Vastuunkanto alkaa
Viisi vuotta sitten alkaneet puheet vastuunkannosta ovat pian lunastusvaiheessa. Tähän asti työtä on tehty oikeastaan vain tulevan työtaakan kasvattamisessa. Viiden eurokriisivuoden aikana on saatu paljon aikaan: Kreikka on sysätty likimain luhistuneeksi valtioksi (failed state), Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n maine on pilattu, Venäjä on voinut rauhassa puuhastella uutta imperiumia, euromaissa ääriaineksia on saatu kasvatettua, miljoonia ihmisiä saatettu köyhyyteen ja euromailta riistettyä päätäntävaltaa.
Vaikka edellämainittu euron ansiolista onkin kieltämättä vallan komea niin siitä uupuu – ainakin toistaiseksi – maailmansodan synnyttäminen, mihin on aiempina vuosikymmeninä ylletty kiinteillä valuuttakurseilla ja järjettömällä talouspolitiikalla. Tämäkin virstanpylväs on mahdollista saavuttaa, jos vastuunkanto nyt epäonnistuu.
Luhistunut Kreikka
Kreikka on eurokriisin eittämättä kovinta retuutusta kokenut maa. Se on vielä hämärän peitossa, että mitähän niiden viiden vuoden takaisten päättäjien mielessä mahtoi liikkua, kun he määräsivät Kreikan pyyhittäväksi pois Euroopan kartalta.
Mikäli tämä ei ollut varsinainen tarkoitus, niin Euroopan resursseista menee huomattava osa lähivuosikymmeninä tämän tilan korjaamiseen. Toki muillakin kriisimailla tilanne on vakava.
Oheisessa kuvassa on lapsuudenkodeissa asuvien nuorten naisten (20-29 v.) osuus. Kreikassa se on tätä nykyä noin 70 prosentin tietämillä, nuorilla miehillä 80 prosentin paikkeilla. Luvut hellittävät hieman mentäessä kohti neljääkymmentä ikävuotta, mutta ovat järjettömän korkealla edelleen.
Lähes puolet kreikkalaisnuorista elää köyhyydessä, syrjäytyneenä tai köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa.
Nämä kaksi tilastotietoa avaavat oven tulevalle sosiaaliselle kriisille. Osittain se näkyy jo nyt. Mikäli lääkkeenä tähän syötetään edelleen vyönkiristystä, tulee Kreikasta suurella todennäköisyydellä Libyan kaltainen luhistunut valtio. Lähi-idän konfliktialueilta hakeutuu kymmeniä tuhansia pakoon kohti Eurooppaa, mutta kuten Italian havainnot osoittavat, mukana tulee myös terroristeja. Luhistunut Kreikka olisikin mitä mainioin reitti terroristeille levittäytyä pitkin muuta Eurooppaa.
Kreikasta tulee taakka
Kreikan velanhoitokyky on huonontunut viiden katastrofaalisen kriisinhoitovuoden aikana. Määrätyt kriisilääkkeet ovatkin toimineet Kreikan taloutta tuhoavasti kahdella yhtäaikaisella rintamalla. Kun kysyntäpuoli on romutettu äkillisten ja voimakkaiden säästötoimien edessä, ovat yritykset menettäneet asiakkaitaan ripeässä tahdissa.
Yritysten ja kuluttajien verotuotot ovat romahtaneet. Samalla yritysten vaikeuksista johtuen myös rahoitusala on kärsinyt rajuja tappioita. Kreikkalaispankkeja onkin pitänyt pääomittaa euromaiden yhteisestä lompakosta jo kahdesti. Kolmaskin kerta tulee eteen, sillä neljällä suurella kreikkalaispankilla on nyt taseissaan 59 miljardin euron edestä sellaisia tuottamattomia luottoja, jotka olivat vielä viime vuoden kirjanpidossa priimatavaraa. Lisää on luvassa – entisten jatkoksi.
Neljä suurta kreikkalaispankkia kattaa yli 90 prosenttia koko maan rahoitusalasta. Tappioiden edessä kaikkien pääoma on syöty – laskennallisesti useaan kertaan – joten Kreikan jatkaessa eurossa tulee maan pankkisektori pitää pystyssä muiden euromaiden tuella. Lisäksi yli puolet näiden pankkien "pääomasta" on vain veronvähennyskelpoista, laskennallista rahaa. Tämä ei ole kuitenkaan varsinaista pääomaa sanan varsinaisessa kontekstissa, sillä verovähennysoikeuksilla ei voida korvata tappioita.
Saksalaiskomissaari ehätti kertoa, että energian ja lääkkeiden osalta tulee Kreikan kohdalla varautua humanitaariseen kriisiin. EU:lta on kaavailtu kymmenien miljardien investointipottia.
Kun vielä valtion ja kuntien velkoja ei pystytä täysimääräisenä maksamaan, muodostuu Kreikasta kepeästi kolminumeroinen miljardilasku muulle Euroopalle.
Euromaat pilasivat IMF:nkin maineen euron vuoksi
Kreikka ja muut eurokriisimaat ovat tuomassa kovan laskun euromaiden verovelvollisille. Toisenlainen tahra tulee IMF:n maineen tahrimisesta.
IMF oli 80-luvun Afrikan kokemustensa jälkeen saanut kasaan melko hyvin onnistuneen konseptin maiden pelastamiseksi. Eurooppavetoinen IMF kuitenkin valjastettiin pelastamaan rikkaiden länsimaiden pankkeja ja toimimatonta yhteisvaluuttaa. Se ei ole IMF:n tehtävä. Lasku pankkituesta kipattiin ensin maksukyvyttömän Kreikan niskaan, mutta sieltä se aikanaan palautuu kaikkien euromaiden maksettavaksi.
Kehittyvät maat ovat karkein sanoin kritisoineet IMF:n toimintaperiaatteiden laiminlyöntiä. On melko helposti aavisteltavaa, ettei Boliviassa olla tyytyväisiä siitä, että on maksettu Société Généralen tai Deutsche Bankin tappioita niiden oman leväperäisyyden vuoksi.
Kehittyvät maat ovatkin vaatineet yhä kuuluvammin oikeudenmukaisempaa äänivaltaa IMF:n johdossa.
IMF:n arvovallan rapistumisen myötä on hyvin todennäköistä, että rahaston toimintaedellytykset voivat kokea myös kovan kolauksen. IMF on jo halukas vetäytyä kokonaan Kreikasta ja pysyä poissa niin kauan, kunnes Kreikka voi tehdä IMF:n reseptin lääkkeet: velkasaneerata velkansa kestäväksi, ja devalvoida valuuttanasa kilpailukykyiseksi.
Taakka voi olla poliittisesti liian suuri
Eurokriisi on jo aiheuttanut poliittista liikehdintää. On suuri mysteeri, miksi tätä kriisiä lähdettiin hoitamaan tällä tavoin, sillä juuri huonommin ei ratkaisutapaa olisi voinut valita. Eurovastainen liikehdintä – tahatonta tai ei – on noussut hyvin monessa Euroopan maassa esiin. Vaarana on, että eurovastainen liike radikalisoituu liiaksi.
Oikeita korjauslääkkeitä ei ole kovin paljoa, mutta niiden käyttäminen voi olla kokonaan mahdotonta poliittisen paineen vuoksi. Yli puolet saksalaisista on sitä mieltä, että Kreikka ulos eurosta; ja noin 70 prosenttia jo viime viikolla sillä kannalla, ettei Kreikka-neuvotteluissa tule antaa yhtään periksi. Saksan liittokansleri Angela Merkelin on tämän vuoksi hyvin vaikea tehdä tarpeellisia ja vastuunkantoisia myönnytyksiä Kreikalle.
Hiljattain monet vaaleilla valitsemattomat eurooppalaisten instituuttien johtajat julkaisivat eräänlaisen tiekartan euroalueen tulevaisuudelle. EU-johtajat pääsevätkin tutustumaan tähän liittovaltioprujuun ensi kertaa torstain ja perjantain kokouksessaan.
Julkaisussa todetaan "euron olleen onnistunut projekti", ja tämä nostattaa kulmakarvoja. Europäättäjien näkemys maailmasta on yhtä irvokas kuin jos New Yorkiin pudotettaisiin koko väestön surmaava neutronipommi, ja sitten tuuleteltaisiin sitä, ettei vapaudenpatsas kaatunut.
Oikaisu 24.6.2015 klo 10:05: Kirjoituksesta täsmennetty kreikkalaispankkien tuottamattomien luottojen kasvuvauhti. 59 miljardin euron edestä on tänä vuonna tullut uusia tuottamattomia luottoja yritysten ja kotitalouksien maksuvaikeuksien myötä.
Lisäys 24.6.2015 klo 22:35: Hyvää lisätarinaa Kreikan humanitaarisesta kriisistä, tuore raportti Financial Timesilta: http://www.ft.com/intl/cms/s/0/7a6a2e38-1978-11e5-a130-2e7db721f996.html
”Voiko ihmisyöjä puhua sen nimissä, jonka on syönyt?”, kysyi puolalainen Stanislaw J. Lec 1950-luvulla. Mies taisi jo silloin tietää, että Euroopassa se on mahdollista.
(”Hiljattain monet vaaleilla valitsemattomat eurooppalaisten instituutioiden johtajat…”)
Ilmoita asiaton viesti
Kappas joo, ykisköt ja monikko. Korjataanpa. Havaitsin jonkun muunkin korjattavan asian…
Taisi olla tuo 59 miljardin roskapotti. Sehän on vain UUSIEN happamien luottojen saldo tänä vuonna. Tuon verran vielä viime vuoden lopulla näitä lainoja oli priimakansiossa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä lukiessani kreikkalaisia lehtiä eilen illalla sai sellaisen kuvan ettei maan parlamentti tulle hyväksymään troikan viimeisiä vaatimuksia, eikä edes maan hallituksen tekemiä ehdotuksia troikalle. Jos noin tulee käymään, niin ei kai ole muuta mahdollisuutta kuin Kreikan eroaminen ainakin eurosta. Mahdollisesti myös EU:sta.
Joskin pulma tulee muille euromaille. Pelastussunnitelmia on jokseenkin varmasti laadittu Kreikan väkisin pitämisestä eurossa jottei muiden euromaiden ”kintuille” lankea takauslainojen maksamiset korkoineen päivineen. Mahdollisesti EU kaivaa jostain Kreikan tarvitsemat hätäapurahat ja samalla jatkaa vielä toisen paketin selvittelyaikaa entisestään. Hätäraha siis annettaisiin muuna kuin tukipaketin rahoina. Voisiko esim. EVM hätärahasto tulla kyseeseen? Mikäli tuollaista kaavaillaan, niin Suomen kielteinen ääni ei paina mitään jos suuret euromaat noin päättävät.
Surkeaa kriisin hoitamista tämä kestämättömän suuren velkataakan alla olevan Kreikan pelataminen on jatkunut jo viiden vuoden ajan. Miksi ei hoidettu kunnolla heti alkuun tavalla jota jo tuolloin TMF:n virkamiehet olivat esittäneet. Miksi IMF todellakin lähti sooloilemaan omien periaatteidensa vastaisella tavalla? Eikös Kreikka olekin jo ilmoittanut ettei enää jatkossa (kolmas tukipaketti) hyväksy IMF:n mukana oloa?
Ilmoita asiaton viesti
Kreikan parlamentti on mysteeri. KKE ja Kultainen sarastus lienevät kaikkia tukihimmeleitä vastaan. Sen sijaan Uusi demokratia, sosialidemokraatit (PASOK) ja Joki voivat kannattaa sopimusta. Joen puheenjohtaja Stavros Theodorakis kertoi, että puolue kannattaa mitä tahansa sopimusta.
Pienempi hallituspuolue ANEL on linjannut joitain arvonlisäverotuksen kynnyskysymyksiä. Ainakin turistisaarten huokeamman kohtelun poistaminen on heille sellainen.
Pitkälti kaikki riippuu siitä, kuinka hallituksen suurpuolue SYRIZA näihin luonnoksiin vastaa. Ilmeisesti ainakin ns. Vasenryhmä on vastaaan, mutta siihen kuuluu vain noin 30 kansanedustajaa.
Kokonaan toinen asia on, että ehtiikö euromaiden parlamentit käsitellä sopimuksen, jos sellainen nyt ylipäätään tulee.
Ilmoita asiaton viesti
Sarastuksen johtaja kertoi olevansa Euro-jäsenyyden puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Selvä, sitten tämä mennee melko varmuudella läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös se tukipaketin jäljellä oleva 7,2mrd hoidettaisi joka tapauksessa EVM:n kautta?
Nyt voisin jopa veikata, että jos eivät ”ihan” pääse sopuun mutta sopuun vielä uskotaan, viimeinen tukipaketti pilkotaan siten, että EVM:stä maksetaan tuo IMF:n erääntyvä laina ja jatketaan neuvotteluja.
Ilmoita asiaton viesti
Tero, toki ainoa paikka mistä tuo tukipaketin viimeinen maksuerä maksettaisiin on todellakin EVM. Tarkoitukseni oli kuitenkin painottaa sitä että EVM:ään perustettaisiin erillinenhätärahasto josta tuo maksu voitaisiin maksaa vaikka eivät kaikki jäsenmaat hyväksyisikään päätöstä. Määräenemmistö riittäisi hätärahaston päätöksessä.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö silloin samalla luopua EVM:n immunteetista, lisätä sen läpinäkyvyyttä ja korjata sen vastuupykäliä?
Ilmoita asiaton viesti
Seppo, EVM rahaston varojen käyttähän on jo luovutettu myös pankkien pääomittamisiin tarvittaessa ennenkuin pankkiunioni on voimissaan. Siis jopa euromaihin kuulumattomien jäsenmaiden pankkien. Vastuut kuuluvat kuitenkin rahaston pääomittamisesta eurojäsenmaille. Siinä siitä vastuudesta. 😉
Läpinäkyvyyttä ei tultane koskaan lisäämään yhdessäkään toimielimessä eikä rahastossa tämän enempää, sillä pyrkimyksenä on liittovaltion muodostaminen, jolloin kansalaisten ei kuulukaan tietää enää mitään mitä ”pimeissä kammareissa” päätetään tahi sovitaan. Kansalaisten kuuluu vain maksaa verot ja maksut joita pääjehut päättävät.
Ilmoita asiaton viesti
Kun Eurokriisi alkoi, oli kaikilla vielä tuoreessa muistissa Lehman Brothers ja AIG:n läheltäpiti-tilanne. Samalla Eurooppaan syntyi ensimmäistä kertaa tilanne, jossa vaurauden sijaan jouduttaisiin jakamaan kurjia säästötoimenpiteitä. Kun aikaisemmin EU:n ja Euroalueen toiminta näytti perustuvan loppumattomaan vaurauteen, niin seinään törmääminen aiheutti suuren kuilun kaikkien EU-maiden välille; Kreikkalaiset ja muut etelävaltiot olettivat, että yhdessä noustaan ja kaadutaan, mutta Saksalaiset sanoivatkin EI. Ja kaikkihan tietävät miten paljon Saksan sana painaa EU:ssa. Voidaan olettaa, että Deutche Bankista on lähtenyt Saksan johdolle lyhyt sähköposti, jossa on kerrottu kuinka nopeasti koko Europankkijärjestelmä kuihtuu kasaan, jos Euromaat eivät osta Kreikan bondeja pois pankkien taseesta. On täysin ymmärrettävää, että Saksan Liittokanslerilla on enemmän mielessä maailman suurimman johdannaispankin pystyssäpito, kuin Kreikan leveän sosiaaliturvaverkon kasassa pito.
Paniikissa ihmiset tekevät typeriä virheitä ja poliitikoilta ei voi odottaa mitään tekoa, joka olisi ristiriidassa poliitikkoja tukevien yritysten ja äänestäjien kanssa.Täten koko Eurokriisi ei ole ohimenevä vaan systemaattinen ongelma, joka on ajanut koko mantereen kahteen kastiin – velkoojiin ja velallisiin. Ongelmaksi muodostui heti myös se, että perus talousfundamentaaleista luovuttiin, kun kapitalismin luovan tuhon vaihe poistettiin poistamalla sijoittajien riski veronmaksajien loputtoman leveillä hartioilla.
Meillä on myös toinen suuri ongelma Euroopassa, nimittäin tämä välivaihe koko Unionin kanssa. Kun mailla on joko liikaa päätäntävaltaa, jolloin jokainen päättäjä yrittää vaikuttaa omaan uudelleen äänestykseen (eli pelataan omaan pussiin, vitut muista) tai toisena vaihtoehtona täysi liittovaltio, jolloin me todella nousemme ja laskemme yhdessä. Mutta koitas saada 28 ministeriä päättämään edes siitä päivästä koska seuraavaksi tapaavat, niin ei voida edes olettaa heidän kykenevän tekevän päätöksiä mistään raskaammasta.
En usko että mitään todellista ratkaisua syntyy Euroopassa ennen kuin markkinat voittavat jälleen status quon.
Ilmoita asiaton viesti
Taitavat EU-politiikan pelimiehet voivat toki ensin pyrkiä kiinteyttämään €-19:n liittovaltioksi ja hengähtää sitten hetken, ennen viimeistä puristusta…
Tämä välivaihe seurauksineen on jatkunut liian kauan. Vuonna 2019 on EU-vaalit, joten siihen mennessä tuo ei onnistune. Sen sijaan äänestäjät saattavat aiheuttaa rauhanunionille entistäkin suuremmat siirtymät reunoja kohden.
EU:lla ei ole enää varaa ”ottaa niskalenkkiä markkinavoimista”.
Ilmoita asiaton viesti
”Kreikan parlamentti on mysteeri. KKE ja Kultainen sarastus lienevät kaikkia tukihimmeleitä vastaan. Sen sijaan Uusi demokratia, sosialidemokraatit (PASOK) ja Joki voivat kannattaa sopimusta. Joen puheenjohtaja Stavros Theodorakis kertoi, että puolue kannattaa mitä tahansa sopimusta.”
Jos Kreikan parlamentissa on ryhmiä, ettei mikään muu kuin täysi antautuminen ole riittävä sopimus hyväksyttäväksi, niiden kannattaa valmistautua selittämään äänestäjilleen miksi äänesti Kreikan euroeron ja mahdollisesti EU-tien päättymisen puolesta. Kreikan kaltaisessa tilanteessa mitataan päättäjät, ovatko he valtiomiehiä vai populisteja.
En usko Kreikan saavan parempaa sopimusta, sellaista jossa se saisi nyt velkalastiinsa merkittävän välittömän leikkauksen ilman ehtoja jotka sen on toteutettava, luvan jatkaa yli varojen elämistä ja seitsemän mrd tukierän. Tuossa mielessä näen Kreikassa kärsittävän merkittävästä realismin puutteesta mitä tulee ymmärrykseen siitä kuinka suuresta luottamusvajeesta maa kärsii. Velkojat odottavat toimenpiteitä, joilla rahoittajien piirissä luottamus lisääntyy Kreikan kykyyn ja haluun täyttää sopimusten ehdot.
Kyse ei ole siitä kuka on ollut oikeassa tai väärässä, vaan mikä on Kreikassa nyt vastuullista politiikkaa, jos siellä halutaan äänestäjien enemmistön tahtoa noudattaa eurossa/EU:ssa pysymisen suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kreikan velkojen leikkaus juuri tällä hetkellä ei ole mitenkään akuutti ongelma. Pientä helpotusta tulisi, jos EVM ostaisi EKP / IMF -bondit pois ja vaihtaisi ne matalamman korkojen bondeihin.
Yksityisillä on jonkin verran Kreikan velkoja, joista koituu korkomenoja.
EU-investointipaketti on oikean suuntainen toimi, mutta noin 30 miljardin potti jakaantuu useammalle vuodelle. Lisäksi on epävarmaa miten uudet jäsenmaat – kuten Iso-Britannia ja Ruotsi – suhtautuvat siihen, että nyt heidätkin valjastetaan hämmentämään Kreikkasoppaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Europäättäjien näkemys maailmasta on yhtä irvokas kuin jos New Yorkiin pudotettaisiin koko väestön surmaava neutronipommi, ja sitten tuuleteltaisiin sitä, ettei vapaudenpatsas kaatunut”
Olen aina ihmetellyt miksi euroseteleistä on tehty niin luotaantyöntäviä: niissähän ei ole yhtään ihmishahmoja, pelkkiä kuolleita rakennuksia. Mutta euro kai sitten suunniteltiinkin talouden neutronipommiksi: säästetään rakenteet, tuhotaan kiusalliset ihmiset?
Ilmoita asiaton viesti
tohonn ihmishahmottomuuteen on syynsä. pähkäiltiin valtiomien. kreikka ei hyväksynyt hitleriä, saksalle tökki napoleon… eli kukaan ei hyväksynyt tyyppiä joka oli lahdannut hänen sukunsa ollen naapurimaan sankari.
seuraavakisi mietittiin taiteilijoita. ne suuret historialliset on homoja, katolisia, protestantteja…
pistäppäs katolinen hyväksyy homo protestantti taikka toisinpäin.
päädyttiin rakennuksiin jotka epäselvästi kuvattuna voivat esittää edes jotenkin hyväksyttävää asiaa.
rahan nimestä saivat kompromissin. tuli kreikan sanasta kusi. aika oikeaan osunut ennustus.
mutta ongelmahan ei ole euro. vahva raha on hyvä juttu jos sitä on. ongelma on että europolitiikka on oikeistolaista eli sitä rahaa ei ole kun muutamalla harvalla. jos jokaiselle kansalaiselle jaettaisi vaikkapa kolmekin tonnia kuukaudessa, ei euron vahvuus, joustamattomatoomuus, kurssiheilahtelut jne olisi ongelma. ei ole vaan jakohaluja löytynyt.
Ilmoita asiaton viesti
” maailmansodan synnyttäminen, mihin on aiempina vuosikymmeninä ylletty kiinteillä valuuttakurseilla ja järjettömällä talouspolitiikalla.”
Kerrotko lisää? En itse nimittäin tiedä ensimmäistäkään maailmansotaa jossa vaikkapa kiinteät valuuttakurssit oltaisiin synnytetty maailmansotia. Kuvittelen silti tietäväni jonkin verran historiasta kun sitä olen kohtalaisen pitkään harrastanut.
Ilmoita asiaton viesti
2. maailmansota, kultakanta, Saksan sotakorvaukset, hillitön talouskaaos – radikaaliainekselle rehevää kasvualustaa.
Nyt on aika paljon samanlaista miljöötä. Le Pen sieltä jo ainakin puskee vauhdilla.
Ilmoita asiaton viesti
Saksan sotakorvaukset olivat toki iso asia, mutta ne olivat sitä valuuttakurssiratkaisuista riippumatta – täysin Saksan kantokyvyn ulkopuolella. Eikä se talouspolitiikka silloisen tiedon mukaan nyt niin järjetöntä ollut. Eli syy ja seuraussuhde noudatti sinulla taiteellista vapautta. No ei se ollut kirjoituksesi pääpointti.
Vähän huolestuttaa se, että Saksan ja parin muun maan suhde Kreikan velkoihin on vähän verrattavissa Ranskan vaatimuksiin noiden sotakorvausten suhteen. Toki on selvää, ettei Kreikka maailmanpaloa pysty synnyttämään, mutta on se yksi epävakaustekijä lisää jos se pääsee kaatumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Njoo, esitin asian hieman vaillinaisesti, mutta hoksasit kuitenkin itse, että se ”järjetön talouspolitiikka” tuli siis ulkoa käsin määrätyksi. Aivan, kuten nyt.
Eurokriisi on lyönyt syvää juopaa koko Euroopan keskuuteen. Velkojat ja velalliset ovat jaettu eri kasteihin. Sen jälkeen onkin ”helpompi” tapella turvapaikanhakijoista, yhteisvastuusta, Venäjä-pakotteista, määräysvallan menettämisestä jne.
P.S. Ilmeisesti hyväksyt tuon muun euron ”ansiolistan”, koska muihin listattuihin kohtiin ei kohdistunut kysymyksiä? =)
Ilmoita asiaton viesti
Sanotaanko, että pidän skenaariotasi mahdollisena. Pikkaisen ylisynkkänä, mutta mahdollisena. Euron vaikutusta vähän ylikorostat, Kreikan omaa talouspolitiikkaa ja yhteiskunnallista toimintaa vähättelet (tai sivuutat). Itse näen suurimpana ongelmana Kreikan toiminnan joka jatkui liian pitkään vastuuttomana ja jota euro hivenen rohkaisi. Ongelmana on myös se, että euro vaatisi omat toimet talouden suhteen ja niitä monikaan euromaa ei ole osannut ottaa huomioon (tai ne eivät ole olleet poliittisesti houkuttelevia). Eli euromaiden sisäinen kilpailukyky on monasti jäänyt huomioimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Njoo, olen aiemmin kyllä listannut, että ”syyllisiä” tähän soppaan ovat niin EKP, holtittomat pankit, kreikkalaiset politiikot vuosien takaa ja toimimaton valuuttajärjestelmä (toimimaton nykymuotoisena.)
Mutta ennen euroaikaa markkinakuri piti Kreikan nuhteessa. Eurossa markkinakuri poistettiin. Se oli suuri virhe. Sitten se virhe vielä hoidettiin väärin tekemällä vielä suurempia virheitä.
Euro ja kilpailukyky ovat mielenkiintoinen juttu, ja varmasti kokonaan oman blogiavauksen arvoinen. Kiteytettynä euroideologit halusivat, että maiden kilpailukykyrakenne yhdenmukaistuu euron avulla.
Kävikin päinvastoin. Ne erkanivat. Kun melonit ja omenat saavat saman lippalakin niin kävikin niin, ettei se lippalakki sitten sopinut oikein kellekän muulle, paitsi Saksalle, jolle lippalakki oli räätälöity.
Espanjassa asuntokuplavaara, Saksassa IT-kupla puhjennut ja yhdistymisen hinta rasitteena. Espanja tarvitsee 6 prosentin koron, Saksa 1-2 prosentin koron.
Miten EKP voi eurojärjestelmässä palvella kumpaakin maata yhtä aikaa? Jos ladotaan 6, niin Saksan tilanne heikkenee entisestään (eriyttää kilpailukykyä) tai jos EKP takoo 1-2 prosentin, niin Espanjan kupla kiihtyy (eriyttää kilpailukykyä.)
Ilmoita asiaton viesti
Euron ongelmista olemme luultavimmin aika samaa mieltä, mutta itse näen juurisyyn kansallisessa politiikassa jossa vastuullisuus ja euron luonteen huomioonottaminen olisi pitänyt olla paljon voimakkaammin mukana. Sama pätee pienemmällä osalla myös Suomeen jossa työmarkkinaosapuolet oikeastaan kautta linjan sulkivat silmänsä siltä, että kustannusten suhteen kilpailukykymme oli rapistumassa. Osin varmasti Nokian antaman näköharhan takia. Euron ongelma kutistuisi kovin jos talouspolitiikka ja ennen kaikkea työmarkkinasopimukset tähtäisivät enemmän euroalueen sisäisen kilpailukyvyn parantamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Älä viitsi.
Kreikassa oli tässä muutaman vuoden ajan sellainen hallitus, joka otti ”euron luonteen huomioon.”
Se hävisi murskajaistuloksella vaalit. Toinen hallituspuolue kuihtui lähes olemattomiin.
Olen kuitenkin täysin samaa mieltä Suomen AY-liikkeen ymmärtämättömyysasteesta. Kun eivät vieläkään tunnu ymmärtävän sitä, että mistä kenkä puristaa niin jostain on luovuttava: AY-liikkeestä, eurosta tai Suomen itsemääräämisoikeudesta.
A, B vai C?
P.S. Sinulle kysymys voi olla helppokin vastattava, mutta sitten nämä palstan demarit kun pistetään vastaamaan niin he eivät ymmärrä koko kysymystä.
Silti heiltä tulee rutkasti täysin irrelevantteja kosmetiikkaneuvoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kreikassa – liian vähän ja aivan liian myöhään. Kreikassa ongelmana on, että velkojien kannalta oikea ohjelma tarkoittaa väistämättä vaalitappiota.
Suomessa – oikeastaan arvovalinta – ainakin toistaiseksi. Luulen, että tulemme luopumaan himpun verran A:sta ja C:stä. Tosin luultavimmin riittämättömissä määrin. Euro kun on joko tai, niin se säilynee.
Tuossa kuitenkin on yhä vaihtoehtona aidosti kilpailukykyä luovia ratkaisuja kuten talouden vapauttaminen ja säätelyn vähentäminen. Niiden vaikutus auttaisi myös samaan suuntaan. Mutta en unohtaisi myöskään liike-elämän vastuuta ja mahdollisuuksia ja mm veronkierron ja harmaan talouden ehkäisyä.
Ilmoita asiaton viesti
Liian vähän? Missään muualla ei rauhan aikana olla tehty vastaavaa. Liian myöhään? Varmastikin.
Yhteistä näille on kuitenkin se, että virheet on jo tehty – mikä oli eräiltä osin kirjoitukseni pointti.
Argumenttini on, että kun sellaisilla hallituksilla, jotka ottavat ”euron luonteen huomioon”, ei menesty; niin olisi viisaampaa purkaa koko hökötys, ettei aina joka käänteessä joku euromaa kupli yli kaduille.
Yleensäkin ihmiset kaipaavat tasaisuutta, ei tällaista prosyklistä helvetinkonetta.
Tulisiko mielestäsi sössineiden länsipankkien sääntelyä purkaa siis entisestään?
Ilmoita asiaton viesti
”Toki on selvää, ettei Kreikka maailmanpaloa pysty synnyttämään, mutta on se yksi epävakaustekijä lisää jos se pääsee kaatumaan.”
Tuossa ei ole mitään enemmän kuin epäselvää. Kreikasta alkaa mitä todennäköisemmin ketjureaktio, joka voi sytyttää maailmanpalon, mitä se sitten onkaan. Mahdollisia skenaarioita on vaikka kuinka monta ja niihin ei historia anna vastausta, kuten ei moneen muuhunkaan asiaan, johtuen sen subjetiivisesta luonteesta ja ajan luonteesta.
Se toki näkyy historiasta, että kaikki valtakunnat ovat kaatuneet ja niin kaatuu EU, USA, ja moni muu kapitalistinen hegemonia. Onhan tää vähän paremmin toiminut kuin sosialismi mutta se olikin vain maailman- ja ihmisen historian kannalta vain pidäke. Sensijaan nyt tai ainakin aivan pian ollaan siinä pisteessä, että hallinta menetetään kokonaan ja tähän on syynä se, että yhteen hetkeen mahtuu liian paljon muuttujia.
Ilmoita asiaton viesti
”En itse nimittäin tiedä ensimmäistäkään maailmansotaa”
löytyy tuolta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ensimm%C3%A4inen_maa…
intiaanien joukkomurhan ainut syy oli rahapolitiikka. rahana käytettiin kultaa ja intiaanien päänahkoja.
kiinalaiset käytti rahana paperia. ne ei tarvinnut tuhota kokonaista maanosaa saadakseen seteleitä. riitti kun käytti painokonetta.
jokaisen sodan taustalla on raha. kun joskus avaat historiankirjat, aina kun mainitaan sota, etsi taustalta raha.
raha on myös tärkein ase sodassa. sotien rahoitusmuotojen tutkiminen on varsin kiehtovaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoja ”olemme ylpeä kansa, nöyryyttäminen, arvokkuuden menetys, uljaat perinteemme, menetetty suuruutemme ja yltiönationalismi” ovat olleet riittäviä ulos lausuttuja syitä sotaan samalla, kun taustalla on ns. persaukinen talous.
Kreikkalaisetkin ovat ”ylpeä kansa”, joka pyytää saada säilyttää ”arvokkuutensa” ja joka on ”antanut Euroopalle mm. demokratian”. Menneistä konkursseista viis.
Näitä sanoja on edelleen viljelty ns. kriisiytyneissä maissa aivan kuten mm. Saksassa 1920/30-luvuilla, ”huonon Versilles’n rauhan jälkeen”. Myös Putin nostaa nyt kannatustaan sotimalla ”menetetyn suuruuden palauttamiseksi”, diktatuurilla ja nationalismilla, kun talous on alamäessä ja väkeä lähtee maasta. Ikävä sanoa, mutta näin se toimii vieläkin eräissä tapauksissa.
EU taas ei oikein hyväksy sitä, että demokratioissa vaalitulokset heittelevät, kun ihmiset äänestävät toisin. Unioni haluaa itsensä kannalta ns. helppoa vakautta: isoa lypsettävää karjalaumaa, jolla aivot ovat pysyvästi narikassa.
Äänestyskäyttäytyminen taas riippuu monista tekijöistä, mutta ”uskollisuus EU-identiteetille, EU-ideologialle ja peruuttamattomalle eurolle” ei synny pakolla. Ei myöskään huonolla EU-, EKP- tai EMU-politiikalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Syyllisten haussa” katsotaan aina muualle. Turkin presidentti Erdogan syytti ulkomaisia keinottelijoita, kun puolueen suosio näytti hiipumisen merkkejä.
Kreikassa Merkeliä sommitellaan natsiunivormuihin, viimeksi AN.EL:n puheenjohtaja ja Kreikan puolustusministeri twiittasi kuvan kuuluisalta, Krakovan liepeillä olevalta keskitysleirin portilta, jossa ”Arbeit macht Frei” oli muutettu muotoon ”Menoume Europi”, eli vapaasti suomennettuna ”pysykäämme Euroopassa.”
Eurooppa taas haluaa syytellä Syrizaa, vaikka maan kansalaisethan tämän porukan äänesti valtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ei tunne, niin wikipedian artikkeli Weimarin tasavallan loppuvaiheen ”vahva valuutta, budjettileikkauksia ja deflaatiota” on aika hyytävää.
Brüning’s policy of deflation (1930–1932)
https://en.wikipedia.org/wiki/Weimar_Republic#Br.C…
Ilmoita asiaton viesti
” Vaikka edellämainittu euron ansiolista onkin kieltämättä vallan komea niin siitä uupuu – ainakin toistaiseksi – maailmansodan synnyttäminen ”
Mielenosoitus Maidanilla aloitti ketjun, jota ei olisi uskonut tapahtuvaksi. Mahdollisen Kreikan euroeron seurausten voin helposti kuvitella olevan vähintään samaa tasoa ja eskaloitumisen tavalla tai toisella olevan ihan realistinen skenaario.
Kuinka kauan Saksa jaksaa katsella maksutaakkansa kasvamista eurossa. Britannia tekee omaa lähtöään. Ja Venäjä ei tule käyttämään hajaannuksen synnyttävää tilaa millään tavalla hyödykseen. Niinkö pitää ajatella?
Ilmoita asiaton viesti
Mikä mahtaisi olla Kreikan nykytilanne mikäli se ei olisi liittynyt euroon?
Ilmoita asiaton viesti
Ainakaan tällaista velkakuormaa maalla ei olisi. Todennäköisesti euroajan alkuvuosien huuma olisi jäänyt kokematta, mutta myös tämä krapula ei olisi päässyt iskemään.
Ilmoita asiaton viesti