Euroopan omituiset ja kiristyneet välit

23.7. kello 4:20 saan viestin kreikkalaiselta ystävältäni: "Meidät on teloitettu", hän toteaa ytimekkäästi. Olemme molemmat seuraamassa televisiosta Kreikan parlamentin debattia ja äänestystä niin sanotusta toisesta äänestyskierroksesta, jonka turvin kolmannen tukiohjelman neuvottelut voivat alkaa. Äänestyskierrokset sisälsivät leikkauksia ja talousmuutoksia.

"Kreikka halutaan myydä pois pilkkahintaan", kirjoitaa toinen ystäväni. Useampi toteaa Kreikan olevan miehitetty. Luit aivan oikein.

Tietysti tiedostan, että ystäväpiirini on nuorempaa väkeä, ja aniharva on elänyt 70-luvun alussa päättyneen sotilasjuntan aikana. Jotkut ovat, mutta tokkopa paljon muistavat niistä ajoista. Vanhempi ikäpolvi sen sijaan pudistelee päätään. He toteavat, etteivät nuoret osaa ajatella, millaista elämä silloin oli.

Kolmekymppinen ystäväni totesikin, että ennen kansanäänestystä oli aika, jolloin sukupolvet olivat "sisällissodassa" keskenään. He pitivät mykkäkoulua. 80 prosenttia nuorista äänesti "ei" Kreikan heinäkuun alussa pidetyssä kansanäänestyksessä. Kansanäänestyksessä kysyttiin tulisiko Kreikan hyväksyä lainaohjelma esitetyillä vaatimuksilla.

 

Ensimmäinen uhri on totuus

Totuus alkaa hämärtyä. Helleaallon hyväilemässä Kreikassa viime viikolla esiintyi useita metsäpaloja. Eräs kreikkalainen toteaa minulle, että palot on tahallaan sytytetty, ja että se liittyy maa-alueiden yksityistämispäätökseen.

Kerroin, että uutistietojen mukaan kaksi mehiläishoitajaa on pidätetty epäiltynä varomattomasta tulenkäytöstä. Mehiläishoitajat olivat uutistietojen mukaan yrittäneet savustaa mehiläiset ulos pesästään päästäkseen keräämään kertyneen hunajan. Sivuseurauksena arveltiin yhden maastopalon saaneen alkunsa.

Tällä tiedolla yritetään kuulemma vain hämätä kansalaisia. He eivät luota edes uutisiin. Politiikoista nyt puhumattakaan. Pääministeri Aleksis Tsiprasia pidetään jopa suurempana petturina kuin aiempia johtajia.

 

Kreikan parlamentin rivit täysin sekaisin

Kreikan parlamentissa käytiin ennen toista äänestyskierrosta hyvinkin äänekäs keskustelu. Puhuttiin asekaupoista: kuka tilasi mitä, milloin, mistä ja mihin hintaan. Hallitus jatkanee näillä näkymin opposition tuella, sillä hallituksesta on tulossa kovaa vauhtia vähemmistöhallitus.

Pääministeri Tsiprasin lisäksi myös Itsenäiset kreikkalaiset -puolue on saanut rajua arvostelua.

– He ovat historiaa, ystäväni kertoo näkemyksiään puolueen tulevaisuuskuvasta.

Merkillepantavaa oli Kultaisen sarastuksen asettuminen säästöohjelmaa vastaan. Tämä on ilman muuta pelitaktinen liike, sillä puolue on ymmärtääkseni Kreikan eurojäsenyyden kannalla.

 

Tuleeko Kreikkaan ennenaikaiset parlamenttivaalit?

Joidenkin lehtitietojen mukaan Kreikassa järjestetään uudet parlamenttivaalit syys- tai lokakuussa. Tätä pidetään lähes varmana asiana. Itse pidän vaaleja mahdollisena, mutta olen lähempänä 50-50 asian suhteen.

Ennenaikaisten vaalien puolestapuhujat huomauttavat, että uusimman mielipidemittauksen mukaan Syriza saisi ehdottoman enemmistön parlamenttiin. Tsiprasilla olisi siis tilaisuus kasvattaa puolueensa valta-asemaa, joten miksipä hän ei sitä käyttäisi?

Tarvitsee muistaa, että Syrizan riveissä ovat edelleen supersuositut Zoi Konstantonopoulou, Gianis Varoufakis ja Rachil Makri – muutaman muun "kapinallisen" lisäksi. He siis keräävät gallupeissa Syrizalle kannatusta. Todennäköistä kuitenkin on, etteivät nämä kapinalliset aio olla Syrizan listoilla itse vaaleissa.

Toinen muistettava asia on, että harva "kehtaa" tunnustaa aikovansa äänestää Kultaista sarastusta. Gallupeista alkaa tulla hyvinkin harhaanjohtavat. Siksi vaaleja tuskin pidetään.

Pidän silti sitäkin aivan mahdollisena, että lainaohjelmaneuvottelujen aikana – ja viimeistään ohjelman ajon aikana – yhä useampi hallituspuolueiden kansanedustaja vaihtaa tonttia. Kenties jopa siinä määrin, että hallitus aidosti menettää luottamuksensa.

 

Saksan hankala asema

Talousaikakausilehti The Economistin ex-toimittaja Bill Emmot kirjoittaa Financial Timesin mielipidesivuilla Saksan ongelmallisesta asemasta. Emmotin mielestä muu Eurooppa tukee Saksaa silloin, kun Saksa on "väärässä". Samaten Saksan ajatukset torjutaan silloin, kun Saksa on "oikeassa".

Kun Saksa ilmoitti valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen toimesta, ettei hän usko Kreikan kolmannen tukipaketin toimivan, vaan Kreikan tarvitsevan velkojensa leikkauksen – euroalueen ulkopuolella, sillä euromaiden sääntöjen mukaan velkoja ei voida leikata – muu Eurooppa torjui ajatuksen jos nyt ei mahdottomana niin epäsuotuisana.

Kun Saksa jakoi vyönkiristyskortteja pitkin euroaluetta, niin tämä otettiin ilolla vastaan. Jo nyt nähdään se, ettei säästötoimet ole kriisimaissa onnistuneet. Suomi yrittää kuitenkin seurata Kreikkaa mahdollisimman tarkasti. Se koetaan jopa eräänlaisena kansalaisvelvollisuutena.

Kreikan velkojen leikkauksien puolella on myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Monet ekonomistit ja jopa kadunmiehet tietävät, ettei Kreikka nykyisestä velkataakastaan tule koskaan suoriutumaan.

Silti vedotaan sääntöihin, jotka ovat täysin typeriä. Automaattisissa velkajarruissa tulisi huomioida olosuhteet ja antaa joustovaraa tarvittaessa. Ranskalle sitä toki on annettukin useaan otteeseen. Lisäksi velkojen leikkaus on typerän säännöskokoelman vuoksi mahdoton ajatus.

Joko näitä sääntöjä pitää muuttaa tai sitten niitä ei noudateta. Kaikki muut vaihtoehdot johtavat kansalaisten radikalisoitumiseen. Puheet miehityksen alla olemisesta häiritsevät minua. Minusta eurooppalaisen ei tällaisen ajatuksen kuuluisi tulla mieleenkään.

Näitä puheita voi tietysti pitää hetkellisinä tunnepurkauksina, mutta minä aistin näissä jotain hälyttävää. Ei tällaisia puheita kuulunut esimerkiksi vuosi sitten. Pettymys likimain kaikkeen kävi ilmi jo silloin.

Kansan näkemystä säästötoimista kysyttiin ja silti toimitaan päinvastoin – ja vielä huonommilla ehdoilla. Kreikkalaiset pitävät nyt johtajiaan pettureina. Se ei lupaa hyvää.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu