Vastuunkanto alkaa

Viisi vuotta sitten alkaneet puheet vastuunkannosta ovat pian lunastusvaiheessa. Tähän asti työtä on tehty oikeastaan vain tulevan työtaakan kasvattamisessa. Viiden eurokriisivuoden aikana on saatu paljon aikaan: Kreikka on sysätty likimain luhistuneeksi valtioksi (failed state), Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n maine on pilattu, Venäjä on voinut rauhassa puuhastella uutta imperiumia, euromaissa ääriaineksia on saatu kasvatettua, miljoonia ihmisiä saatettu köyhyyteen ja euromailta riistettyä päätäntävaltaa.

Vaikka edellämainittu euron ansiolista onkin kieltämättä vallan komea niin siitä uupuu – ainakin toistaiseksi – maailmansodan synnyttäminen, mihin on aiempina vuosikymmeninä ylletty kiinteillä valuuttakurseilla ja järjettömällä talouspolitiikalla. Tämäkin virstanpylväs on mahdollista saavuttaa, jos vastuunkanto nyt epäonnistuu.

 

Luhistunut Kreikka

Kreikka on eurokriisin eittämättä kovinta retuutusta kokenut maa. Se on vielä hämärän peitossa, että mitähän niiden viiden vuoden takaisten päättäjien mielessä mahtoi liikkua, kun he määräsivät Kreikan pyyhittäväksi pois Euroopan kartalta.

Mikäli tämä ei ollut varsinainen tarkoitus, niin Euroopan resursseista menee huomattava osa lähivuosikymmeninä tämän tilan korjaamiseen. Toki muillakin kriisimailla tilanne on vakava.

Oheisessa kuvassa on lapsuudenkodeissa asuvien nuorten naisten (20-29 v.) osuus. Kreikassa se on tätä nykyä noin 70 prosentin tietämillä, nuorilla miehillä 80 prosentin paikkeilla. Luvut hellittävät hieman mentäessä kohti neljääkymmentä ikävuotta, mutta ovat järjettömän korkealla edelleen.

Lähes puolet kreikkalaisnuorista elää köyhyydessä, syrjäytyneenä tai köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa.

Nämä kaksi tilastotietoa avaavat oven tulevalle sosiaaliselle kriisille. Osittain se näkyy jo nyt. Mikäli lääkkeenä tähän syötetään edelleen vyönkiristystä, tulee Kreikasta suurella todennäköisyydellä Libyan kaltainen luhistunut valtio. Lähi-idän konfliktialueilta hakeutuu kymmeniä tuhansia pakoon kohti Eurooppaa, mutta kuten Italian havainnot osoittavat, mukana tulee myös terroristeja. Luhistunut Kreikka olisikin mitä mainioin reitti terroristeille levittäytyä pitkin muuta Eurooppaa.

 

Kreikasta tulee taakka

Kreikan velanhoitokyky on huonontunut viiden katastrofaalisen kriisinhoitovuoden aikana. Määrätyt kriisilääkkeet ovatkin toimineet Kreikan taloutta tuhoavasti kahdella yhtäaikaisella rintamalla. Kun kysyntäpuoli on romutettu äkillisten ja voimakkaiden säästötoimien edessä, ovat yritykset menettäneet asiakkaitaan ripeässä tahdissa.

Yritysten ja kuluttajien verotuotot ovat romahtaneet. Samalla yritysten vaikeuksista johtuen myös rahoitusala on kärsinyt rajuja tappioita. Kreikkalaispankkeja onkin pitänyt pääomittaa euromaiden yhteisestä lompakosta jo kahdesti. Kolmaskin kerta tulee eteen, sillä neljällä suurella kreikkalaispankilla on nyt taseissaan 59 miljardin euron edestä sellaisia tuottamattomia luottoja, jotka olivat vielä viime vuoden kirjanpidossa priimatavaraa. Lisää on luvassa – entisten jatkoksi.

Neljä suurta kreikkalaispankkia kattaa yli 90 prosenttia koko maan rahoitusalasta. Tappioiden edessä kaikkien pääoma on syöty – laskennallisesti useaan kertaan – joten Kreikan jatkaessa eurossa tulee maan pankkisektori pitää pystyssä muiden euromaiden tuella. Lisäksi yli puolet näiden pankkien "pääomasta" on vain veronvähennyskelpoista, laskennallista rahaa. Tämä ei ole kuitenkaan varsinaista pääomaa sanan varsinaisessa kontekstissa, sillä verovähennysoikeuksilla ei voida korvata tappioita.

Saksalaiskomissaari ehätti kertoa, että energian ja lääkkeiden osalta tulee Kreikan kohdalla varautua humanitaariseen kriisiin. EU:lta on kaavailtu kymmenien miljardien investointipottia.

Kun vielä valtion ja kuntien velkoja ei pystytä täysimääräisenä maksamaan, muodostuu Kreikasta kepeästi kolminumeroinen miljardilasku muulle Euroopalle.

 

Euromaat pilasivat IMF:nkin maineen euron vuoksi

Kreikka ja muut eurokriisimaat ovat tuomassa kovan laskun euromaiden verovelvollisille. Toisenlainen tahra tulee IMF:n maineen tahrimisesta.

IMF oli 80-luvun Afrikan kokemustensa jälkeen saanut kasaan melko hyvin onnistuneen konseptin maiden pelastamiseksi. Eurooppavetoinen IMF kuitenkin valjastettiin pelastamaan rikkaiden länsimaiden pankkeja ja toimimatonta yhteisvaluuttaa. Se ei ole IMF:n tehtävä. Lasku pankkituesta kipattiin ensin maksukyvyttömän Kreikan niskaan, mutta sieltä se aikanaan palautuu kaikkien euromaiden maksettavaksi.

Kehittyvät maat ovat karkein sanoin kritisoineet IMF:n toimintaperiaatteiden laiminlyöntiä. On melko helposti aavisteltavaa, ettei Boliviassa olla tyytyväisiä siitä, että on maksettu Société Généralen tai Deutsche Bankin tappioita niiden oman leväperäisyyden vuoksi.

Kehittyvät maat ovatkin vaatineet yhä kuuluvammin oikeudenmukaisempaa äänivaltaa IMF:n johdossa.

IMF:n arvovallan rapistumisen myötä on hyvin todennäköistä, että rahaston toimintaedellytykset voivat kokea myös kovan kolauksen. IMF on jo halukas vetäytyä kokonaan Kreikasta ja pysyä poissa niin kauan, kunnes Kreikka voi tehdä IMF:n reseptin lääkkeet: velkasaneerata velkansa kestäväksi, ja devalvoida valuuttanasa kilpailukykyiseksi.

 

Taakka voi olla poliittisesti liian suuri

Eurokriisi on jo aiheuttanut poliittista liikehdintää. On suuri mysteeri, miksi tätä kriisiä lähdettiin hoitamaan tällä tavoin, sillä juuri huonommin ei ratkaisutapaa olisi voinut valita. Eurovastainen liikehdintä – tahatonta tai ei – on noussut hyvin monessa Euroopan maassa esiin. Vaarana on, että eurovastainen liike radikalisoituu liiaksi.

Oikeita korjauslääkkeitä ei ole kovin paljoa, mutta niiden käyttäminen voi olla kokonaan mahdotonta poliittisen paineen vuoksi. Yli puolet saksalaisista on sitä mieltä, että Kreikka ulos eurosta; ja noin 70 prosenttia jo viime viikolla sillä kannalla, ettei Kreikka-neuvotteluissa tule antaa yhtään periksi. Saksan liittokansleri Angela Merkelin on tämän vuoksi hyvin vaikea tehdä tarpeellisia ja vastuunkantoisia myönnytyksiä Kreikalle.

Hiljattain monet vaaleilla valitsemattomat eurooppalaisten instituuttien johtajat julkaisivat eräänlaisen tiekartan euroalueen tulevaisuudelle. EU-johtajat pääsevätkin tutustumaan tähän liittovaltioprujuun ensi kertaa torstain ja perjantain kokouksessaan.

Julkaisussa todetaan "euron olleen onnistunut projekti", ja tämä nostattaa kulmakarvoja. Europäättäjien näkemys maailmasta on yhtä irvokas kuin jos New Yorkiin pudotettaisiin koko väestön surmaava neutronipommi, ja sitten tuuleteltaisiin sitä, ettei vapaudenpatsas kaatunut.


Oikaisu 24.6.2015 klo 10:05: Kirjoituksesta täsmennetty kreikkalaispankkien tuottamattomien luottojen kasvuvauhti. 59 miljardin euron edestä on tänä vuonna tullut uusia tuottamattomia luottoja yritysten ja kotitalouksien maksuvaikeuksien myötä.

Lisäys 24.6.2015 klo 22:35: Hyvää lisätarinaa Kreikan humanitaarisesta kriisistä, tuore raportti Financial Timesilta: http://www.ft.com/intl/cms/s/0/7a6a2e38-1978-11e5-a130-2e7db721f996.html

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu