20 vuoden jälkeen vihdoin hyvä uutinen: pään hakkaaminen mäntyyn riitti

Vuonna 1996 silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) kertoi ”historiallisen EMU-äänestyksen” jälkeen, että Suomessa tarvitaan työmarkkinoiden joustavuutta, jotta voidaan ottaa EMU-olosuhteissa vastaan myös huonompiakin aikoja.

Olemme keikkuneet Euroopan valuuttaliitossa vuodesta 1999 lähtien eli pyöreästi 20 vuotta. Ja vasta nyt ensimmäisen kerran päitänsä mäntyihin hakanneet suomalaiset alkavat elää, kuten tämänkaltaisessa yhteisvaluutassa tuleekin elää. Enää ei ryske ja päänkipu-uikutukset kaikaa mäntyjen juurelta.

Karavaani jätti vasemman laidan

Olen jonkin verran silmäillyt poliittisen vasemman laidan vastaanottoa Metsäteollisuuden aikeista lakata hakkaamasta päätä mäntyyn. Vastaanotto on ollut hämmentävä. On itkua, potkua ja raivaria. On syyttelyä ”yhteiskuntavastuun” hylkäämisestä. On pelkoa, että ”tauti” leviää muille toimialoille. On surkuteltu ”sopimusyhteiskunnan” murenemisesta. On riistäjäkapitalistia ja vaikka mitä.

Ja lasken kaiken tämän kritiikin puhtaaksi sadatteluksi. Se, mitä vasemmalla laidalla ei tunnuta ymmärtävän on, että pitkäjaksoinen sopimusyhteiskunta murrettiin jo vuonna 1999. Pitämällä väen vängällä kiinni kankeasta järjestelmästä varmistimme ainoastaan työttömyysdevalvaation. Ulkoinen devalvointi ei ollut enää mahdollista ja sisäinen devalvaatio ei maistunut.

Kaipolan tehtaan tapaus, Nesteen jalostamo ja Lahden linja-autokoritehtaan esimerkit osoittavat, että jos palkkoja ei voida laskea tarpeen vaatiessa niin koko touhu on siirrettävä muualle – ja devalvoimme työttömien määrällä.

Vasemmistoyhteiskuntamme on tullut hätiin toinen toistaan merkillisimmillä ”tukimuodoilla”: on palkkatukea, nuorisotakuuta ja jos jonkinlaista tempputyöllistämistä. Ironista, että työttömyystilastoja kalliisti siivoamalla jäimme vielä rannalle maksamaan muiden euromaiden työttömyyttä (työttömyysaste ennen koronaa oli yksi merkittävä rahanjaon kriteeri!)

Taikaseinästä rahaa byrokratiaan

Kaikki tämä tukitouhu maksaa. Kun verovarat menevät vasemmistoyhteiskunnan tarpeisiin eli byrokratiaan ja sosiaaliturvaan niin valtion on velkaannuttava. Velkamäärän absoluuttinen arvo on tietysti sivuseikka: jos talous kasvaa velkataakkaa ripeämmin niin velkoja voidaan myös maksaa.

Näin ei ole käynyt. Jokainen voi käydä vilkaisemassa Suomen euroajan velkaisuusasteen trendin. Yksi näppärä tilastoalusta tähän on Trading Economics. Selviää, että euroajan ensimmäiset kymmenen vuotta ongelmat lakaistiin maton alle.

Sitten alkoi vaihe, jossa totuutta on katsottava silmiin. Velkaisuusasteemme on pyöristettynä kaksinkertaistunut ja lisää on luvassa. Tuottavuus on jäänyt polkemaan paikoilleen. Nimittäin jos byrokratia olisi niin julmetun hyvä talouskasvun moottori, sitä käyttäisi meidän lisäksemme moni muukin maa.

Pitäisi olla sanomattakin selvää, ettei näin voida jatkaa. Ja siksi Metsäteollisuuden pelinavaus on tuiki tärkeää.

Globaali maailma

Euroajan aikana globalisaatio on edennyt jättiharppauksin. Tuotanto voidaan siirtää tuottavampaan maahan hyvin nopeasti.

Suomi on jäänyt valitettavasti taputtelemaan itseään selkään niin tyytyväisenä. Muualla maailmassa julkista rahaa laitetaan tuotekehitykseen ja tutkimukseen meidän byrokratian ja sosiaaliturvan sijaan.

Jo mainittu tuottavuuskehitys – tai pikemminkin sen puute – heijastaa juuri tätä ongelmaamme. Muut ovat porhaltaneet ohitsemme ja meidän tehtäväksi jää ihmetellä, kun tuotanto katoaa horisonttiin.

Tämän ison kuvan luulisi olevan selvää myös pääministeri Sanna Marinille (sd.), mutta valitettavasti hän on jäänyt mielummin räksyttämään yritysjohtajien suuntaan. Sillä keinolla tuskin houkutellaan lisää investointeja jo muutenkin kalliiseen maahamme.

Katse eteenpäin

Surkuttelun sijaan meidän on kyettävä tekemään valintoja. Niistä keskeisin on eurojärjestelmä.

Jos me haluamme olla jatkossakin mukana yhteisvaluutassa niin meidän tulee viipymättä tehdä useita toimia kansantaloutemme tervehdyttämiseksi. Osa toimista olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Osa tehdyistä toimista on edennyt täysin väärään suuntaan, kuten vuoden 2007 eduskuntavaalien alla Sari Sairaanhoitajien kosiskelu.

Työmarkkinauudistukset pitää tehdä nopeasti ja vähintäänkin päätökset muutoksista tulee tehdä viipymättä. Ay-liikkeen on hyväksyttävä euroajan mukana tulleet muuttuneet olosuhteet. Kaipolan esimerkki vihjaa, että palkkatason tulisi joustaa rutkasti. Ehkä jopa 30 prosenttia.

Tämä johtaa veropohjan mullistukseen. Se todennäköisesti aiheuttaa myös pankkikriisin käsistä karanneiden asuntomarkkinoiden vuoksi. Pankkikriisin vuoksi yhteiskunnan on varauduttava velkaantumaan. Sen vuoksi sosiaaliturvajärjestelmäämme tulee uudistaa – eli heikentää tuntuvasti, jotta velkamopo ei riistäydy käsistä.

Kuntien tehtäväkenttää on karsittava ja kuntien menoja leikattava rajusti. Julkisen puolen työmarkkinoilla tarvitsemme suuren remontin.

Pankkikriisin sulattelemiseen menee varmasti aikaa. Tuotantokustannusten karsiminen tervehdyttää yrityskenttäämme ja maahamme saadaan helpommin investointeja. Se tietää työtä ja tuloja suomalaisille. Ei varmastikaan siinä määrin, mihin olemme tottuneet.

Jos taas haluamme välttyä em. toimilta ja kykenemme toden teolla avaamaan eurojäsenyyden pöydälle niin emme siltikään välty kaikelta kurjuudelta. Pankkikriisi on edelleen hyvin todennäköinen riippuen siitä, minkä verran velkasitoumuksia on tehty kansainvälisten eli brittilakien alla.

Tuontituotteet kallistuvat ja elintärkeät alat on kyettävä turvaamaan kotimaisella työvoimalla. Reservejä tähän toki on. Julkisen sektorin menoleikkaukset on joka tapauksessa tehtävä ja tuottavuuskehityksen suuntaa on käännettävä asteittain.

Metsäteollisuuden ilmoitus on kuin raikas tuulahdus tähän perin homehtuneeseen ilmapiiriin, missä kansantaloudemme elinvoimaa on tuhottu, joskin varmastikin tiedostamatta.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu