Talouden punasiirtymä

Euroopan maiden rahapoliittiset suuntaukset jakaantuvat kahteen pääkastiin: yhteisvaluutta euroon ja kelluviin kansallisiin valuuttoihin. Osa Euroopan maista on sitonut valuuttansa euroon. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Tanska ja Bulgaria. Näitä voidaan pitää rahapoliittisesti likimain yhtä sidottuina kuin euromaita.

Fyysikot tietävät, mitä punasiirtymä tarkoittaa. Se on loittonevan tähden luoma ilmiö, joka jättää jälkeensä "venytetyn aaltoliikkeen", tässä tapauksessa valon aaltopituuksilla. Tämä tunnetaan Dopplerin ilmiönä. Valon aaltopituus muuttuu punertavalle aaltopituudelle. Äänitaajuuksilla tämän havaitsee esimerkiksi formulakisoissa, joissa kameraa ja mikrofonia kohti tuleva auto pitää täysin erilaista ääntä kuin kameran ja mikrofonin ohittanut auto.

 

Euromaille synkät luvut

Talouden "punasiirtymä" voidaan havaita The Market Monetaristin kirjoituksen graafista. Kuvaan on laitettu Euroopan maita jaoteltuna sen mukaan käyttävätkö kyseiset maat kelluvaa kansallista valuuttaa (vihreällä) vai euroa tai euron kurssikiinnitystä (punaisella). Kuvaaja käsittelee näiden Euroopan maiden bruttokansantuotteen kokonaismuutosta vuosien 2007-2015 aikana. Toisin sanoen, kuvaajasta näkee nopeasti sen, miten finanssi- ja eurokriisi ovat vaikuttaneet eri maiden talouteen.

Silmiinpistävää on, että kelluvia kansallisia valuuttoja käyttäneet maat ovat pärjänneet huomattavasti euromaita paremmin. Jokainen kansallista kelluvaa valuuttaa käyttävä maa on saanut taloutensa suuremmaksi kuin mitä se oli kriiseihin tultaessa. Sen sijaan monessa euromaassa ei olla vielä päästy lähellekään kuopasta pois. Suomenkin talous on edelleen pienempi kuin vuonna 2007. Siitä on sentään aikaa jo kohta kahdeksan (8) vuotta!

Graafiin liittyvä kirjoitus on luettavissa täältä.

On huomioitava, ettei yhteisvaluutta yksinään aiheuttanut kriisiä, mutta se näyttää tehokkaasti estävän kriisistä ulospääsyn. Kovia talouskasvulukuja raportoineet Liettua ja Malta ovat kuitenkin vähemmän kehittyneitä maita, ja se voidaan todeta maiden bkt / asukas -tilastoista (Liettua, Malta ja verrokkina Suomi).

Suomen bkt / asukas on yli kolme kertaa Liettuan luvuista ja Maltan lukuihinkin nähden yli kaksinkertaiset. Lisäksi Liettuan talous on aivan viime aikoina sukeltanut lisää, eikä Maltankaan nykylukemissa ole liiemmin hurrattavaa, vaikka kasvuluvut ovatkin Suomea kiistatta paremmat.

 

Pohjoismaiden vertailu

Saman sivuston toisessa graafissa on eritelty Pohjoismaiden talouksien kehitys sitten kriisin puhkeamisen. Pohjoismaista ainoa euromaa on Suomi – ja ikävä kyllä, Suomi on vertailussa jumbosijalla. Toinen huonosti menestynyt maa on kruununsa euroon kytkenyt Tanska.

Islanti kävi läpi rajun pyörremyrskyn, ja Islannin kruunu devalvoitui kymmeniä prosentteja kriisin aikana. Tästä johtuen maa on kuitenkin vironnut.

Ruotsin käyrästä huomataan, ettei kelluvalla kansallisella valuutalla voida estää kriisejä syntymästä, mutta kriisistä ulospääsy on sujunut kiinteäkurssista valuuttaa käyttävää Suomea paljon paremmin. Euro näyttäytyy jäsenmailleen kiinteäkurssisena valuuttana, ja on esimerkiksi verrattavissa siksi 1800-luvun aikaisiin kultakantaisiin valuuttoihin.

Norja näyttää selvinneen kriisistä parhaiten, mutta maan luonnonvarojen rikkaus selittää tätä omalta osaltaan.

Ruotsin ja Suomen pitkäaikaisen talouden kehityskuvasta nähdään, ettei yhteisvaluutta ole liiemmin auttanut Suomea kasvuaikoina, sillä Ruotsi on pärjännyt varsin hyvin ja maan kasvuvauhti oli Suomen kanssa likimain identtinen.

Kuvaaja on Wahsington Postin blogista. Kirjoituksessa todetaan, että mikäli Suomen käyttämä valuutta voisi devalvoitua niin se muuttaisi vain yhtä hintaa: valuutan hintaa. Vaihtoehtona on yrittää muuttaa lukuisia hintoja: palkkoja – ja alaspäin. Se ei ole kovin helppo tehtävä.

Pian on taputeltu seitsemän kriisivuotta. Kuinka monta vuotta arvelette meidän tarvitsevan vielä kärsiä lisää, ennenkuin tosiasiat alkaisivat valjeta riittävän monelle suomalaiselle?

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu