Harva uskoo Kreikan lainapaketin toimivuuteen

Kreikan kolmannen tukipaketin lainaehdot ovat saaneet laajalti täystyrmäyksen, eivätkä siihen usko neuvotteluosapuoletkaan. Sekä Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble, Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras ja maan ex-valtiovarainministeri Gianis Varoufakis ovat todenneet, ettei lainaehdot ole hyviä.

Lista jatkuu Kansainvälisellä valuuttarahasto IMF:llä ja usealla taloustoimittajalla ja ekonomistilla. Iltalehden haastattelemat rahoituksen professori Vesa Puttonen ja tutkijatohtori Timo Miettinen eivät näe lainaohjelmalla mitään mahdollisuuksia onnistumiseen. Miettisen mukaan Kreikan euroeron riski kasvaa pidemmällä tähtäimellä, vaikka paketin sorvaamisen onnistuessa eron todennäköisyys pienenisikin.

Samoilla linjoilla on talouslehti Financial Timesin kolumnisti Wolfgang Münchau. Lainaohjelma voidaan hänen mielestä saada sovituksi, mutta hän arvioi ohjelmasta tulevan niin raju, että sen toteutus jää puolitiehen. Varoufakis oli suorasukaisempi. Hän tuomitsi tarvittavien uudistusten epäonnistuneen jo tässä vaiheessa.

Talousaikakausilehti The Economist löytää ohjelmasta sentään jotain toimivaa. Talousuudistuksissa on lehden mielestä itua, kuten suojeltujen toimialojen vapauttaminen kilpailulle. Lehden mukaan tämä ei kanna hedelmää hetkessä.

Ongelman muodostavat maan pankit. Niiden pääomitus on edessä ja kolme viikkoa kestäneiden pääomakontrollien vuoksi Kreikan taloustilanne heikkenee yhä, vaikka EKP pitäisikin pankit muodollisesti pystyssä hätärahaa lisäten.

 

Utopistinen yksityistämisohjelma

Kreikan olisi määrä avata erillinen 50 miljardin euron rahasto, johon varoja kerätään yksityistämällä. Puttosen mielestä lukema on tempaistu hatusta. The Economist muistuttaa, että toistaiseksi kunnianhimoiset yksityistämisohjelmat aiemmista paketeista on tuottanut vain kolme miljardia euroa.

Pankkien pääomitus tulisi toteuttaa tästä rahastosta. Pääomitustarvetta on arvioiden mukaan jopa 25 miljardia euroa. Lisäksi nämä puolikuolleet pankit ovat mitä ilmeisimmin tulossa yksityistämislistalle, sillä Kreikan valtion omistusosuus on jo nyt suuri. Kreikka omistaa ison siivun pankeista maan oman pankkikriisirahaston kautta.

On vaikea kuvitella pankkien menevän kaupaksi hyvällä hinnalla, kun niiden lainakannasta osapuilleen puolet ovat tuottamattomia luottoja. Luotto lasketaan tuottamattomaksi silloin, kun sitä ei olla lyhennetty 90 päivään.

Yksityistämisen hankaluudesta kertoo esimerkki Espanjasta, jossa yli miljardin euron aavelentokenttä on huutokaupassa saanut yhden 10 000 euron tarjouksen.

 

Radikalisoituminen vaarana

Eräs harvoista lainaohjelmaan uskovista on Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk. Myös Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on luottavaisin mielin. Tusk ilmoitti noin viikko sitten käytyjen pitkien neuvottelujen jälkeen, että Kreikan euroero on vältetty.

Tusk on huolissaan toisesta asiasta. Hän arvelee Euroopan poliittisen kentän radikalisoituvan. Hän muistuttaa, miten äärivasemmisto ja -oikeisto ammentavat helposti kannatustaan epävakaista oloista.

Tsipras muistutti puheessaan europarlamentista siitä, miten Kreikkakin oli antamassa Saksalle velkoja anteeksi toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1953. Tsipras kritisoi, ettei osien vaihduttua Saksalta löydy vastaavaa solidaarisuutta.

Tusk kertoi kauhuissaan katselleensa lähes puolet Euroopan parlamentin osoittaneen suosiota Tsiprasille. Hän ilmoitti olevansa huolestunut siitä, että radikalisoitumisen levitessä riski vallankumouksiin kasvaa.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu