Kreikalle viisain ratkaisu on nyt palata omaan valuuttaansa

Kreikan hallituksen parhain vaihtoehto on jättää kolmannen tukipaketin sopimus allekirjoittamatta ja palata omaan kansalliseen valuuttaan. Syitä on useita.

Ensiksikin Kreikan ehdotus, joka on jo siis hylätty, toisi mukanaan lisää taloutta kuristavia toimenpiteitä. Maalta vaaditaan nyt entistä enemmän. Tähän ei ole mitään mieltä ryhtyä. Kreikkalaisetkin hylkäsivät kansanäänestyksessä pöydällä aiemmin olleen ehdotuksen. Kreikan parlamentti sen tosin hyväksyi, mutta näkyvimpinä protestoijina olivat parlamentin puhemies Zoi Konstantonopoulou ja maan teollisuus-, energia- ja ympäristöministeri Panagiotis Lafazanis.

Kreikalla tulee joka tapauksessa olemaan suuria vaikeuksia toteuttaa edes jo hylättyä sopimusehdotusta. Muiden euromaiden tuskaa tämä kasvattaa entisestään. Ehkäpä siksi Saksa on vaatinut koko Kreikan hallinnon siirrettäväksi Brysselin alaisuuteen.

 

Pankit kaatuvat

Toiseksi Kreikan 53,5 miljardin euron lainatoive kolmelle vuodelle on auttamattoman liian pieni. Kreikalta kuluisi tässä kohtaa kaikki tukirahat aiempien tukirahojen maksamiseen. Päälle pitäisi saada Kreikan valtiontalouden alijäämät kuitattua, sekä vielä pääomittaa Kreikan pankkisektori, joka on todennäköisesti vain kasa savuavia raunioita huomenna mikäli EKP ei anna kreikkalaispankeille valtuuksia kasvattaa hätärahoituksen kattoa. Viimeksi EKP vaati vain entistä enemmän vakuuksia kreikkalaispankkien ELA-hätärahaan. Ollaan siinä rajoilla, jolloin pankkien on käytävä konfiskoimaan talletustilejä.

Yli 100 000 euron tilejä ei ole oikeastaan enää kuin yrityksillä. Tuo on talletussuojan määrä Euroopassa. Tällöin tilien konfiskointi vain aiheuttaisi lisää harmaita hiuksia yrityksille, jotka jo nyt kohtaavat vaikeuksia maksuliikenteessään. Pienempien tilien rokottaminen olisi poliittisestikin hyvin vaikea toteuttaa.

Kreikkalaispankeilta puuttuu omien arvioideni mukaan noin 30 miljardia euroa akuutisti. Maan pankkien pääomasta yli puolet on täyttä höttöä, talletukset karkaavat pääomakontrollien sallimissa rajoissa ja tuottamattomien luottojen kanta on yhteensä jo lähes 70 miljardissa eurossa, joista noin puolet voidaan kuitata olemassaolevilla tukirahastoilla.

Käytännössä kolmen vuoden rahoitussopimus pitäisi sorvata lähemmäksi 100 miljardia euroa. Vaikeutuneen taloustilanteen vuoksi ehkä jopa tuon määrän ylitse.

 

Velkaleikkauksilla kosmeettinen painoarvo

Kreikan hallituksen toivoma velkojen nimellisarvoinen leikkaus on lähinnä kosmetiikkaa. Kreikan valtio maksaa kokonaismääräisesti hyvin pieniä lainanhoitokuluja. Toisin sanoen Kreikalta ei kulu liiemmin rahaa tällä hetkellä niskaan huohottavista tukiluotoista.

Mutta velkojamaille tämä on poliittisesti uhkarohkea liike toteutuessaan. On melko lailla todennäköistä, että muutkin tukiohjelmien piiriin ajautuneet maat alkavat nekin penätä helpotuksia. Luottotappioiden määrä johtaisi siten heikkenevään rahoitusaemaan. Lisäksi se voisi tietää poliittista itsemurhaa velkojamaissa.

 

Epävarmuus ei poistuisi

Kreikalla ei ole tällä hetkellä toivoakaan päästä markkinaehtoiseen rahoitukseen käsiksi. Toivottoman korkeat tuottovaatimukset johtuvat päällä olevasta epävarmuudesta. Pelätään Kreikan euroeroa, Grexitiä.

Uusi tukiohjelmakaan ei poistaisi tätä riskiä. On enemmän kuin todennäköistä, ettei ohjelma etene suunnitellulla tavalla. Joko se toteutuessaan hirttää Kreikan taloutta entisestäänkin, tai sitten sitä ei noudateta ja tukirahat menevät taas jäihin.

Toisin sanoen, Grexitin tulee ensin tapahtua, ennenkuin markkinaehtoiseen luottoon on edes teoreettisia mahdollisuuksia.

 

Viiden vuoden "eurojäähy" utopiaa

Tiedotusvälineet kertovat Saksan ehdottaneen Kreikalle väliaikaista viiden vuoden eroa yhteisvaluutasta. Minusta tästä tulisi ainakin pysyvämpi "kokeilu".

Kreikan uusi valuutta devalvoituisi rajusti, ja vaikka maa alkaisikin toipua n. 1-2 vuoden kuluttua niin se ei viidessä vuodessa ennätä piristämään Kreikan taloutta niin rajusti, ettäkö tuo valuutta olisi nykyisellä (laskennallisella) vaihtokurssilla vielä viidenkään vuoden päästä.

Toiseksi tulee muistaa, että jos/kun maa toipuu niin miksi kreikkalaiset edes haluaisivat takaisin yhteisvaluutan piiriin?

Grexitiä voi siis hyvinkin suositella kreikkalaisille, kuten myös muille euromaille. Jatkuva vääntäminen sopimuksista, luottoerien tarkastelusta ja kaikesta kinaaminen jäisi historiaan.

susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen toiminut vuosia freelance-toimittajana Suomessa ja Kreikassa. Olen makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija 2/2022 -.

Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.

Sähköpostiosoitteeni nykyisin: kts. eduskunnan verkkosivuilta sähköpostiohjeet.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu