpailukykyongelma on siis tyystin erilainen alasta riippuen – ja niin pitäisi olla lääkkeidenkin. Jostain syystä ei kuitenkaan vaikkapa puun hintaan tai saatavuuteen (ja sitä kautta hintaan) olla puuttumassa.
* Massa- ja paperiteollisuuden kustannusrakenteesta 13% on työn hintaa raaka-aineet 17% kemikaalit 11% ja ja energia 11%. Pääoma 13%
** Sahateollisuus 73% puun hintaa, työ 8%, energia 4% ja pääoma 7%
Toki mm puun hintaan sisältyy myös osa työkustannuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Puussa on merkittävä osa työtä, sillä hakkuu ja kuljetus on sen hinnasta merkittävä osa, jossa kummassakin on merkittävä osa työn kuluja.
Toisaalta kun mietitään mikä on korkein työ verotuksen kerrannaisvaikutus, niin voidaan paljolti miettiä miksi kaikki Suomessa maksaa paljon. Sillä tämä kun vaikuttaa jokaiseen portaiden, niin kerrannaisvaikutus on merkittävä. Joka itse asiassa tekee suomalaisesta verotuksesta hyvinkin tehottoman, sillä sen vaikutus kulutukseen on merkittävä.
Ilmoita asiaton viesti
Sanotaan tämä nyt suoremmin, kun ei ekalla uponnut. Lukemasi pitävät osamoilleen paikkansa, mutta antavat liian alhaisen kuvan palkkojen merkityksestä lopputuotteen hinnanmuodustuksessa.
s. 50.
https://www.tem.fi/files/32980/Indufor_Suomen_Mets…
Massa- ja paperiteollisuudessa ”muut”-kohta vie 35%. Palkkataso vaikuttaa siihen, kuten myös kemikaalien ja puun hintoihin. Tämä on vähän sitä samaa kinastelua, kuin ”ei devalvaatio mitään auta, kun hankinnat ulkomailta niin isoja”.
Ilmoita asiaton viesti
”Purkaa soraa te muut. Teitä äänesti alle puolet.”
Luin tähän asti, en pidemmälle. Surullista, että blogistin tapainen asiallisesti kirjoittava on mennyt sortumaan Soinin ylimieliseen lällättelytyyliin. Se, että hallituksella on enemmistö eduskunnassa, ei takaa, että sen politiikassa olisi mitään järkeä, ja siksi äänestystuloksiin vetoaminen näyttää vain yritykseltä väistää varsinainen keskustelu.
Ilmoita asiaton viesti
Mietin samaa. Eilen eduskunnassa Soini käytti samaa retoriikkaa, että muilla ei ollut kannatusta. Se kuulostaa irvokkaalta kun samalla todella moni perussuomalaisten äänestäjä on äärimmäisen pettynyt siihen, että lupaukset petettiin. Kunhan äveriäät saavat ostaa halpoja autoja.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en ole pettynyt. Voit laittaa tämän kirjanpitoosi.
Ilmoita asiaton viesti
Vesa-Matti Saarakkala on. Häntä on äänestetty eduskuntaan perussuomalaisten äänillä. Hän edustaa tuhansia ihmisiä.
Ilmoita asiaton viesti
VMS on mies paikallaan, häneltä tulee hyvää kritiikkiä myös omien suuntaan.
Hän ei vain ymmärrä sitä, että politiikassa oikeassa oleminen ei riitä. Pitää olla myös oikeassa oikeaan aikaan. Ja vielä ei ole se aika.
Jahka tästä mennään leikkauksien tiellä muutama vuosi, niin se oikea aika tullee esille.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin äänestin persuja ja olen tyytyväinen näihin mitä saatiin aikaan. Ketkä muut ovat saarakkalan lisäksi Petran mainitsemat lukuisat joukot?
Ilmoita asiaton viesti
Perussuomalaisena perheellisenä duunarina en ole minäkään pettynyt. Päinvastoin pidän sekä hallitusvastuuseen ryhtymistä että kovan paikan edessä tehtyjä ratkaisuja tarkoituksenmukaisina. Hallitusohjelma kurittaa minuakin monessa kohdassa, mutta ajat ovat sellaiset ja toiveajattelen, että ay-liike tajuaa yhteiskuntasopimuksen välttämättömyyden. Myös työnanatajapuolen Kela-maksun palauttaisin puolitettuna.
Ilmoita asiaton viesti
”Eilen eduskunnassa Soini käytti samaa retoriikkaa, että muilla ei ollut kannatusta.”
Kuinka irvokasta se oli, kun todettiin äänestäjistä 82% olleen eri mieltä perussuomalaisten kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän. Ymmärrän hyvin.
En aina jaksa olla korrekti. Ja siitäkin syystä Puheenvuoro on hyvä venttiili päästellä höyryjä.
Huomautan kuitenkin, että eilisessä keskustelussa kuultiin pitkiä tarinoita siitä, että leikataan tästä ja tuolta (vaikka kaikki tuntuivat ymmärtäneen taloustilanteemme yhteisvaluutan olosuhteissa) – eli jostain pitää leikata. Olisivat sitten sanoneet, että tästä sopii leikata.
Esitettiin vain veronkorotuksia, mutta kehuttiin kuitenkin sitä, ettei kokonaisveroaste noussut.
Tämä on hullujenhuone.
—
Tuo otteesi on kuienkin velkaelvyttäjille. Vasemmistoliitto lähti vaaleihin velkaelvytyshengessä, eikä se kantanut vaaleissa ihan samaa tulosta kuin sisarpuolueensa Syriza Kreikassa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä mieltä olet taloustutkija Pantzarin huomautuksista, että tällaiset leikkaukset hyydyttävät talouden ja sotkevat yhteiskuntarauhan?
Eilen yksi parhaista puhujista oli Calle Haglund, joka huomautti mm. siitä, miten miten riskaapelia on sysätä samalle henkilölle työministerin ja oikeusministerin salkut. Tässä tilanteessa työministerin pitäisi saada täysin rauha tehdä haastavaa hommaansa. Olen tismalleen samaa mieltä. Lindström vielä ei-oikeusoppineena vaatinee perehtymistä oikeusasioihin. Nämä salkkujen kummalliset yhdistämiset ovat poliittista teatteria, josta ei ole mitään muuta kuin haittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, ne hyydyttävät talouden ja sotkevat yhteiskuntarauhaa. Tämä nähtiin Kreikassa, jossa 2010 polttomurhattiin kolme pankkivirkailijaa työpaikalleen.
Mutta sinullekin totean sen, että nyt me näemme sitten sen, alkaako se EMU-kakku maistua.
Minulle se ei olisi maistunut pitkään aikaan.
—
P.S. (jälkimuokkaus): Näyttää siltä, että me molemmat (siis myös minä) olemme lukeneet huonosti sen, mitä aluksi kirjoitin. Ote avauksesta:
Yhdyn vasemmistoliiton kritiikkiin siinä, että silmitön leikkaus johtaa putoavaan kansantuotteeseen, mikäli viennissä ei tapahdu silmiinpistävää piristystä.
Ilmoita asiaton viesti
”Lindström vielä ei-oikeusoppineena vaatinee perehtymistä oikeusasioihin.”
Näinkin kauniisti voi asian sanoa : D
Ilmoita asiaton viesti
Talouden asiantuntijat ovat aika tarkkaan sitä mieltä, että säästöt eivät toimi.
90% ekonomisteista on sitä mieltä, että laman aikana säästäminen ei toimi. Myös hallituksen tilannekuva on tämän asiantuntijan mukaan pielessä.
Onko niin, että Suomen tilanne on ymmärretty väärin ja lisäksi väärät lääkkeet?
Niin, onko Suomi lamassa? On.
Ja hallitus aikoo säästää laman aikana.
Mitä sanoo talouden nobelisti Krugman säästöistä laman aikana? Ei hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä siitä, ettei leikkaukset sovi taantumaan.
Mutta kun hyppäämme astetta isommalle tasolle, rahapolitiikan tasolle, huomaamme olevamme pakkopaidassa.
Ex-pääministeri Lipposen sanoin: ”Ehkä me näemme sitten jatkossa, että alkaako se maistua.”
Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että ei syödä tätä paskanmakuista EMU-kakkua. Mutta olen vähemmistössä. Suurin osa suomalaisista haluaa syödä tämän EMU-kakun.
Älkää siis kitiskö leikkauksia, EMU-kakkua.
Bjuströmit lavalle hieromaan vatsaa. Sanomme vain: ”Naminami.”
Ilmoita asiaton viesti
Vaan onko tilannearvio kokonaan väärä?
Tarvitaanko leikkauksia ollenkaan?
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni ei tarvita kelluvalla ja vapaasti vaihdettavalla kansallisella valuutalla. Mutta toki Suomessa sääntely ja holhous on mennyt ”överiksi”, eli siltä osin on syytä käyttää vesuria.
Mutta koska suomalaiset haluavat syödä sen EMU-kakun, niin leikataan sitten. Sitä kun velkaantuu ulkomaan valuutalla, niin pitää myös pystyä kattamaan velkansa. Siksi sanommekin, että elämme valuuttakatteisessa järjestelmässä.
Ilmoita asiaton viesti
Rahapolitiikka ei vain korjaa oleellisia yhteiskunnan rakenteita.
Rahapolitiikka luo mittariston. Rahapolitiikka ei rakenna yhteiskunnan moottoria.
Esimerkki numero 2:
Jos koulutus ei olisi ajan tasalla, miten valuutan kelluminen siihen auttaisi?
Ei mitenkään. Yhtä vanhanaikaista se olisi kellutettiin taikka ei.
– Ajan tasalla oleva koulutus varmistaa uudet innovaatiotkin Suomessa.
– Ajan tasalla oleva koulutuskin vaikuttaa laajemmin, kuin finanssipolitiikka.
– Ja vaikutukset kestävät pidempään, kuin valuuttakurssikeinoilla keinottelu.
– Ajantasainen koulutus => Kestävä kilpailuetu.
Se on kuin Kreikan helteeseen rakennettaisiin valkoiseksi kalkittu talo. Tai Kreikkalaiseen taloon asennettaisiin ilmastointi. Jo jäähtyy, helteessäkin.
Ruotsista väitetään, että oma valuutta on ratkaissut kaiken.
Ei ole. Työttömyysluvut ovat Ruotsissa samaa luokkaa kuin Suomessa.
Ruotsin koulutusmenot ovatkin Suomen kanssa samaa luokkaa.
Tanska on kärjessä koulutusmenoissa..
Tanska kuuluu EMU:un. Mikä on Tanskan työttömyysprosentti?
Alle 5%.
Mitä Tanskassa tehdään fiksummin?
Koulutukseen Tanska ainakin panostaa paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Huono rahapolitiikka kaataa yhteiskuntia. Kreikka on jo sössitty peruuttamattomasti. Onko nyt pian Suomen vuoro?
Ilmoita asiaton viesti
Se on totta, että sössiä rahapolitiikalla voidaan.
Jos perusasiat on ymmärretty väärin. Tai tehdään innovatiivisia ratkaisuja silloin, kun on toimiviakin ja hyväksi havaittuja.
Millähän se Kreikan umpisolmu saadaan auki?
Ilmoita asiaton viesti
Kuulun niihin, jotka myös toivoivat, että ”annettakoon tämän maljan mennä ohitsemme”, mutta euroideologian indoktrinaatio on varsin monilla jo selkäytimessä. Muutospelko on aseena.
Musiikkialalta tule tähänkin tilanteeseen istuva ns. pedagoginen ohje:
”On toki ikävää, jos ei osaa, mutta vielä ikävämpää on, että on oppinut väärin. Sitä ei niin vain muuteta.”
Muusikkokin tajuaa, ettei eteenpäin pääse muulla pelillä: se vaatii työtä ja asennemuutosta. Kitinä ei auta…
Kertaukseksi:
http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4178…
Selvennykseksi:
€uroon ”peruuttamattomuus” on se mantra, johon turvataan ja josta ideasta on vaikeata luopua, kun seurauksilla alati pelotellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kitinä on ääni joka syntyy kun talon väki ei öljyä pyöriä enää kun isäntä lähtee humalpäissään raitille. Kuulevat mistä ojasta pitää sitten hakea kotiin.
Ilmoita asiaton viesti
Anna isännän mennä. Suurempi metakka siitä nousee, jos häntä halutaan säännellä ja holhota.
Ilmoita asiaton viesti
Noin persu puhuu kansalle!!!Putinkieltä. putiniaa nakkimukilla.
kiitos kuitenkin hyvästä blogi-ideasta jonka vuoropuhelumme antoi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos menet Jenkkeihin, ei ole mitenkään epätavallista kuulla lausahduksia kuten mm. ”eat rocks” tai ”chew glass”, joilla viitataan suurin piirtein samaan kuin S. J. Lec aforismissaan:
”Nyt, kun olet saanut pääsi seinän läpi, mitä aiot tehdä naapurisellissä?”
Siitähän tämä kiukutteleva keskustelu ja lähes kostonhimoinen ilmapiiri johtuvat:
Aikasemmat päätökset ovat vieneet vain ns. naapuriselliin, eivätkä ne ole ratkaisseet itse ongelmaa ”miten paeta vankilasta?”
Ruotsissa ei ole tarvis kitistä tästä asiasta: he eivät astuneet muiden virittämään miinaan eivätkä joutuneet kiinni käpälälautaan.
Kruunu kelluu, talous (BKT) kasvaa, vaihtotase on plussalla ja Suomen 10,3%:n työttömyyden sijasta naapurin lukema on 8,3%…
😀
Ilmoita asiaton viesti
No, sääntele ja holhoa keskenäsi vaikka maailman tappiin asti – mutta omalla vastuullasi.
Ilmoita asiaton viesti
Devalvaatio ei korjaa rakenteita. Suuri ja kallis julkinensektori jää. Kestävyysvaje jää. Kansa köyhtyy. Inflaatio kasvaa. Liian suurta valtaa käyttävä ay- liike vaatii liian suuria palkankorotuksia. Vienti vetää varmaan hetken. Kohta ollaan taas devalvoimassa.
Ja toimiiko tuo edes nykyaikaisessa kilpailussa. Paljonko ulkomaisia tuotteita ja työtä sisältää risteilijä. Ne hinnat taas kallistuvat.
Julkisen työaikojen nostaminen siihen normi 1730, mikä nykyään on se ns 40h viikossa. Siellä tehdään n1510h vuodessa. Tämä kyllä auttaisi kestävyysvajeeseen. Tai sitten +100h. 1830.
Ei työn määrä vakio ole. Jos työllisyysastetta ei saada ylemmäs voidaan jo muutenkin luovuttaa. Viimeinen sukupolviepäoikeudenmukainen eläkeuudistuskin lähit 72% työllisyysasyeesta. Nyt ollaan 68%. Jos tämä ei muutu nuoret voivat heittää hyvästit nykyisellekin paskalle eläkejärhestelmälle. Esim
Ilmoita asiaton viesti
Inflaatio nousi koko euroalueella 0,0 prosentista 0,3 prosenttiin.
Sinulla on ihan hyviä kritisointikohteita, mutta toivoisin sitä, ettet lähtisi ”pimeän pelottelun” tielle.
Ilmoita asiaton viesti
Devalvaatio ei korjaa laatuongelmia. Se on vain yksi laajempi rakenteellinen ongelma.
Ja laatu on vain yksi rakenteista, joita voidaan korjata. Isosti.
Siihen tarvitaan
– Koulutusta. Käytönnön osaamista ja korkeakouluosaamista.
– Käytäntöjä. Käytäntöjen muodostumista voidaan valtiovallan toimesta auttaa.
– Laadun tekemisen ”kulttuuria”. Tätä voi valtiovalta edesauttaa.
– Standardeja. Valtio… Kyllä.
– Kouluttautumista työssä. Tätäkin voi valtio toimillaan viedä eteenpäin.
– Parempaa ihmisten johtamisen koulutusta tarvitaan. Valtio, kyllä.
– Laatua designiin. Syntyykö se itsestään firmoissa? Ei. Tarvitaan kouluja jne.
Ja monta muuta asiaa.
Vaikka valuutta kuinka kelluisi tai vaikka kuinka devalvoitaisiin, se ei vaikuta laatuun pätkän vertaa.
Ihmiset ostavat nykyään laatua. Halvalla saa Kiinasta.
Pelkällä hinnalla kilpailu on lyhyt tie. Siksi devalvaatio on huono idea.
Devalvaatio oli vielä 1980-luvulla kuin jääpala juomalasissa. Hetken se vaikutti. Ja samalla laimeni juoma.
Tuotteiden elinkaaret ovat lyhentyneet paljon. Se on fakta.
Vähän kuin olisi jatkuva 40+ asteen helteinen keli. Siinä helteessä Jäätelö sulaa niin vauhdilla, että on vaarassa mennä rinnuksille. Jääpalatkin sulavat kohinalla. Hetken se viilentää. Ja taas on kohta hiki otsalla.
Se on kuin se lämmittely housuihin päästämällä pakkasella. Kohta on entistä kylmempi.
1980-luvulla suurteollisuus oli tottunut devalvaatioihin. Hyvin monet rakenteet oli rakennettu devalvaation varaan 1980- luvulla. Nykyään olemme tottuneet vakauteen. Hyvin moni firma menisi nurin, jos olosuhteet muuttuisivat äkikseltään.
Auttaisiko se työllisyyteen? No ei takuullavarmasti auttaisi.
Monen persaukset jäätyisivät housuihin päästämisellä. Huonompi juttu on se.
Firmat joutuisivat maksamaan valuuttariskeiltä suojautumiseen. Ihan rahaa siis.
Firmat joutuisivat maksamaan asiantuntijoille valuuttariskeistä suojautumiselta.
Jos Kreikka lähtisi Eurosta, niin syvemmälle Kreikassa vielä sukellettaisiin. Se on varma. Siinä ei auttaisi nestetyppikään siinä helteessä.
Hetken komea höyry, joka olisi pian ohi.
Ilmoita asiaton viesti
Jouni Karilta lukemisen arvoinen kommentti. Kommentoin vain sen, että olen samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni ei ollut, mutta ei jaxa alkaa kumoamaan yksitellen noita pointteja. Se on muutaman kerran tehty jo aiemmin.
Viestin ydinsisältö oli ”pitäisi tehdä parempaa ja erilaista” ja valuuttakurssi ei auta siihen. Sitten listattiin ongelmia, joita valuutta aiheuttaa, vaikka suurimmalle osalle maita ne eivät ole ongelmia.
Kaikki muutkin yrittävät tehdä ”parempaa ja erilaista”. Siksi se on vaikeaa tai mahdotonta. Kts vaikka Borg / Vartiaisen raportti tai IMF:n tuorein WEO, joka ampui alas rakenneuudistusten tehot tuottavuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Lienet perillä siitä, että kelluva valuutta ei ole yhtä kuin ’devalvaatio’?
Yhtälailla sisäisellä devalvaatiolla on aivan erilaiset seuraukset kuin kelluvan valuutan ’ulkoisella devalvoitumisella’.
Suomi kärvistelee sisäisen devalvaation kourissa, koska valitsi mieluummin sen. Eikö? Vai valitsivatko jotkut sen tien edelleenkin tietämättömän kansan puolesta?
Ilmoita asiaton viesti
Saksa ja tanska ovat kummatkin selvinneet vähän vastaavasta tilanteesta. Mutta kyllä siellä ja Ruotsissa myös on tehty melkoisia työmarkkinauudistuksia.
Suomessa julkinen on ollut palkkajohtaja pitkään. Näin ei voi olla. Mm vartiainen on esittänyt, että näissä oloissa vientialojen öitä muodostaa palkat, joita muut seuraavat. Näin Ruotsissa. Työllisyysaste 79%. Ei se pelkkä kruunu.
Ilmoita asiaton viesti
Maaliskuussa 2003 Saksan hallitus toteutti Agenda 2020 -ohjelmaansa. Se on osapuilleen sama kuin nyt Suomessa esitetty, mikäli yhteiskuntasopimus menee läpi.
Olen silti sitä mieltä, että tämä on huono tie siksi, että vallitsevat olosuhteet ovat täysin erilaiset kuin silloin Saksan tehdessä omat liikkeensä.
Ilmoita asiaton viesti
Saksan ohjelmassa keskeisenä lähtökohtana oli yhteiset edut ja yhteiset tavoitteet. Suomen ohjelma on ainakin toistaiseksi vielä kovin yksipuolinen. Taakkaa ja luopumista tavallisille ihmisille ja köyhille. EK taa saisi kaiken haluamansa joutumatta tinkimään yhtään mistään.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, emmehän me millään haluaisi laskea sitä ”yhteiseksi eduksi”, että saisimme jatkossakin päättää finanssipolitiikastamme?
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin kepua tai kokoomusta (tai edes muutamaa nykyistä oppositiopuoluetta) äänestäneille näin rajut säästöt yllätyksenä tulleet. Persujen kohdalla asia on toisin koska vaaleja edeltäneet puheet erosivat niin paljon nyt tapahtuvasta. Nyt osuu oman nilkkaan ja mökä on aikamoinen. Asian selittelyt parhain päin aiheuttavat kuulijassa lähinnä myötähäpeää.
Säästöjen kohdistamisesta voi olla montaa mieltä. Itse olen sitä mieltä että tällainen duunarikin nauttii vielä osittain yli ymmärryksen käyviä etuja. Koulutus olisi pitänyt jättää pienemmille säästöille ja ottaa vaikka maatalaoustuista mieluummin. Näillä kuitenkin nyt mennään ja sillä hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Millä perusteella uskot, että asiasta eniten keskustelleen puolueen äänestäjät olisivat erityisen yllättyneitä siitä, että six-packin tie johtaisi lopulta mm. etuuksien leikkauksiin, indeksijäädytyksiin ja veromuutoksiin?
Sehän on tiedetty jo vuosia, että kovat ajat ovat edessä. Sipilä puhui jo kauan sitten 12 vuodesta, Soini puolestaan näki Kreikan ja eurokriisin läpi v. 2010 ja Kokoomuksen piirissä on paljon epäilijöitä, vaikka Kataisen aikana heitä ei ykkösketjuun vielä päästettykään.
Suomalainen opetus ja tutkimus on korkeakoulutasolla kansainvälisesti ns. leppoisaa, mukavuudenhaluista ja aniharvoin kärjessä kulkevaa. Vaatimukset sallivat opintopisteiden ja ansioiden keruuta heppoisesti. Henkilöstön parissa poikkeuksellisen korkeatasoinen opetus ja tutkimus ovat harvinaista ja ne törmäävät usein samassa yhteisössä ilmenevään laiskuuteen ja ns. verkostoitumalla/ sylipuudeleina etuja hankkiviin.
Poikkeuksellisen laadukkaat eivät aina menesty, vaikka niin luulisi…
Kannattaa tunnustaa myös em. tosiasiat, vaikka huuto juuri nyt onkin kovaa.
Nimim. ”Kokemusta on FIN, NL, USA”
Ilmoita asiaton viesti
Muille kuin persuille ei euroero kelpaa, joten ei tämä leikkauspolitiikka tällekään persuja äänestäneelle yllätyksenä tullut. Jos kerran eurossa lillutaan, niin tämähän siitä on tulos. Sisäistä devalvaatiota pukkaa.
Parempi kuitenkin näin kuin vasemmiston ”eletään kuten tähänkin asti” -vaihtoehto, joka loppuisi sitten aikanaan kun velkojat sanovat, että nyt riitti. Kreikallehan näin jo kävi.
Ilmoita asiaton viesti
Milläkö perustelen. Ennen vaaleja annetuilla takkia kääntämättömien puolueen vaalilupauksilla jotka eivät nyt ole varsinaisesti linjassa tekojen kanssa.
Ei se tosin minua yllättänyt. Kunnallisvaaleissakin antamansa lupaukset on nyt kaikki jätetty lunastamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta nämä ovat melko maltilliset leikkaukset. Lisää tulee sitten, kun näillä saadaan bkt vajoamaan tuntuvammin.
Sikäli nurinkurista, että tässä pitäisi itse asiassa ”toivoa” vielä rajumpia leikkauksia. Ei se muutoin mene ns. jakeluun, että rahapolitiikka on euroalueella säädetty muutamille maille – ml. Suomi – päin honkia.
Ilmoita asiaton viesti
Kansalaisille pitäisi saada paremmin tiedostettavaksi että leikauspolitiikalle on vaihtoehto. Vaihtoehdottomuuden politiikka on jatkunut liian kauan ja media on täysin yksipuolinen tiedottamisessaan.
Ilmoita asiaton viesti
HM: ”Ajan edelleen Suomelle itsenäistä, kansallista ja vapaasti kelluvaa valuuttaa.”
Teet oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin lailla?
On papereita jotka väittävät että valuutta ei ole niin tärkeää taloudelliselle tilanteelle, jos vertaa esim. Suomen ja Ruotsin tuloksia viime aikoina.
Korkman, Suvanto (2013), Finland and Sweden in Cross-Country Comparison: What are the Lessons?
http://www.nbp.pl/badania/seminaria/12xii2014-1.pdf
”A third conclusion, with certain caveats, is that the monetary regime may matter less for economic performance than often argued in the heated debate on the pros and cons of a single currency. While not constituting a laboratory experiment, a comparison of the performance of Finland and Sweden supports this contention.”
Ottaen tämä huomioon sekä väite että euroon kuuluminen on lisännyt taloudellista kasvua n. 4% BKT:stä välillä 1995-2010, huomaakin että euro ei ole niin paha kuin monet luulevat.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S…
Ilmoita asiaton viesti
Korkman et. al paperista näkee, että Suomen yksikkötyökustannukset ovat nousseet selvästi esim. Ruotsia nopeammin finanssikriisin jälkeen ja toisaalta samaan aikaan Suomen kasvu on ollut nollassa tai negatiivista Ruotsin päästessä takaisin aikalailla trendikasvu-uralle.
Sitä paitsi ei tuo Korkmanin et. al paperi niin väitä, etteikö valuuttakurssijärjestelmällä ole merkitystä, vaan että nähtäväksi jää onko palkkasopeutus riittävää, jotta vienti saadaan taas vetämään.
”Admittedly, the jury is still out in the sense that Finland is now facing a structural weakness of its export base, and it remains to be seen whether domestic wage adjustment will allow this difficulty to be overcome within a reasonable time span.”
Kun omaa valuuttaa ei ole kompensoimaan kilpailijamaihin nähden nopeampaa yksityökustannusten nousua, työn hinnan pitää sopeutua.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, mutta en muuta väittänytkään kuin että ”the monetary regime may matter less for economic performance than often argued in the heated debate on the pros and cons of a single currency”, eli vielä kerran, valuutta ei ole niin tärkeää taloudelliselle tilanteelle kuin luullaan. Suora sitaatti paperin loppupäätöksistä.
Jos eräät väittävät että eurosta eroaminen pelastaa taloustilanteen, niin on minun vuoro kysyä että mihin perustatte väitteenne?
Ilmoita asiaton viesti
”Jos eräät väittävät että eurosta eroaminen pelastaa taloustilanteen, niin on minun vuoro kysyä että mihin perustatte väitteenne?”
Kansiksen alkeisiin. Kannattaisi sinunkin niihin perehtyä, kemian alan ihmisenä, kun haluat näistä keskustella.
Pitää erottaa pari asiaa toisistaan: olisiko ”markassa pysyminen” ollut parempi – aivan varmasti, tässä uskon konsensuksen olevan erittäin vahvan.
Kokonaan toinen asia on, miten euroero olisi toteutettavissa, ja minkälaisia ongelmia itse ero voisi aiheuttaa. Koska minkäänlaista varaumaa, suunnitelmaa ei ole tehty, niin on perusteltua esittää, että euroeron kannattavuus on epäselvä ja kiistanalainen.
Ilmoita asiaton viesti
”Kansiksen alkeisiin.”
Ja teoreettinen Economics 101 korreloi kuinka realiteetin kanssa? 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuo ollut mikään ilkeämielisyys minulta, joten tuskin siihen latteudella kannatti vastata. Olen vilpittömästi sitä mieltä, että sinun kannattaisi lukea perusteet, koska aihe tuntuu kiinnostavan. Se on neljä iltaa, kun kahlaat jonkun kansiksen kirjan relevanteilta osin läpi.
Jos kerran Aallon perusopetuksessa kerrotaan valuuttaliittojen ja erityisesti euron ongelmista, pääsykoekirjoissa ja aikoinaan EMU-työryhmässä mainitaan Suomen sopivan huonosti valuuttaliittoon, jopa lukion yhteiskuntaopin kirjassa todetaan, niin mikä ongelma tämä teoreettisuus yht’äkkiä on – ottaen huomioon, että tykkäät itse pastettaa akateemista artikkeliabstraktia ja koulujakin olet käynyt.
Ai niin, ne teoriat ovat saaneet empiirisen vahvistuksen – tuo eurokriisi tuolla ulkona.
Ilmoita asiaton viesti
Joo ei mitään 🙂
On se kyllä totta että olen enimmäkseen luonnontieteellinen mies, insinöörinä ja nyt fyysikkona.
Mutta olen myös CFA (Chartered Financial Analyst) ja olin pankissa töissä vähän aikaa. Makroekonomiaan en ole muuten kuin lukiossa ja vähän yliopistossa perehtynyt.
Ja jos makroekonomia olisi niin empiirisesti havaittavissa ja todistettavissa, se olisi ennakoitavissa myös. Mitä se ei muuten näytä olevan (see multiple financial crisis). Siihen viittasin, jotkut Keynesian ekonomian kysyntä- ja tarjousgraafit ei modernia ekonomiaa paljon seuraile.
Pankin mallit (financial models) on vielä niin kaukana tieteestä kuin olla ja voi. Siellä vaan tehdään mitä voidaan kehittääkseen rahaa riskistä, BASEL-vaatimuksien mukaisesti. Vähän niinkuin rikolliset.
Ilmoita asiaton viesti
”ei mitään” hyväksytty. Höpöpuhetta makrosta – olet ymmärtänyt alan aivan väärin. Vaikka ennuste, kasvaako talous ensi vuonna 0.5 vai supistuuko 0.5 prossaa on lähinnä viihdettä, niin pääpiirteissään talous seuraa hyvin tiettyjä lainalaisuuksia, mutta isolla viiveellä ja runsaan häiriösignaalin saastuttamana. Mielestäni esimerkiksi euroalue on aikamoinen tieteellinen koe: teoria sanoi, että valuuttaliiton pystyttäminen ilman tulonsiirtoliittovaltiota on typerä idea ja käy huonosti. Sitten kävi huonosti. Tieteellisen maailmankuvan ihminen ajattelisi, että ”taisi teoria olla aika hyvä”, eikä ensimmäisenä bailaisi, että ”kyllä tästä hyvä tulee”.
Oma mielenkiintoni ei ole pitkään aikaan kohdistunut siihen, oliko euro hyvä vai huono juttu. Mitään epäselvyyttä sen huonoudesta ei konsensuksessa enää ole. Toki moni joutuu sitä työnantajansa näkemyksiä puolustellessaan kehumaan, mutta vähissä ne äänet ovat.
Paljon mielenkiintoisempaa minusta olisi tietää,
1) Olisiko euron hallittu purkaminen parempi kuin nykyinen jatkaminen.
2) Jos hallittu purkaminen ei ole mahdollista, olisiko hallitsematon eroaminen parempi kuin jatkaminen.
3) Onko poliittista tahtoa ja kykyä toteuttaa jatkamisen edellyttämä sisäinen devalvaatio tai tulonsiirtoliittovaltio? Jos nimittäin ei voi jatkaa, pitää valita 1 tai 2.
Ilmoita asiaton viesti
ööh. ok. Sanonpa vaan tässä että makroekonomia on kaukana täsmällisestä tieteestä. Ja se siitä.
Konsensus – näyttää olevan että ainakin ’a currency union effect on trade’ on meneillään EMU:n ansiosta. On monia papereita, kuuluisin (600 kertaa sitaattu) on varmaan tämä, Micco et. al (2003), The Currency Union Effect on Trade:
Early Evidence from EMU
http://economicpolicy.oxfordjournals.org/content/1…
”Controlling for a host of other factors, we find that common membership in EMU has positive and significant effects on bilateral trade. Specifically, the impact of shared membership in EMU ranges from 5 to 10 percent, when compared to all other country pairs, and from 9 to 20 percent, when compared to trade between two non-EMU countries. Consistent with these results, we find no evidence of trade diversion. On the contrary, some of our results suggest that EMU leads to higher trade not just with other EMU members, but also with the rest of the world. ”
Oletko ’punninnut’ kaikki positiiviset tekijät vertaa negatiiviset tekijät kun mainitset että euro on ollut ’huono’?
Ilmoita asiaton viesti
Ihan loistava kommentti Robert.
Itseäni on pikkuisen häirinnyt se, että tahot, jotka rummuttavat ”eroamista EMU:sta” tai ”eroamista Eurosta”,eivät koskaan analysoi sellaisen päätöksen huonoja puolia.
Miksi eivät?
Ja huonoja puolia on. Se on 100% varmaa. Muutenhan se eroaminen olisi tehty jo. Aikoja sitten.
Riskianalyysiä ei esim. ole tehty ollenkaan. Mikään ei sitä estä tekemästä. Sitä ei ainakaan ole julkistettu. Mikään ei estä sellaista julkaisemastakaan.
Se antaa amatöörimäisen kuvan koko puuhasta.
Jos riskianalyysi tai kustannus-hyötyanalysi onkin tehty, eikä sitä julkaista, kertoo se, että riskit tai kustannukset ovatkin liian suuret suhteessa hyötyyn Suomelle.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin.
Tärisen pelosta kun kysyn anti-eurolaisilta että mitä tapahtuisi taloudelle jos erottaisiin eurosta (parin eri skenaarion mukaan), ja saan vastaukseksi että ”Emme tiedä.”
Siis mitä? Protestoitte valuuttaa vastaan mutta ette tiedä/ymmärrä mitä tapahtuisi erossa?? Iik.
En aio käyttää ’populismi’ termiä (sitä on käytetty aivan liikaa), mutta EU:lla ja eurolla on kyllä jonkinlainen PR public relations ongelma. Liian helppo vihata valuuttaa ja syyttää sitä kaiken maailman ongelmista.
Ilmoita asiaton viesti
Yllättävän usein sellaista ulkoista syytä käytetään ihan keppihevosena. Syntipukki: Yksi maailman vanhimmista poliittisista taktiikoista.
Voi olla, että joku uskoo ihan aidosti, että toisenlainen tie olisi parempi.
Ja ihan aidosti voi olla mahdollista, että se toinen tie ehkä voisikin olla parempi.
Siltä se ei vaan vaikuta kaiken tähän astisen tiedon valossa.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, näytät tärisevän pelosta melko herkästi, mutta ehkä silti pystyt kaivamaan muutaman esimerkin niistä keisseistä, kun kiinteiden kurssien järjestelmä on toiminut.
Listan laadittuasi voit analyyttisesti perustella miksi kiinteiden kurssien järjestelmä on menestys. Ei siis jotakin kontekstista irrottettua sitaattia vaan ihan kylmän matemaattinen todistus, miksi kiinteiden kurssien järjestelmä on vaikkapa pienelle avoimelle kansantaloudelle optimaalinen (tai merkityksetön (?)) valuuttakurssijärjestelmä.
Ilmoita asiaton viesti
Vanha kunnon ad hominem.
Ja perään vaatimus teettää se työ muilla, joka itse pitäisi tehdä.
Erikoista on.
Eiköhän se ole väen vängällä eroa ajavien tehtävä tehdä riskianalyysi ja kustannus-hyötyanalyysit? Ihan vaikka alkuun.
Ihan vaikka uskottavuussyistä.
Montako vuotta sitä eroa on rummutettu? Eikä edes riskianalyysiä ole tehty. Onko mitään järkevää aiheesta julkaistu? Eikä mielellään mitään ajatushautomoiden liirum-laarum julkaisuita.
Ilmoita asiaton viesti