Nopeasti ylös, vielä nopeammin alas
Viikonlopun aikana Kreikassa saatiin ensimmäiset laajemmin hyväksytyt mielipidemittaukset sen jälkeen, kun väistynyt pääministeri Aleksis Tsipras ilmoitti uusista ennenaikaisista parlamenttivaaleista. Uusimmat mittaukset on kattavammin esitelty kreikaksi Naftemporikin sivuilla. Suppeampi englanninkielinen katsaus esiintyy Kathimerinin verkkosivuilla.
Runsaasti liikehdintää gallupeissa
Useista eri mittaustuloksista huolimatta näissä näkyy selkeä trendi: vasemmistoradikaalinen Syriza on menettänyt julmetusti kannatustaan. Kun puolue nautti vielä hieman yli 30 prosentin gallup-lukemia ennen kolmannen tukipaketin hyväksyntää, on lukemat painuneet osapuilleen 10 prosenttiyksikköä. Tammikuun ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa Syriza sai napattua hieman yli 36 prosentin äänisaaliin.
Kannatuksen lasku on hajaantunut useaan eri suuntaan. Osa on siirtynyt "vanhoille tukipakettipuolueille" Uudelle demokratialle ja sosialidemokraattiselle Pasokille. Lisäksi drakmaan paluuta tavoitteleva Panagiotis Lafazanisin Kansan yhtenäisyys kerää hieman yli äänikynnyksen lukemat. Nämä n. 4 prosentin kannatukset ovat suoraan pois Syrizalta, sillä puolue lohkesi nimenomaisesti Syrizasta.
Epävarmojen äänestäjien osuus on noin 15 prosentissa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös Keskustalaisten liiton nousu yli 3 prosentin äänikynnyksen. Sen sijaan hallituksessa pysytelleet Itsenäiset kreikkalaiset ovat todennäköisesti jäämässä äänikynnyksen alle. Itsenäisten kreikkalaisten kakkostähtenä pidetty kansanedustaja-komedianäyttelijä Pavlos Haikalis on keskellä offshore-yhtiökohua.
Mielipidemittauksissa ei näkynyt vielä parlamentin puhmies Zoi Konstantopouloun viimeisimpiä liikkeitä. Konstantopoulou pitää tiiviit välit Lafazanisin puolueeseen. Konstantopoulou voi perustaa omankin puolueensa. Hän tiedottaa asiasta myöhemmin maanantaina.
Kosmeettisia muutoksia
Syrizan puheenjohtaja Tsipras on toistaiseksi kieltäytynyt yhteistyöstä "vanhojen puolueiden" kanssa. Sellaisena hän pitää jopa melko tuoretta Joki-puoluetta. Tsipras pyrkinee ilmaisemaan sen, että hänen puolue voittaa joka tapauksessa vaalit, ja saa 50 lisäpaikkaa parlamenttiin.
Tällöin kreikkalaiset voisivat varmistaa toimintakykyisen hallituksen keskittämällä äänet Syrizalle. Tsipras on yhä suosituin pääministeriehdokas, mutta Uuden demokratian Evangelos Meimarakis ei ole kaukana hänen takanaan. Uuden demokratian kannattajakunta on melko lailla vakaampaa kuin Tsiprasin Syrizan kannattajajoukko.
Tsipras joutunee kuitenkin myöntymään hallitusyhteistyöhön muiden tukipakettimyönteisten puolueiden kanssa. Näitä ovat Uusi demokratia, Pasok ja Joki.
Pasok on ilmoittanut vaaliliitosta silloisen pääministeri Antonis Samaraksen hallituksesta ulos kävelleen Dimarin kanssa. Dimar lähti aikanaan hallituksesta, kun säästöohjelmien vuoksi valtiollinen tv-yhtiö ERT lakkautettiin. ERT on sittemmin pystytetty uudelleen Tsiprasin aikana. Dimar putosi äänikynnyksen alle tammikuun vaaleissa.
Hurjista kannatuskyselytuloksien muutoksista huolimatta Kreikkaan tulee todennäköisesti säästöohjelmia puoltava hallitus. Tsiprasilla ei ole käytännössä varaa järjestyttää uusia vaaleja tuloksettomien hallitusneuvottelujen vuoksi, sillä yhä uudet vaalit nakertavat melkoisella varmuudella Syrizan kannatusta lisää.
Meimarakis on taas esiintynyt sovittelevammin. Hänen mukaansa Kreikalle olisi tärkeintä saada aikaan hallitus, joka kykenee yhteistyöhön Euroopan kanssa. Tämä tarkoittaa hänen mukaansa samalla sitä, että Kreikan nostaminen jaloilleen olisi mahdollista.
Kampanjoista voi tulla mielenkiintoiset
Vaalikampanjat lähtevät toden teolla käyntiin, sillä aikaa vaaleihin on vajaat kolme viikkoa. Erityistä mielenkiintoa nostattaa rajut vaihtelut kannatusmittauksissa. Ne tuovat oman mausteensa.
Erityisen kärkästä linjaa pitänee Lafazanis ja Konstantopoulou. Nähtäväksi jää se, miten paljon he keskittyvät omiin ohjelmiinsa. Helpompi kampanja kun olisi tarjolla: kritisoida entistä puoluetta linjanmuutoksesta.
Lisäksi kampanjoissa taistellaan rajusti epävarmojen äänistä. Tammikuun vaalien tuloksen pohjalta osoittautuikin, että tukiohjelmia kannattaakin noin 250 kansanedustajaa 300-henkisestä parlamentista. Lafazanisin perustaman puolueen mukaan Kreikan parlamentissa oli peräti viisi erilaista vasemmistopuoluetta (KKE, Syriza, Pasok, Joki ja Kansan yhtenäisyys).
Lukuisat vasemmistopuolueet ja vankka tuki leikkauspolitiikalle on melko omalaatuinen yhdistelmä kaiken kaikkiaan. Ja juuri tällaisten omalaatuisten piirteiden vuoksi Kreikan politiikka on todella mielenkiintoista seurattavaa.
Lisäys 31.8.2015 klo. 21:20: Zoi Konstantopoulou päätti lähteä tukemaan Lafazanisin Leiki Enotitaa (Kansan yhtenäisyys), mikä ei suuresti yllättänyt.
Niin, eihän sitä montaa kuukautta kestänyt;)
Viimeisetkin epäilykseni Kreikan uuden hallituksen perääntymisestä haihtuivat kuunneltuani pääministeri Aleksis Tsiprasin puheen uudelle parlamentille.
http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186516-…
Ilmoita asiaton viesti
Odotan Syrizan kannatuksen kaventuvan entisestään. Aika lailla maltillisenakin ryhmänä Syrizan sisällä on ”ryhmä 53”, jolla on vaikeuksia pysytellä nahoissaan.
http://www.pressreader.com/belgium/the-wall-street…
Tsipras on omituisesti kääntänyt puheensa siihen, että itse ”taistelu” velkojia vastaan merkitsisi jotain.
Siitähän ei oikein ole mielestäni enää kyse, vaan lopputulos on aika kaamea. Tsipras ei voi oikein voittaa näitä ”taisteluja”, jos suostuu käymään ne ”vastustajien” (eli velkojien) säännöillä.
Ja ne säännöt tulevat yhteisvaluutan vuoksi. Heidän olisi todella pitänyt olla valmiita poistumaan yhteisvaluutasta voidakseen lunastaa lupauksiaan.
Ehkä muutama lisävuosi talouskasvua piirretään raikkaaseen kaakkoon – jos sitten alkaa vaihtoehdotkin kiinnostamaan?
Ilmoita asiaton viesti
No niillä lupauksillaan Tsiprasilla oli molemmat jalat tukevasti ilmassa, ja ilman Syrizaa Kreikan talouskin kaiketi olisi jo toisella mallilla, kasvuhan oli alkanut. Ei kannattaisi lähteä populistien kelkkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kreikan sitkeä deflaatio itse asiassa vain ”naamioi” erheellisesti talouskasvua. Sitä se teki nyt Tsiprasin aikana (2. vuosineljännes) kuin viime vuodenkin puolella.
Kaikkein surullisintahan on, että kyllä muissakin euromaissa tiedetään Kreikan ahdingon vain syvenevän kolmannen tukipaketin ehtojen myötä, mutta ne nyt piti vaatia järjenvastaisesti vain siksi, ettei rahoittajamaissa tulisi poliittista myrskyä.
Toivottavasti suomalaistenkin tilannekuva alkaa selkiytyä sen jälkeen, kun Suomessakin palkkoja aletaan leikellä kymmenillä prosenteilla ja työttömyysturva yms. turhat sosiaalimenot lakkautetaan.
EDIT: Ja mitähän sitä saikaan lukea heti tämän kommentin jälkeen?
http://yle.fi/uutiset/tyottomyysturvaa_voidaan_jou…
Olemme oikealla tiellä. Nolliin vain. Mitäpä me emme tekisi eurojäsenyytemme eteen?
Ilmoita asiaton viesti
Henri, euronko vika se on ettei ole laajempaa vientipohjaa, eikä kukaan ole keksinyt esim. Ikean tai H&M:n tapaisia?
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen ne viat jo moneen kertaan maininnut.
No, nyt tämä devalvointi tehdään sitten ALV:ia korottamalla – kaiketi. Pääasiahan on se, että se koskisi sitten kaikkia mahdollisimman tasapuolisesti. Kuten kellutuskin sen olisi tehnyt.
Mutta tämä ei tee kotimaisista tuotteista sen kilpailukykyisempiä.
Siinä on se syy, miksi meillä on Ikea. Koska kotimainen vastaava tuotanto on vain täysin kilpailukyvytöntä. Nyt ALV koskee sitten niin Iskua kuin Ikeaakin. Voimasuhteet eivät muutu.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, Ikean tuotteet eivät tietääkseni ole likimainkaan aina ruotsalaisia, haalivat/teettävät mistä edullisesti saavat ja myyvät saman katon alla. H&M:n tuotteiden valmistusmaa tuskin on Ruotsi.
Alvin korotusta ei vielä ole nähtynä, mutta tuskin ainakaan ruuan nousee josko ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaankin Bangladesh on vaatteiden ompelumaa. Suomalaiset ompelijat tuntuvat haluavan hieman enemmän t-paidan ompelusta kuin muutaman sentin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuli tästä ”talouskasvusta” mieleen, että nämä asiat on jo kertaalleen selvitetty vuoden 2014 kesällä.
Siinä on yksityiskohtainen esimerkki siitä, miten talouskasvulukuja saadaan punnerrettua esiin, vaikka kokonaistuotanto supistuu!
Mutta mikä siis on tavoite? Taloudellisen toimeliaisuuden lisääminen vai sen tyylinen numerokikkailu, että voidaan osoittaa ”talouskasvua”?
http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169474-…
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän mahtaa olla syynä siihen, että kun kansanäänestyksessä tukipaketin vastustajia oli ilmeisesti enemmistö niin siitä huolimatta niitä vastustanut Syrizasta irtautunut osa puolueesta ei saa gallupeissa esitettyjä lukuja suurempaa kannatusta
Ilmoita asiaton viesti
Todennäköisesti näiden kahden asian välillä ei nähdä selkeää yhteyttä toisiinsa.
Syrizan kohtalo on kuitenkin mielestäni melko selvä. Tulevassa hallituskoalitiossa uskon, että jopa hallituskumppanitkaan (ainakin Uusi demokratia) ei tule liiemmin säästelemään iskuja vaikean hallitustaipaleen alla. Iskut on helppo toteuttaa muotoilemalla uuden paketin ehdot melko lailla yksin Syrizan syyksi.
Ja se voidaan tehdä vieläpä uskottavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Näen asian näin:
– Suurin osa jotka vastustivat paketteja, olivat kuitenkin sitä mieltä, että on vielä tärkeämpää pysyä €urossa, eli antoivat pitkin hampain Tsiprakselle synninpäästön.
– Vähemmistönä olivat ne, jotka katsoivat, että tukipakettien kiristysleikkauksista pitää päästä eroon hinnalla millä hyvänsä. Vaikka eroamalla €urosta.
– Kolmantena ryhmänä oli sitten ne Syrizan kannattajat, jotka eivät vieläkään tiedä mitä ajatella koko sopasta.
Ikävä, ettei Varofakis ollut niin tyly ja radikaali, että olisi mennyt televisioon pitämään puhetta ja kertonut kansalle, kuinka Schäuble sanoi: ”Me emme tee millään teidän ehdoilla sopimusta vaan me murskaamme teidät!” (Syrizan vasemmistohallituksen).
Olisi paskat välittänyt siitä mitä ”diplomatia sanoo” ja vaatinut Kreikan kansaa seisomaan yhtenä miehenä näitä kiristäjiä vastaan.
Lisäys: Siinä olisivat muiden €uromaiden edustajatkin saanneet nikotella vähän aikaa, jos Varoufakis olisi vetänyt laakista koko kieron pelin julki.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Varoufakis on jo tähän mennessä avannut näitä keskusteluja ja neuvotteluja melkoisen suorasukaisesti.
Eivätkä niiden kokouksien kulkukaaviot ole juurikaan poikenneet aiemmista puhtaista arvioistani.
Lahjontaa, kiristystä ja uhkailua. Perusmeininkiä eurodemokratiassa.
Ilmoita asiaton viesti