Eurovastaisuus voitti

Kuten arvata saattoi, muodostui perussuomalaisten puoluekokouksen mielenkiintoisin vaali kolmannesta varapuheenjohtajasta. Muut lauantaina valitut pestit olivat enemmän tai vähemmän "itsestäänselviä". Jotkut valinnat tehtiin jopa yksimielisesti.

Kolmannen varapuheenjohtajan kisa muodostuikin kahden kaupaksi. Alkuun pidin toista kierrosta varmana, mutta yllättävän lähellä oli tässäkin vaalissa ensimmäisen kierroksen riittävä tulos: puolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen oli hilkulla kahmaista titteli alkuunsa. Tynkkynen saalisti yli 47 prosentin äänimäärän.

Tynkkynen tarjosikin valinnan ratkettua ytimekkäässä puheessaan Suomen rahapoliittisen itsenäisyyden palauttamista Suomelle. Näin ollen voi helposti sanoa, että eurovastaisuus oli voittovaltti. Puolueen kentän ääni kertoi, että nyt Suomen suurin kilpailukykyongelma on nostettava pöydälle esiin, ja haettava ratkaisuja.

Suomen hallituksen viiden prosentin "kilpailukykyloikka" on itse asiassa vasta alkusoittoa sille, mitä me tarvitsemme voidaksemme elää menestyksekkäästi yhteisvaluutta euron jäsenenä. Tämäkin jo näyttää hankalalta. Esimerkiksi silmiini on osunut verbi "kiristää": suomalaista AY-liikettä kiristetään joustoon leikkauksien ja veronkorotusten uhalla.

Mutta eihän meillä ole muuta mahdollisuutta kuin leikata raskaalla kädellä, jos emme saa kustannuskilpailukykyämme kuntoon. Loputon velkasavotta johtaa Kreikan tielle. Sille polulle tuskin kannattaa lähteä.

En usko, että suomalaiset ovat aidosti valmiita elämään yhteisvaluutan edellyttämällä tavalla. En myöskään usko, että suomalaiset haluaisivat luovuttaa kaiken päätöksentekovallan Brysseliin ja Frankfurtiin.

Eurovastaisuudella on siis tilausta. Ilman yhteisvaluutan pakkopaitaa Suomi saisi paljon mielekkäämpiä työkaluja pakkiinsa. Uskon, että jossain vaiheessa ne otetaankin käyttöön. Miksi siis odottaa tätä väistämätöntä valintaa? Hyvän sään aika meni jo, mutta tarvitseeko tämän asian vuoksi odottaa olosuhteiden olevan kertakaikkiaan vielä kestämättömämmät?

Olen harmissani edustaja Juho Eerolan puolesta. Puolueessa on runsaasti hyviä jäseniä, jotka voivat edustaa puoluettamme erinomaisella tavalla. Paikkoja tähän on kuitenkin vain rajoitetusti.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu