Kreikan vaalipeli

Kreikkalaiset saattavat marssia vaaliuurnille torjumaan talouden vyönkiristykset ja yhteisvaluutta euron myöhemmin syksyllä. Tammikuussa he äänestivät talouskurimuksen lopettamista vastaan, ja heinäkuun alussa sekä talouskurin, että yhteisvaluutan jäsenyyttä vastaan. Kumpikaan vaali ei ole tuottanut haluttua tulosta.

Syy jo toisiin ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin olisi hallitusta vetävän Syriza-puolueen sisällä noussut täysi kapina. Viimeisin äänestys kertoo, että 44 syrizalaista ei ole tukiohjelman takana. Puolueella on 149 kansanedustajaa. 44 kapinallista on liikaa, jotta Kreikan hallitus voisi selvitä luottamusäänestyksestä, mikäli oppositiopuolueet eivät äänestä luottamuksen puolesta. Osa oppositiopuolueista on jo todennut, ettei tukea heru.

Vaalitulos ei ole selviö, eikä vähiten koko vaalitkaan. On hyvä käydä lävitse Kreikan politiikan taktiset kuviot, mikä voisi selvittää verrattain kimurantin kuvion. Katson parhaaksi kertoa eri tahojen vinkkelistä tavoitelluimman tuloksen.

 

Pääministeri Tsiprasin tavoite

Pääministeri Aleksis Tsipras haluaa uudet vaalit, mikäli hän voi luottaa siihen, että kapinalliset saadaan "luututtua" pois parlamentista. Valinta on kuitenkin vaikea, ja ajoituskin on tärkeää. Hän on voinut toistaiseksi luottaa opposition tukeen kolmannen tukipaketin hyväksymisestä. Kokonaan eri asia on, vetääkö oppositio tukensa pois ohjelman edetessä, kun tuskalliset ohjelman ehdot alkavat purra.

Lisäksi uusien vaalien venyttäminen antaa kapinallisille aikaa "oikoa rivejään". Kapinalliset voivat irroittaa itsensä kokonaan uudeksi puolueeksi. Maan ex-energiaministeri Panagiotis Lafazanis on jo ilmaissut halukkuutensa muodostaa kokonaan uusi vyönkiristystä vastustavan liikkeen.

Aika voi olla myös Tsiprasin ystävä. Hän voi saada taivutettua kapinallisia takaisin ruotuun, mutta ei ehkä aivan sitä määrää, mitä hän tarvitsee enemmistöhallituksen koossa pitämiseen. Todennäköisempää on, että Tsipras haluaa järjestyttää vaalit ennen kuin uudet vyönkiristykset alkavat näkyä kreikkalaisten elämässä.

Tsipras haluaa kuitenkin ensin betonoida kolmannen tukiohjelman. Tämä tapahtuisi ensi torstaina, 20.8. Luottamusäänestystä ennen pitää edeltää kolmen päivän debatointi, joten luottamusäänestys voitaisiin suorittaa aikaisintaan 23.8.

Mikäli Tsipras saa taakseen 120 äänen luottamuksen nykyinen hallitus jatkaa. Mikäli hallitus kaatuu, ojentaa maan presidentti muille puolueille hallitustunnustelijatehtävät. On epätodennäköistä, että hallitusta saataisiin kootuksi. Protokollassa seuraavaksi käydään tunnustelemassa yhteishallitusta. Tämäkin on erittäin epätodennäköistä saavuttaa.

Tällöin on edessä uusintavaalit. Ne voitaisiin järjestää 20.9. tai tämän jälkeen. On myös mahdollista, että velkojaosapuolet vaativat parlamentilta lakipäätöksiä. Opposition tuella näitä voidaan saada toteutettua, mutta vaalien pitäminen viivästyisi.

Nykyisten mielipidemittauksien mukaan Tsipras saavuttaa puolueensa kanssa yksin enemmistöhallituksen, jos kapinallisten ääniosuus jää alle äänikynnyksen, mikä on kolme prosenttia. Jos kapinalliset saavuttavat viisi prosenttia äänistä, Tsipras selviää nykyisellä hallituskumppanillaan (Itsenäiset kreikkalaiset, AN.EL). Jos kapinalliset kaapivat äänistä kahdeksan prosenttia tai enemmän, ollaan suuren tuntemattoman äärellä.

Mielipidetiedusteluja mutkistaa kuitenkin se tosiseikka, että nykyiset suositutkin kapinalliset ovat vielä Syrizan riveissä, ja siten Syrizan kannatuslukema ei välttämättä ole aidolla ja terveellä pohjalla.

 

Kapinallisten tavoite

Kapinallisten ykköstavoitteena on saada Syriza "järkiinsä" ja lopettaa vaalilupauksensa (tammikuu) mukaisesti talouden vyönkiristely. Tämä lienee kuitenkin mahdotonta, joten kapinallisilla on kaksi vaihtoehtoa: antautua Syrizan riveihin; tai erota puolueesta, perustaa oma parlamenttiryhmänsä ja valmistautua uusiin vaaleihin.

Vaalitaktisesti voisi olla viisasta pelata vaaleihin aikaa antamalla luottamus nyt, mutta vetää se myöhemmin takaisin. Tällaista liikettä olisi kuitenkin hyvin vaikeaa perustella kansalaisille, joista yli 60 prosenttia äänesti "ei" yhteisvaluutta eurolle.

Itse vaaleissa ei voida täysin poissulkea mahdollista yhteistyötä kommunistisen puolueen (KKE) kanssa.

Mikäli kapinalliset saavat pidettyä rivinsä suorana ja he kaikki valmistautuvat uusiin vaaleihin, on nimilistalla muutama todella kova nimi. Parlamentin puhemies Zoi Konstantonopoulou on erään nettikyselyn mukaan suosituin syrizalainen (lähes 80 prosenttia), kun Tsipras laahaa alle 10 prosentin saldolla vastaavassa kyselyssä.

Muita "kovia nimiä" ovat ex-valtiovarainministeri Gianis Varoufakis, joka jo valmisteli Kreikalle omaa valuuttaa. Kolmantena voisi mainita Rachil Makrin, joka on jo ehättänyt kannustamaan kreikkalaisia kansalaistottelemattomuuteen mm. veroasioissa.

Konstantonopouloun nettisuosio ei sinällään ihmetytä. Noin 80 prosenttia nuorista äänesti heinäkuun kansanäänestyksessä Kreikan eroa yhteisvaluutasta. Nuorempi sukupolvi on Kreikassakin hyvin edustettuna nettimaailmassa. Aivan noin rajuun suosioon ei siis kannata varautua vanhemman sukupolven vuoksi, mutta Konstantonopouloun televisioidut puheet ja otteet ovat olleet selkeän "puheenjohtajamaisia".

Aika tullee käymään kapinallisten hyväksi niin ennen kuin jälkeenkin vaalien. Ryhmä kasvattanee kannatustaan hiljalleen, jos vielä syksyn vaaleissa se ei pärjäisikään riittävästi.

 

Euromyönteisten oppositiopuolueiden tavoite

Euromyönteisillä oppositiopuolueilla tarkoitn tässä kohtaa sosialidemokraattista Pasokia, porvarillista Uusi demokratiaa ja keskustalaista Jokea. Myös äärinationalistinen Kultainen sarastus on euromyönteinen, mutta puolueen yhteistyömahdollisuuksia hallituksessa pidän olemattomina.

Kolmikon tavoitteena lienee omien parlamenttipaikkojen kasvatus. Kovassa paikassa vetovastuuta olisi oltava, jos Syriza ja AN.EL menettäisivät paikkoja kapinallisille – mutta ei kuitenkaan riittävästi, jotta kolmikko saisi kasaan enemmistöhallituksen.

Kolmikolla on yksi mahdollinen etu: AN.EL on vaarassa pudota kokonaan parlamentista ulos, sillä puolueen kannattajat ovat tukiohjelmaa vastaan, mutta he ovat sitkeästi hallitusrintamassa olleet leimaamassa kolmatta pakettia maalleen. Lisäksi puolue on maahanmuuttokriittinen, mutta Syriza on jyrännyt heidät tässä asiassa täysin. Puolue ei olisi kannatuskyselyjen mukaan saavuttamassa äänikynnystä.

Lisäpaikkoja voisi siis olla luvassa euromyönteisille. Sen sijaan osa AN.EL:n kannattajista saattaa kääntyä äänestämään Kultaista sarastusta. Sarastuksen kannatus on suurempi mysteeri, sillä moni puolueen äänestäjä ei välttämättä "kehtaa" myöntää tätä haastatteluissa.

On oletettavaa, että europäättäjien toiveet kohtaavat euromyönteisen kolmikon tavoitteen kanssa.

 

Kreikkalaisten tavoite ja suuryllätys

Kreikkalaisten tavoitteessa voi muhia suurikin yllätys. Heinäkuun kansanäänestyksen tulos oli jo sellainen. Kyselyt povasivat tasaista kilpaa ja "kyllä"-äänien niukkaa voittoakin. "Ei"-äänien selvänumeroinen voitto kuitenkin yllätti myös Tsiprasin.

Kansainvälisessä mediassa on laajasti arvuuteltu sitä, tiesivätkö kreikkalaiset edes sitä, mistä he äänestivät. Olenkin sitä kysynyt muutamalta. Heidän kertomansa mukaan he äänestivät selkeästi "ei" yhteisvaluutta eurolle. Osa on vastannut, että eurojäsenyys ei sinällään merkitse, pitäisi saada elämä takaisin. Jos se vaatii luopumista eurosta, niin olkoon sitten niin – kunhan leikkauspolitiikka päättyy.

Kreikkalaiset ovat johdonmukaisesti äänestäneet nyt viiden vuoden ajan talouden kiristämistä vastaan. Tammikuun vaaleissa heillä oli yksi katsomaton kortti: Syriza.

Nyt on Syrizassakin jaettu jyvät akanoihin. Uusien vaalien tuloksessa voi hyvinkin muhia suuryllätys.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu