Europäättäjillä mahdollisuus tehdä kaksi virhettä tällä viikolla
Alkaneella viikolla isoilla europäättäjillä on mahdollisuus tehdä kaksi suurta virhettä, talouslehti Financial Timesin vakiokolumnisti Wolfgang Münchau kirjoittaa. Ensimmäisenä on mahdollisuus sössiä Kreikan kanssa maanantain euroryhmän kokous, ja myöhemmin viikolla EU-johtajien huipputapaamisessa voidaan säheltää koko euroaluekin nurin.
Maanantaina pitäisi ratkoa akuutimpi ongelma: pystytäänkö edelleen väittämään euron olevan peruuttamaton. Jättipankki Citin pääekonomisti William Buiter puolestaan esittää tähän oman ratkaisunsa saman lehden mielipidekirjoituksessaan.
Buiterin mukaan Kreikan joukkolainat tulisi kaikki kipata kriisirahasto EVM:n hallittavaksi, lopettaa vyönkiristely, pääomittaa kreikkalaispankit ja niin edelleen. Buiter toteaa, että EVM ei välttämättä saa koskaan rahojaan Kreikasta takaisin, ja että euroalueen veronmaksajat kärsisivät silloin tappiot. Se ei kuitenkaan Buiterin sanoilla muuttaisi mitenkään nykytilannetta.
Loppuviikon huipputapaamisessa keskustellaan ensimmäistä kertaa europäättäjien lukuisten elimien johtajien laatimasta paperista, eräänlaisesta tiekartasta yhä onnettomampaan yhteisvaluuttaan. Tässä pohjustuksessa tehdään kaikki, millä voisi kurjistaa lisää kilpailukyvyttömien jäsenmaiden oloa. Sen sijaan ainoa asia mikä voisi vielä euroalueen pelastaa, viivataan ehdottomasti yli. Ei missään nimessä sitä liittovaltiota.
Münchaukaan ei ole kovin vakuuttunut. Hänen mielestään euroalue tarvitsee kokonaan uudenlaisen perussopimuksen. Se tulisi siis avata, mutta päättäjien tulisi olla rehellisiä sitä tehdessään. Kaikenlaisen näpertelyn sijaan hän toivoisi suoraselkäistä otetta.
– Euroalue sellaisena kuin se nyt on ei ole kestävä. Me voimme valita niin, että otamme virheistämme opiksi, ja muutamme perussopimuksen siihen suuntaan, että euroalueesta tulee kestävä. Ja jos se on poliittisesti mahdotonta niin meidän [euromaiden] tulisi ehkä seurata Kreikkaa rahapoliittiseen itsenäisyyteen, Münchau esittelee esimerkinomaisesti kaipaamansa rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä.
Koska päättäjillä on mahdollisuus tehdä poikkeuksellisesti kaksi virthettä yhden viikon aikana niin eivätköhän nuo niihin virheisiin tartu.
Vuoden 2008 jälkeen on kerta toisensa perään tehty sama virhe joka luultavimmin toistuu taas. Ja se on, että tehdään mahdollisimman vähän. Estetään toki kriisin räjähtäminen silmille, mutta samalla ylläpidetään sitä.
Kreikan tapauksessa tämä tarkoittanee tällä kertaa sitä, että tuo olemassaoleva tukierä laitetaan maksuun ehdoin jotka minimoivat Kreikan liikkumavaran. Euron rakenteisiin ei puututa, eikä oikeasti millään tavoin auteta Kreikkaa jaloilleen. Sanellaan vain mitä ei saa tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Minun mielestäni euroryhmän kokouksen ”pääruoka” on Kreikan velkojen uudelleen järjestely ja tukierän vapauttaminen. Onhan siinäkin jo ihan tarpeeksi, mutta nykyvaltuuksilla voidaan tehdä rankkojakin päätöksiä pankkijärjestelmän toiminnan turvaamiseksi.
Viikon loppupuolen huipparista en odota sellaisia päätöksiä jotka liittyisivät euroalueen reformeihin. Itse odotan päädyttävän käsittelemään aihetta varsinaisen asialistan ulkopuolelta. Triggerinä tämän päivän päätökset.
Ilmoita asiaton viesti
Näin minäkin arvelen tässä käyvän, koska se on niin ikään tullut todettua, että se kaikista vaihtoehdoista nämä tarttuvat siihen huonoimpaan ratkaisuun. Se kun on ”ei tehdä mitään”, kompromissi. Ja aina vesittynyt sellainen.
Kriisiä ei vain ylläpidetä, kun sitä ratkaisua lykätään. Sitä samalla pahennetaan hieman. Ja vastaavasti ratkaisun hakeminen todennäköisesti olisi tuonut trendikasvut, joten eroa nykytilaan tulee.
Ei tämä mielestäni oikein toimi.
Ilmoita asiaton viesti
Kun euron ns. valuutta-alueen optimaalisuuteen liittyvät perustelut eivät kestäneet, apuun otettiin ”poliittinen valuutta, €uro”.
Jos jälkimmäinen perustelu on nyt ”in”, siitä seuraa sekin, että eurolla politikoidaan myös EU:n sisällä. Euron peruuttamattomuuden perustelut käyvät kisaa euron valuvika-argumenttien kanssa. EU-vaaleissa on jo pitkään havaittu siirtymiä kohti eurokriittisyyttä useissa eri maissa: sekä EU:n mallimaissa että ongelmamaissa.
EU:n ydin on yhä miehitetty euroideologeilla, joten he pelaavat aikaa eurooppalaisten kustannuksella keinoina sanelu, pakko, uhka ja kiristys. Kun agendaa Euroopan federaatiosta piilotellaan, se vieraannuttaa entisestään kansalaisia eurosta ja jopa EU:sta. Moni näkee edessään harvojen hallitseman, keskitetyn suunnitelmatalouden ristiriitaisia piirteitä.
Sen sijaan alkuperäiset ns. Eurooppa-aatteen kannattajat, joille rauha ja kansojen vapaaehtoinen ja sopimuksenvarainen yhteistyö – ”suuret yhteiset nimittäjät” – ovat keskeisiä, on työnnetty toistaiseksi marginaaliin.
http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4178…
Toivottavasti euroideologit lopettavat itsepetoksessa ja valheessa elämisen. Se merkitsee Kreikka-tappioiden avointa tunnustamista, luopumista euron peruuttamattomuudesta ja EU:n tiukan otteen höllentämistä ja kansojen mahdollisimman laajan itsemääräämisoikeuden (demokratian) kunnioittamista ja EU:n roolin kutistamista.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä kaikki kallispalkkaisiin ”huippuvirkoihin” nimetyt tietävät kyllä itsekin tasan tarkkaan, että valinta on edessä.
Nippu huippuekonomisteja kävi laatimassa katsauksen euroalueen tilasta ja tuli siihen tulokseen, että euro toimii kätevästi toisistaan erkaannuttavana, ei yhdistävänä, tekijänä.
Telegraphissa on siitä hyvä kooste (on myös fb-seinälläni.)
http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/1…
Hyvä ja yksinkertainen esimerkki näistä ”yksi korko kaikille”. Loppujen lopuksi käykin niin, ettei se tuppaa olemaan kenellekään sopiva. Vähän niinkuin ne melonit ja omenat.
Ilmoita asiaton viesti
Henri: Jos pienellä maalla on oma valuutta, tuleeko se herkemmäksi vihamielisen suuren ulkovallan harjoittamalle valuuttakeinottelulle, jolla saadaan pienen maan talous sekaisin? Ts. voisiko esim. Venäjä tai jokin muu valtio halutessaan tuoda turbulenssia Suomen talouteen ostamalla markkoja ja sitten dumppaamalla niitä rankasti?
Ilmoita asiaton viesti
Ei, jos valuutta kelluu. Niin sanotulla ”mahtavuudella” ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Jos valuuttajärjestelmä on kiinteäkurssinen (kuten euromaiden näkövinkkelistä euro on) tai sidottu muuhun valuttaan / hyödykkeeseen niin ”suurikaan valuutta” ei ole suojassa keinottelulta.
Ison-Britannian punta meni nurin 1992, koska se oli yhtä lailla euron esi-isässä kiinni, kuten Suomen silloinen markka.
Sen sijaan Ruotsin kruunu (mikä on puntaa selkeästi ”pienempi valuutta”) ei ole liiemmin roikkunut otsikoissa valuuttakeinottelijoiden vuoksi. Kruunu kelluu itsenäisen ja kansallisen keskuspankkinsa takana.
Ilmoita asiaton viesti
Kelluva valuutta ei ole suojassa keinottelulta, mutta kelluvan valuutan horjuttaminen vaatii jonkin verran enemmän voimavaroja. Toisaalta yhdistyneenä argessiiviseen informaatiohyökkäykseen kelluva valuutta voidaan saada sakkaamaan aika pahasti. Kurssiin liittyvän tavoitetason puuttuminen ja vapaa vaihdettavuus eikä edes oman keskuspankin tuki eivät ole mikään täydellinen suoja keinottelulta. Hyökkäys helpottuu heti kun kohdemaan taloudessa on merkittäviä ongelmia joiden paisuttelulla voidaan saada epävarmuutta aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olet käsittänyt nyt jotain keskeisesti väärin.
Nimittäin nimenomaan talousongelmien keskellä tämä valuutta kelluu ja yleensä alas. Se kuuluu koko ideaan, eikä ole ”keinottelun” tulosta.
Kiinteällä valuuttakurssilla Suomen Pankin ulkomaan valuuttareservit saatiin tyhjättyä. Sen sijaan muuttaman vuoden tuon jälkeen ei Suomen markkaa liiemmin keinoteltu.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö ole ongelmallista esim. ruoan ja energian tuonnin kannalta, jos valuutta kelluu liian alas?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, jos vaihtoehtona on työttömyys nollatuloilla eikä rahaa ole huokeisinkaan tuontituotteisiin (jos eivät ole ilmaisia)…
Onko se mielestäsi parempi? Nythän systeemi kurittaa vain niitä vähäosaisia. Valuuttakurssimuutoksella tuo jakautuu tasaisemmin.
Sen lisäksi, tuontihintojen kallistuminen ohjaa kuluttajat kotimaassa tuotettujen tuotteiden pariin. Totta, kaikkea ei voida mielekkäästi tuottaa Kreikassa, mutta paljon voidaan.
Kun nämä työttömät saavat työpaikan niiltä aloilta, mitä voidaan Kreikassa tuottaa, heillä on myös varaa ostaa välttämätön tuontitavarana.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi kuitenkin tarvitsee tuontienergiaa. Jos tuontienergian hinta vaikkapa kaksinkertaistuisi meille lyhyessä ajassa, eikö se voisi pistää talouttamme sekaisin, jolloin olisimme alttiimpia asioihimme puuttumiselle?
Ilmoita asiaton viesti
Tuontienergian hinta voi helpostikin kaksinkertaistua raakaöljyn (ja maakaasun) hinnan kaksinkertaistuessa.
Suomessakin on tosin se tilanne, että ennen kuin inflaatio lähtee käyntiin niin inflatoriset vaikutukset tulevat näkymään ensin työttömyyslukujen laskuna. Vasta sitten, kun työvoimasta alkaa tulla pula niin hinnatkin lähtevät koholle.
Toiseksi: mitä kalliimmaksi tuontienergia tulee, sen kannattavammaksi tulevat nämä kotimaiset energiamuodot.
Ilmoita asiaton viesti
Täyttä roskaa Kivelältä.
Ilmoita asiaton viesti