Schengen, euro ja EU – korttitalo tornadossa

Schengen-sopimus on katkolla ja varsin suurella todennäköisyydellä se on mennyttä. Passittoman vaeltelun Schengen-maasta toiseen voi pelastaa oikeastaan enää todella järeät ulkorajoilla käyttöönotetut keinot. Sellaiset keinot, joista ihmisoikeusjärjestöt eivät osaisi nähdä edes painajaisia.

Dominopalikat naksahti kumoon kauniissa järjestyksessä: ensin Saksa ilmoitti, että väkeä tulee maahan liian tiuhaan tahtiin. Rajatarkastukset palasivat. Tämän jälkeen Itävalta havaitsi olevansa satimessa: jos Itävaltaan saa tulla muina miehinä satoja tuhansia paperittomia, mutta heidän etenminen tyssää Saksan rajalle, niin Itävallan tulee huolehtia ihmisvirran tyrehdyttämisestä. Se onnistuu sulkemalla rajat. Niin Itävalta tekikin.

Unkarissa on voimassa uusi maahantunkeutumislaki. Slovakia on pistänyt rajat säppeen. Suomi, Puola ja Hollanti ovat ilmaisseet valmiutensa toimia samoin. Ranskan Calais'sa rakennetaan muuria, Unkarin ja Serbian rajaa komistaa neljä metriä korkea ja 175 kilometriä pitkä piikkilanka-aita.

Tervetuloa vapaan matkustamisen Eurooppaan.

 

Väliaikaista kaikki on vain

Rajatarkastukset ovat tietysti ensi alkuun "väliaikaisia". Tämä toki saattaa hillitä ihmistulvaa, mutta se on jo nyt täysin kaaottinen. Unkarista uhkaa tulla maahantulijoiden loukku: he eivät pääsekään enää pois, vaan pakolaisleirit odottavat maassa, joka suhtautuu hyvin nihkeästi turvapaikanhakijoihin. Tai siis henkilöihin, joiden kaiken järjen mukaan pitäisi jossain vaiheessa hakea turvapaikkaa.

Saksa ilmoitti viikko sitten, että he ottavat väkeä avosylin vastaan. Vaeltajat hullaantuivat ja kantoivat kylttejä, joissa kerrottiin Saksan liittokansleri Angela Merkelin olevan kuin äiti heille. Kriitikoiden mukaan Saksan linjaus vain villiinnytti suurta vaellusta.

Vielä viikko sitten toiveikkaat matkasivat kohti Saksaa, mutta nyt rajojen mentyäkin kiinni he ovat kuka missäkin. Tyytyväisyys ja juhlahumu voikin muuntua kirveleväksi kurjuudeksi.

Tämän lisäksi Kreikkaan jää tällä ajalla kymmeniä tuhansia tulijoita loukkuun. Maalla ei ole kurjan taloustilanteen vuoksi tarjota juuri mitään maahantulijoille.

Jos rajat jossain kohtaa taas avataan niin ruletti alkaisi pyöriä vain uudelleen. Kiintiöitä kasvatettaisiin siihen malliin, että kohta on jokaisessa Schengen-maassa sellaiset hallitukset, joiden rinnalla Unkarin Viktor Orbanin hallitus näyttää pyhäkoululta.

Saksa kasvatti arvioitaan maahantulijoista neljänneksellä. Uusi arvio on nyt miljoona ihmistä tänä vuonna. Saksalaisviranomaiset ovat laskeneet, että turvapaikanhakijasta tulee 10 000 euron vuotuiset kustannukset. Tällöin, mikäli miljoona uutta suuta ruokittavana toteutuu tänä vuonna, tulee saksalaisveronmaksajille 10 miljardin euron lisälasku.

Ei siis ole aivan tavatonta, vaikka "väliaikaisuus" rajakontrollissa muuntuisi pysyvämpään sorttiin. Eli sanoisimme silloin hei-hei Schengenille. Mutta mitä se tarkoittaisi?

 

Sinne meni yhteismarkkinat

Schengenin alkuperäinen idea oli taata sopimusmaiden asukkaille vapaa liikkuminen ja työssäkäyntioikeus toisessa sopimusmaassa. Se siis alunperin suunniteltiin eurooppalaisia varten, ei Lähi-idän vaeltajia varten. Järjestelmän onneton suunnittelu – mikä tuntuu olevan EU:n tavaramerkki asiassa kuin asiassa – tuli nopeasti reissumiesten hyväksikäyttämäksi.

Jos onneton Schengen nyt tuupertuu kanveesiin, tulee huomata, että se silloin koskisi myös sopimusmaiden alkuperäisiä asukkeja. Yhtä-äkkiä huomaammekin olevamme tilanteessa, jossa meillä ei olekaan enää yhteisiä työmarkkinoita.

Samaten käy oikeudelle sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvasta voi tulla epätasa-arvoinen: se koskisikin vain kantaväestöä. Suomen hallituskin on tutkimassa keinoja luoda turvapaikanhakijoille kokonaan oma sosiaaliturvajärjestelmä, joka poikkeaisi muiden sosiaaliturvasta. Ja että turvapaikanhakijoiden ja turvapaikan saaneiden sosiaaliturva olisi heikompi.

Perustuslaki on mitä ilmeisimmin tätä ideaa vastaan. Kuluja karsiva valtio joutuu siis leikkaamaa myös kantaväestön sosiaaliturvan alemmalle tasolle uusien tulijoiden tuoman lisäkuorman vuoksi. Ehkäpä äänestäjät muistavat tämän vaalikopeissa. Perustuslainkin voi nimittäin muuttaa.

Yhtä kaikki, Saksa määrää nyt osapuilleen kaikkien Schengen-maiden maahanmuuttopolitiikan suunnan. Jos Saksalla on rajat kiinni, ne tulevat olemaan muillakin. Ja jos työvoima ei voi enää liikkua, meillä ei ole enää yhteismarkkina-aluettakaan.

Syy on tämä: kun rajat ovat kiinni niin tietyissä maissa on aivan posketon taakka turvapaikanhakijoista. Ajatellaan nyt vaikkapa Kreikkaa. Mitä Kreikan siis kannattaisi tehdä tässä tilanteessa?

Oikea vastaus on: myöntää näille Kreikan kansalaisuus. Ja kas, samalla heistä tulee EU-kansalaisia. Ja Schengenin mukaan heillä on oikeus liikkua, hakea töitä ja sosiaaliturvaa mistä muusta EU-maasta tahansa.

Tämä pakottaisi muut jäsenmaat vastatoimiin.

 

Miksi pitää euroa ilman yhteismarkkinoita?

Seuraava dominopalikka on euro. Se on toistaiseksi pidetty kurjuutta viljelemällä pystyssä väen väkisin. Ensin sillä oli taloudellisia syitä olla olemassa. Kun ne haihtuivat vyönkiristyksen tieltä, keksittiin sille poliittinen tarkoitus. Kun sekin nyt repeilee niin jäljellä on oikeastaan vain yhteismarkkinat – ja joidenkin Natosta tietämättömien mielestä turvallisuuspoliittinenkin kylki.

Eurolla ei ole enää mitään muuta funktiota yhteismarkkinoiden kaaduttua kuin tuottaa köyhyyttä, työttömyyttä ja kurjuutta.

Tuntuisi suorastaan järjenvastaiselta, jos sitä yhä pidettäisiin hengissä näillä avuin.

 

Brexit ja vähän muitakin

Kun EU:n peruskulmakivet ovat säpäleinä, tulee miettiä EU:n merkitystä. Isossa-Britanniassa on todettu, että ilman EU:ta maan teollisuuden sääntöviidakosta tulisi yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi. Ne vientifirmat, jotka ovat keskittyneet esimerkiksi Yhdysvaltoihin, eivät enää joutuisikaan olemaan direktiivisopan vankeja. Nyt ne joutuvat, koska Iso-Britannia on – ainakin vielä – EU:n jäsenmaa.

Jahka Ranskan ja Ison-Britannian välit saavat sopivasti tulehtua pakolaiskriisin vuoksi ennen brittien kansanäänestystä, voidaan Ison-Britannian eroa EU:sta (Brexit) pitää varsin mahdollisena. Työväenpuolueen ruoriin tulee euroänkyrä.

Mutta mites me muut? Meillä ei olisi enää yhteismarkkinoita, eikä mitään mieltä olla yhteisvaluutta euron jäseninä. Mihin tarvitsisimme koko EU:ta? Muillakin jäsenmailla olisi Ison-Britannian kaltainen tilanne edessä: EU:sta tulee rutkasti typeriä sääntöjä. Suomi vieläpä maksaa tästä lystistä.

Olisi aika sanoa hyvästit myös EU:lle.

No, pitääpä sanoa, etten jäisi kaipaamaan.


Kirjoitusta muokattu lisäämällä kappaleet, jotka selventävät yhteismarkkina-ajatuksen kaatumista EU:n sisällä.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu