Hallitus leikkaa ja muut kitisee

Hallitusohjelma on todellakin niin hyvä kuin mitä taloustilanteemme ja kolmen puoleen kompromissi mahdollistaa. Purkaa soraa te EMU-soraa fantsuttelijat. Teitä äänesti alle puolet.


Suomen tasavallan hallitus esitti tiedonantona eduskunnalle hallitusohjelman, ja siitä käytiin keskustelua. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että hallitus informoi mihin suuntaan Suomi-laivaa ollaan ohjastamassa ja opposition tehtävänä oli totta kai sanoa, että väärin sammutettu.

Minunkin korviin särähti pääministeri Juha Sipilän sana "kitinää", mistä oppositio ihan aiheesta nostikin metakan. En itse jaksa olla etymologisesti niin korrekti, mutta olen tottnut siihen kielihuololliseen standardiin, mikä eduskunnassa on ollut tapana.

Siitä huolimatta toivon, että hallituksessa käytetään vaikka termiä "valitusvirsi" tai muuta hieman neutraalimpaa käsitettä. "Pimeää pelottelua" on jo legenda. (*)

Sitten kuulin (kotitaloustöideni ohella) sivukorvalla sitä, miten hallitus leikkaa siitä ja tästä. Yksi oli huolissaan nykyisten suomalaisten leikkauksista, toiset taas kritisoivat leikkauksia tulevaisuuteen. Molemmista leikattiin juuri sen vuoksi, että me elämme valuuttakatteisessa järjestelmässä. jossa on maksuhäiriöriski (**). Kaikilla euromailla on maksuhäiriöriski. Siksi Kreikan lainapapereista pyrittiin pakoon, ja muistakin euromaista.

Vasemmistoliitto unohtikin kritiikissään rahapolitiikan. Rikkaat kuulemma saavat entistä enemmän. Heitä ei tuntunut surettavan suursijoittaien tulevaisuus. Niiden suursijoittajien, jotka ostivat pari vuotta sitten esim. Espanjan tai Italian velkapapereita polkumyyntihintaan, ja nyt rikastuvat EKP:n osto-ohjelman vuoksi. Heillä on takuuostaja, ja sen mukanaolo nostaa hintoja.

Ymmärrän toisaalta vasemmistoliittoa siitä syystä, että Suomessa ei ole tuloeroja. Suomessa ei ole myöskään rikkaita, vaan ovat tasapuolisesti yhtä köyhiä – paria harvaa poikkeusta lukuunottamatta.

 

Suomi leikkauksien tiellä

Kuuntelin tarkkaan ne kohdat keskustelussa, milloin viitattiin 90-luvun alun tilanteisiin. Joidenkin mielestä ei saisi toistaa samoja virheitä kuin Lipposen I hallitus.

Ne virheet korjattiin kelluvalla ja vapaasti vaihdettavalla kansallisella valuutalla.

Keskustelussa kävi ilmi, että näihin ikäviin toimiin joudutaan yleisen talouden kilpailukyvyn parantamisen vuoksi. Jos voi myydä halvemmalla, niin tulee tilauksia. Tähän huokeampaan hintaan perustuu palkkaleikkaukset eli sisäinen devalvaatio.

Päämininistei Sipilä tietänee kuitenkin, mihin ongelmiin joudutaan, jos palkkoja leikataan 20 prosenttia. Hyvin moni ei suoriudu enää lainoistaan. Siksi työajan pidennys on mielekkäämpi vaihtoehto.

Ne duunarit, jotka epäröivät sen vartin perään niin kannattaa miettiä tilannetta, missä vastakkain ovat työpaikan säilyminen tai sen menettäminen.

Kuten muistamme Jutta Urpilaisen (sd.) Työsopimuksesta niin tavoitteet 100 000 uudesta työpaikasta eivät toteutuneet.

Voi ehkä vaatia liiaksi julmaa sydäntä sanoa poispotkitulle duunarille, että "sinun irtisanomisesi vuoksi kilpailukykymme paranee ja minä saan jatkossakin muhevia kampaviinereitä kahviossa."


Yhdyn vasemmistoliiton kritiikkiin siinä, että silmitön leikkaus johtaa putoavaan kansantuotteeseen, mikäli viennissä ei tapahdu silmiinpistävää piristystä.

Meillä ei ole rahapoliittisessa pakkopaidassa muita keinoja. Perussuomalaiset esitti aikanaan euroeroa, ja liityin puolueeseen tämän vuoksi. Ajan edelleen Suomelle itsenäistä, kansallista ja vapaasti kelluvaa valuuttaa.


* Me sitten jo ennen EMU-kakun eltaantumista näimme, että saman leipurin tuotteet eivät parantuneet. Syyskuussa 1992 sanoimme ERM-kakun olevan pahan makuinen, emmekä siihen sitten enää koskeneet.

** Maksuhäiriöriski on sijoittajlle kaikkein vaaralliin siitä syystä, että maksuhäiriötilanteessa taseeseen kirjattu luottopääoma menettää arvonsa.

Tämä on pankin pystyssä pitämisen osalta vakava asia. 90-luvun alun lamassa suomalsille kerrottiin "pankkiirien päässeen pälkähästä".
 

Olen valmis keskustelemaan aiheesta todellisten asiantuntijoiden kanssa, Kreikan NPL-lukemat hivonnee kohta 45 prosenttia. Asiantuntijat 90-luvun lamasta: onko oikein pelotella Kreikan pankkisektorin kaatumisella euroeron seurauksena, vai olisikohan se pankkisektori jo nyt "kanttu vei"?


Korrjaus: kirjoitin ingressini uuteen sävyyn. Kyseessähän oli alunperinkin eurofantsuttelijoille esitetty piikki. Jostain käsittömästä syystä eurofantsuittelijatkaan eivät halua syödä yhteisvaluutan ehdollistamia lääkkeitä.

Ehkä me näemme sitten jatkossa tuon maistuvuuden.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu