Kreikan hallitus jo kaatumisvaarassa

Kreikan hallituksen pääpuolue Syrizan riveissä kiehuu. Jo aiemmin puolue piti hätäkokouksen, jossa puolueen "vasemmistoblokkia" johtava, maan energia-, teollisuus- ja ympäristöministeri Panagiotis Lafazanis kysyi puoluetovereiltaan, että olisiko se euroero nyt niin katastrofaalinen. Puolue äänesti jatkostaan kättennostolla, ja pääministeri Aleksis Tsipras sai vielä mandaatin jatkaa neuvotteluja euromaiden kanssa.

Viime maanantaina Saksan ja Ranskan johtajat, sekä Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n johtaja Christine Lagarde, Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Euroopan keskuspankki EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kokoustivat aikomuksenaan laatia sopimusluonnos Kreikalle.

Syrizan riveissä ehdotus kuitenkin tyrmättiin. Maan sisäministeri Nikos Voutsis kritisoi tarjouksen olevan jopa huonompi kuin mitä aiempi tukipakettiohjelma on, sillä nyt luonnoksessa oli IMF:n vaatimat eläkeleikkaukset, joiden määrä on kutakuinkin 2 miljardia euroa. Lisäksi Kreikan pitäisi nostaa arvonlisäverokantaansa. Erityisesti hotellien arvonlisäverokannan nostaminen kesken turistikauden sai tyrmäyksen.

Myös nyt oppositiossa oleva Uusi demokratia on arvostellut äänekkäästi hallituksen toimia neuvotteluissa. Pääministeri Tsipras joutuikin palaamaan Ateenaan ja pitää tänään perjantaina kello seitsemältä puheen parlamentille. Puheen jälkeen seuraa debatti, mistä odotetaan tulista ryöpytystä.

Syrizan vasemmistosiipi on jo ehdottanut uusia vaaleja. Hallitus on kaatumisvaarassa. Mikäli Kreikan hallitus nyt kaatuu niin euromailla ei ole enää ennen uuden hallituksen muodostamista neuvottelukumppania. Tästä seuraa mitä ilmeisimmin Kreikan sotkuinen euroero, mikäli uutta hallitusta ei saada kasattua aiemman vaalituloksen pohjalta.

Pakokauhua ilmassa

Helmikuussa arvelin Kreikan ajautuvan euroeron puolelle, eivätkä arvailuni ole tänä päivänä lainkaan sen vähäisemmät. En edes ihmettelisi, jos tulevana viikonloppuna maahan isketään pääomakontrollit. Viime aikoina kreikkalaispankeissa on talletuspako kiihtynyt, ja sen pelätään äityvän suoranaiseksi paniikiksi.

Kreikka ilmoitti torstai-iltana IMF:lle, että se maksaisi kaikki kesäkuussa erääntyvät lainaeränsä yhdellä kertaa kuun lopussa. Tänään Kreikalta olisi erääntynyt noin 300 miljoonan euron erä. IMF:n kesäkuun erääntyvien erien kokonaissumma on noin 1,5 miljardia euroa.

Perjantaina kreikkalaisosakkeet syöksyivät. Erityisesti pankkiosakkeet ottivat rajusti takapakkia. Esimerkiksi Piraeus pankin osakkeet halpenivat yli 13 prosenttia.

Eräiden arvioiden mukaan Kreikalla olisi ollut maksaa vielä tänään erääntyvä 300 miljoonan euron lainaerä. Kreikan hallitus ei vain halunnut maksaa tuota takaisin. Maksujen lykkäämisellä hallitus saa toki lisäaikaa neuvotteluille. Illalla selviää kuitenkin se, missä kiehumispisteessä Kreikan parlamentti on.

Sopimusluonnokset kaukana toisistaan

Arvioin helmikuussa niin ikään, ettei Kreikan kysymyksestä päästä yhteisymmärrykseen kovin helpolla. Tilanne on poliittisesti hyvin hankala.

Kreikka ehdottaa noin puolet Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) luottojen alaskirjausta, sekä ensimmäisen tukipaketin kahdenvälisten lainojen muuttamista ikuisuuslainoiksi. Näitä ehdotuksia on hyvin vaikea nähdä pujottelevan lävitse muiden euromaiden parlamenteissa.

Toisaalta muissa euromaissa tiedetään, ettei kovin tiukalla sopimuksella ole toivoakaan läpäistä Kreikan parlamenttia. Ja riskinä on se, että Kreikan hallitus kaatuu.

Kovin lempeää sopimusta ei taas haluta edes ehdottaa, sillä se olisi omiaan ruokkimaan Syrizan sisarpuolueen, espanjalaisen Podemosin voittokulkua. Espanjassa järjestetään parlamenttivaalit myöhemmin tänä vuonna.

Ehkä tässä tehdään joku lyhytaikainen sopimus yli Espanjan vaalien. Se ei vain luo rauhaa Kreikan tilanteeseen. Maa on ajautumassa täyteen kaaokseen. EU:lla ei olisi geopoliittisia intressejä antaa niin tapahtua.

Talouden tartuntariski lienee pienempi nyt

Sen sijaan rahapiirien tartuntariski on nyt pienempi. Tämä johtuu siitä, että eurooppalaispankit ovat saaneet kuitattua luottonsa Kreikkaan veronmaksajien tukipakettirahoilla. Musta-Pekka onkin nyt pelattu verovelvollisten kouraan.

Eurooppalaispankit ovat jättäneet uusimatta epävarmoja luottoja Kreikkaan, ja tilalle on tullut tukiluotot.

Tästä huolimatta sotkuinen euroero viestittää, että euro onkin vain väliaikainen kiinteän valuuttakurssin kokeilu, kuten arvostettu talousaikakausilehti The Economist muistuttaa. Tämä voi lisätä hermostuneisuutta ja epävarmuutta markkinoilla.

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Jack Lew muistuttaa, ettei Kreikan euroeron seuraamuksia voida mallintaa.

Myyttejä euroerosta

Kreikan pankkisektorin on sanottu olevan kanttu vei, jos maa eroaa eurosta. Se ei kuitenkaan mitenkään poikkea nykytilanteesta, jossa tuottamattomien luottojen määrä hipoo pian 45 prosenttia. Suomen 1990-luvun eurokriisin aikana nämä lukemat olivat hieman päälle 10 prosenttia, ja maassamme oli aivan tyylipuhdas pankkikriisi.

Lisäksi Kreikan talletusvarallisuutta nostetaan pois kaksin käsin.

Jälkimmäinen on myös mahdollisuus euroeron jälkeiseen aikaan. Kun nyt rahaa siirretään patjan alle tai ulkomaisille pankkitileille turvaan niin tilanteen ratkettua euroerolla tuo pääoma alkaisi virrata takaisin. Pääomia ei ole mielekästä pitää vain sillä erohetkellä tileillä. Pitkitetty kriisi vain pitkitää ja pahentaa ongelmaa.

Toki Kreikan tilanne on monessa mielessä hyvin poikkeuksellinen, ja yhteisvaluutasta luopumisen jälkeen maan hallitus voi ihan omatoimisesti sotkea asioita niin, ettei tilanne pääsekään rauhoittumaan.

Kaiken lisäksi kolme neljästä kreikkalaisesta haluaa pysyä yhteisvaluutassa, kun taas viidennes haluaisi palata drakmaan. Muut eivät ole osanneet sanoa kantaansa.

Oikaisu: 5.6.2015 klo 21:30 – Pääministeri Tsiprasin puhe alkoi vasta seitsemältä, eikä kuudelta. Saamani ennakkotiedot olivat siltä osin virheelliset. Puhe näytettiin sekä valtiollisella Nerit-kanavalla, että eduskuntakanavalla (Vouli) myös viittomakielelle käännettynä.