Euron toinen epäonnistuminen

Tänään, maanantaina 29.6. yhteisvaluutta euro kokee jo toisen epäonnistumisensa noin kahden vuoden sisään Kreikan jouduttua rajoittamaan pääomaliikkeitä Lissabonin sopimuksen artikla 63 vastaisesti. Vuonna 2013 Kypros oli pakotettu niin ikään sopimusrikkomukseen, joka onneksi alkaa olla ohitse.

Kreikka pakotettiin rikkomaan EU:n perussopimusta, "EU:n perustuslakia", koska Euroopan keskuspankki ei halunnut turvata eurokansalaistensa talletusvarallisuutta. Kyproksenkin kohdalla puhutaan merkittävästä liikkeestä, sillä EU:n mielestä oli aivan luonnollista konfiskoida pankkitallettajien säästöt täysin surutta.

Pääomarajoitukset tosin toimivat jossain määrin Kyproksella, koska kyseessä on saarivaltio ja pääomien ulosmenoliikennettä pystyttiin valvomaan kohtuullisen pienellä vaivalla. Lisäksi väestömäärä on pienehkö, joten valvottavaa ei ole niin paljoa.

Kreikan kohdalla tilanne on monin verroin monimutkaisempi.

Pääomakontrollit tosin tarkoittavat sitä, että tällainen maa on käytännössä eronnut eurosta. Ei olisi lainkaan hämmästyttävää, jos taikka kun Kreikka joutuu EKP:n toimimattomuuden vuoksi ottamaan käyttöönsä rinnakkaisvaluutan voidakseen turvata kansalaisilleen toimivan vaihtovälineen.

Tästä ei ole enää pitkä matka siihen, että uudesta valuutasta tulee verojen maksuun käypä valuutta ja eurot kuihtuvat hiljalleen pois. Kreikka jättää tuolloin yhteisvaluutta-alue EMU:n.

Näin käydessä EKP epäonnistuu pahasti luvattuaan 2012 kesällä "tehdä kaikkensa" säilyttääkseen euron eheyden.

 

Mikä estäisi sopimusrikkomukset?

Jotta nykyjärjestelmäisessä EMU:ssa ei tarvitsisi pakottaa jäsenmaita sopimusrikkomuksiin tulisi muutama asia korjata jäsenmaissa.

Kiinteissä valuuttakurssijärjestelmissä on vääntö riittänyt 1800-luvulla, jolloin kultakanta oli oikeastaan ainoa globaali valuuttajärjestelmä.

Eurokin saadaan toimimaan varsin paljon paremmin ja siitä voisi tulla pidempiaikainenkin valuuttajärjestelmä, kunhan olosuhteet mukautetaan samankaltaisiksi kuin kultakannan vuosina.

Eli toteutukseen:

  • AY-liikkeen eliminointi.
  • "Hyvinvointivaltion" alasajo.
  • Minimaalinen valtio, eräänlainen "yövartijavaltio".

Heikko ja mahdollisesti olematon työntekijäosapuolen edunvalvonta helpottaa ripeitä palkkajoustoja alas aina silloin, kun euroaluetta kohtaa jokin ulkoinen ja kenties epäsymmetrinen taloussokki.

Valtion menoja tulee minimoida. Valtio jättää kansalaisten huoleksi lapset, koulutuksen, vanhukset (eläkkeet), sairaanhoidon, työttömyysturvan ja sen sellaiset "turhat ja kuormittavat menot", joista on joka tapauksessa leikattava aina kun hiukankin pilssivesi jossain heiluu.

Valtion tehtäviin kuuluu sotilasvoimat, järjestyksenpito, oikeusjärjestelmä ja minimaalinen hallinto. Näin talouskriisien aikana valtion menopuoli kestää paremmin.


Lisäys 30.6.2015 klo 4:20: Talouslehti Financial Timesin vakiokolumnisti Gideon Rachman pitää Kreikan tilanteen umpisolmua koko EU:n epäonnistumisen merkkinä.

http://www.ft.com/intl/cms/s/0/e965eca6-1e45-11e5-ab0f-6bb9974f25d0.html

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu