Merkel, Juncker ja Hollande kampanjoimassa Suomelle laskua

Kolme keskeistä EU-johtajaa aloittivat kampanjan Suomen rahoitusaseman heikentämiseksi neuvoessaan kreikkalaisia äänestämään "kyllä" ensi sunnuntain kansanäänestyksessä. Saksan liittokansleri Angela Merkel, Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Ranskan presidentti François Hollande esittivät kukin näkemyksen, ettei kansanäänestyksessä ole kyse yksistään Kreikan sisäpolitiikasta, vaan yhteisvaluutta eurosta.

Juncker ja Hollande kertoivat suoraan, että kyse on nyt sitten eurojäsenyydestä. Merkel esiintyi varovaisempana, mutta varaliittokansleri Sigmar Gabriel paikkasi tilanteen ja toisti Junckerin ja Hollanden näkemyksen. Italian pääministeri Matteo Renzi yhtyi kampanjaan sosiaalisen median kautta.

Suomen rahoitusaseman heikentämistä haetaan Kreikan kolmannen tukipaketin kautta, mistä kreikkalaispankkien tukemiseen tarvitaan kymmeniä miljardeja euroja. EU-johtajat katsovat, että kreikkalaisten äänestäessä "ei" on kovin vähän tehtävissä Kreikan euroeron estämiseksi. Kreikka taas voisi hoitaa pääomituksella itse pankkikriisinsä euron ulkopuolella omalla valuutallaan.

Kun kaiken lisäksi johtajat ovat vakuuttuneita siitä, ettei Kreikan euroero toisi mukanaan systeemistä pankkikriisiä Kreikan ulkopuolelle niin siinä tapauksessa tappiotkin jäisivät olemattomiksi. Johtajat haluavat pitää Kreikan väkisin kiinni eurossa, mikä tietäisi laskun kaatumista myös suomalaisten niskaan. Samalla he varmistaisivat kreikkalaisia jo viisi vuotta näivettäneen säästöpolitiikan jatkamista.

Suomalaisten ja kreikkalaisten onneksi näiden EU-johtajien toiveet voivat kääntyä tarkoitustaan vastaan. Lisäksi on myös mahdollista, että "kyllä"-äänien voittaessa Kreikka ajautuu ulos eurosta joka tapauksessa.

 

Johtajat haluavat näpäyttää Syrizaa

EU-johtajien tavoite tuskin on kiristää ruuvia Suomea tai suomalaisia kohtaan. Heillä on pikemminkin palava tarve saada annettua luunappi Syrizalle. Tarkoitus on antaa "varoittava esimerkki" kaikille muille eurokansalaisille siitä, että kuinka huonosti käykään, jos ei alistuta saksalaiseen sanelupolitiikkaan.

Johtajien tiekartta on, että "kyllä" äänien voittaessa Syriza astuu alas ja Kreikassa järjestetään uudet parlamenttivaalit, joissa toivotaan alistumiseen myöntyvää hallitusta neuvottelukumppaniksi kolmanteen lainaohjelmaan.

Puhdasta poliittista kukkoilua toisinaan näkee ja aivan inhimillisistä syistä. Sen sijaan sijaiskärsijäksi joutuva Suomi on pian taas lompakko levällään, jos näiden johtajien päiväuni toteutuu. Tämä tekee asetelmat hieman kyseenalaisiksi.

 

Vastareaktion riski

Ihmisluontoon kuuluu hyvin usein myös uhmakkuus. Sitä kun besserwisser tulee olan taakse "neuvomaan" miten kuuluu toimia niin reaktiona voi hyvinkin olla juuri päinvastainen toiminta.

Tämän lisäksi lähihistoria tuo lisää uhkakuvia päättäjien taivaalle. Kreikkalaisilla on muistissa, miten Giorgos Papandreou sysättiin syrjään hänen miettiessään kansanäänestystä silloisesta tukiohjelmasta. EU-johtajisto kävi myös aktiivista kampanjaa Kreikan vaalien aikana vuonna 2012 tuolloin Syrizaa vastaan.

Liiallinen puuttuminen, vaaleilla valittujen johtajien vaihtaminen ja "isällisten neuvojen" neuvojen antaminen voivat lisätä "ei"-äänien kannatusta.

 

Pelottelu voi toimia

"Neuvojat" toki ovat itse omalta osaltaan päättämässä siitä tarjotaanko Kreikalle uutta tukiohjelmaa. Ilman tukiohjelmaa Kreikka ei todennäköisesti selviä kuukauttakaan euromaana. Sikäli heillä on valta sanoa, että onko Kreikan kansanäänestys de facto eurojäsenyysäänestys. Itse kansanäänestysmateriaalissa ei puhuta eurojäsenyydestä mitään.

Kreikan hallitus on todennut, että nämä ovat kaksi eri asiaa. Hallitus on aikeissa jopa viedä asia tuomioistuimeen, sillä hallituksen mielestä Euroopan keskuspankki ei toimi tehtäviensä tasalla. Tehtäviin kuuluu rahoitusjärjestelmän pitäminen vakaana. Tähän mandaattiin kieltämättä sopii hyvin huonosti sellainen toiminta, joka johtaa kokonaisen euromaan pankkijärjestelmän täydelliseen luhistumiseen.

"Kyllä"-kampanjointi ulkopuolelta voi toki saada osan Syrizaa muutoin kannattavaa kreikkalaista äänestämään "kyllä" pelätessään eurojäsenyyden olevan pelissä. Tilanne voi elää kuluvan viikon aikana.

 

Jos "ei" voittaa

Mahdollisia äänestystuloksia ei ole onneksi montaa, joten vaihtoehdot voidaan käydä helposti läpi. Kaksi ilmeistä vaihtoehtoa ovat, että joko "kyllä" tai "ei" voittaa. Kolmantena vaihtoehtona on, että äänestys todetaan liian alhaisen äänestysaktiivisuuden vuoksi mitätöitäväksi. Lakien mukaan äänestysaktiivisuuden tulee olla vähintään 40 prosenttia.

"Ei"-äänien voittaessa kuvio on melko yksinkertainen. Europäättäjät ovat ilmaisseet, että he haluavat neuvotella Kreikan kanssa, mutta eivät Syrizan kanssa. Uutta lainaohjelmaa ei tarjota, ja 20.7. erääntyvien EKP:n hallussa olevien velkakirjojen erääntyessä Kreikka ajautuu maksuhäiriöön. Juuri kukaan ei oleta Kreikan pystyvän kuolettamaan näitä noin 3,5 miljardin euron velkoja.

EKP joutuu tuolloin perumaan hätärahoituksen kreikkalaispankeille. Kreikan ei auta muu kuin ottaa oma valuutta käyttöönsä, kansallistaa pankkinsa ja pääomittaa ne uudella valuutallaan.

Kehityskulku tuskin poikkeaa merkittäviltä osin silloin, jos äänestys todetaan mitätöitäväksi.

 

Jos "kyllä" voittaa

Kreikka on jättänyt tänään erääntyvät IMF-luotot hoitamatta. Europäättäjät ovat kuitenkin valinneet niin, etteivät he laukaise ERVV:n cross-default -lauseketta, mikä tarkottaisi maksuhäiriötä myös ERVV:lle, kun IMF jää rahoitta.

Europäättäjät odottavat Syrizan astuvan alas. Maassa pitää järjestää uudet vaalit, tai muodotaa nopeasti teknokraattihallitus neuvottelukumppaniksi. Uusien vaalien toimittamisessa menee kuitenkin oma aikansa, ja mitä ilmeisimmin tämä tapahtuu vasta 20.7. jälkeen, jolloin Kreikka on sortunut maksuhäiriöön myös itselleen EKP:lle.

Edellisen mukaan EKP joutuu vetäytymään tukirahoituksesta, koska Kreikka on todettu maksukyvyttömäksi. Kreikan maksukyvyttömyys on kytkeytynyt myös kreikkalaispankkeihin ja nämäkin ovat maksukyvyttömiä. EKP ei saa ELA-hätärahoittaa maksukyvyttömiä pankkeja.

Teknokraattihallituksessa on oma poliittinen riskinsä, ja aivan erityisesti siksi, että se on lähihistoriassa jo kertaalleen toteutettu. Kreikka voi ajautua yhteiskunnalliseen kaaokseen – varsinkin, jos "kyllä"-äänien enemmistö on niukka.

Uusissa parlamenttivaaleissa tulos ei välttämättä muutu kovin paljoa. Syriza jatkaa mielipidetiedustelujen kärjessä, joskin vaaleihin mentäessä kannatus voi laskea. Kreikan vaalitavan mukaan Syriza saisi tärkeät 50 lisäpaikkaa 300-henkiseen parlamenttiin. Nuo lisäpaikat myönnetään eniten ääniä keränneelle puolueelle.

Säästöpolitiikan puoltajat joutuvat kaapimaan hyvin kirjavan hallituksen saadakseen enemmistön. Lisäksi ulos ovat jäämässä melkoisella varmuudella yleensä "ikikieltäytyjä" KKE (kommunistinen puolue), ja Kultaisen sarastuksen nostaminen hallitusvastuuseen tuskin tulee kuuloonkaan. Säästöpolitiikkaa kannattava hallitus voi jopa joutua olemaan vähemmistöhallituksen asemassa, vaikka se voisi saada Kultaiselta sarastukselta eurokysymyksessä tukea.

Poliittinen tilanne olisi kuitenkin äärimmäisen kiikkerä. Katsotaan kuitenkin vielä se mahdollisuus, että Kreikkaan muodostuisi vahva säästölinjainen hallitus.

Europäättäjät ovat vaatineet IMF:n mukanaoloa Kreikan ohjelmissa. Mutta Kreikka on todennäköisesti jättänyt velkansa IMF:lle hoitamatta, joten IMF ei varmastikaan ole enää mukana loputtomassa Kreikka-suossa.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Kreikka-kysymyksessä tarvitaan jo pientä ihmettä paljon suurempi ihme, jos tästä Kreikka jatkaa vielä eurojäsenmaana heinäkuun loppua pidemmälle. Ja silloinkin – sen suuren ihmeen sattuessa – suomalainen saa osakseen vain lisää maksettavaa.


Lisäys 1.7.2015 klo 1:31: Kreikassa on avattu kansanäänestykselle omat sivut, joiden kielinä on kreikka ja englanti: http://www.referendum2015gov.gr/en/

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu