EKP euroa tuhoamassa?
Viime päivinä markkinat ovat vuoroin hermoilleet ja olleet hurmoksessa erityisesti pankkiosakkeissa ja niiden velkakirjoissa keskuspankkien viestien mukaan. Keskuspankeilla yleisin tehtävä on säädellä inflaatiota. Se on myös Euroopan keskuspankin EKP:n tehtävälistalla. EKP ei ole päässyt neljään vuoteen tavoitetasoonsa.
Suurpankki Nomuran valuuttastrategi Charles St Arnaudilla on vastaus EKP:lle. Hänen mukaansa keskuspankit eivät voi luoda inflaatiota rahapolitiikan keinoilla.
– Ehkä päättäjien olisi aika keskittyä ongelman syihin, eikä hoitaa pelkkiä oireita, hän täräyttää Financial Timesille.
Myös lukuisat muut strategit ja analyytikot ovat tulleet samanlaisiin päätelmiin. Heidän mukaansa negatiiviset korot eivät ole ratkaisu. Perinteisesti keskuspankit säätelevät keskeisiä korkotasoja vallitsevan inflaatiotason mukaan. Nykyisin keskuspankkiirit ovat keskittyneet enemmän valuuttojensa ulkoiseen arvoon.
Ajatuksena on, että oman valuutan heiketessä tuontitavaroiden hinta kohoaa valuuttakurssimuutosten vuoksi. Tämä piristäisi inflaatiota.
Japanin keskuspankki negatiivisiin korkoihin
Japanin keskuspankki on uusin keskuspankki, joka lähtee negatiivisten korkojen tielle. Keskuspankin hämmästykseksi Japanin jenin arvo Yhdysvaltain dollariin nähden lähti kipuamaan vahvemmaksi.
Samalla Japanin viime vuoden viimeisen neljänneksen talous pakitti hurjaa vauhtia, koska kotimainen kulutus on aneemista. Japanilaisten tulot ovat inflaatiokorjattuna jopa pudonneet viime aikoina, ja olleet kasvamatta vuosiin.
Kohonnut jeni voi puolestaan syödä vientifirmojen katteita. Tämä voisi merkitä lisää taloushuolia Japanin päättäjille.
Japanin ohella maailman vanhin keskuspankki, ruotsalainen Riksbank laski korkotasoaan yhä syvemmälle laskien lyhytaikaisten repo-lainojen koron -0,5 prosenttiin. Käytännössä tämä toimii liikepankeille veroluonteisena maksuna.
Europankeilla 900 miljardin euron taakka
Negatiivisten korkojen ideana on myös usuttaa pankit tarjoamaan luottoja yksityisille, sillä keskuspankin tilille parkkeeratut ylimääräiset varat hupenevat koron vuoksi. Pankkeja rasittaa kuitenkin kolme yhtäaikaista asiaa.
Europankeilla on tuottamattomia luottoja noin 900 miljardin euron edestä. Näitä luottoja ei olla asianmukaisesti hoidettu kolmeen kuukauteen. Toiseksi uusien luottojen myöntäminen jo taseissa olevan luottokannan lisäksi vaatisi lisää pääomaa etenkin, kun pääomavaatimuksia on kiristetty finanssikriisin jälkeen.
Kolmanneksi talouskasvu on maailmanlaajuisesti hiipumassa, eikä kannattavia sijoituskohteita juuri ole.
Ongelmaluotot tulisi hoitaa
Varainhoitoyhtiö Moore Europe Capital Managementin strategi Gene Frieda ehdottaakin, että europankkien tulisi saada järjestää ongelmaluotot tuottavuuden parantamiseksi. Hänen mukaansa kalliin pääoman haaliminen laihojen talousnäkymien edessä on kestämätöntä.
Frieda muistuttaa, ettei mikään pääomamäärät tule riittämään, jos pankit eivät voi tehdä tulosta.
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi puolestaan muistutti, että eurooppalaiset pankit ovat nyt vahvemmalla tolalla kuin ennen finanssikriisiä, ja että ongelmaluotot on havaittu vuoden 2014 tehdyssä pankkien rasituskokeessa.
Sekä Japanin, että Euroopan keskuspankit voivat marssia yhä syvemmälle negatiivisten korkojen maailmaan maaliskuun kokouksissaan.
Päätelmät
Koska EKP:n tehtävänä olisi hoitaa kaksi asiaa: "hintavakaus" (eli, että hinnat tuplaantuvat n. 40 vuoden välein) ja rahoitusolojen vakaus, niin näyttää siltä, että tavoitteet poissulkevat toisensa.
Jos hintavakaus on määräävässä asemassa, niin korot painuvat hyvin syvälle. Mahdollisesti jopa alle -1 prosentin.
Toisaalta, jos rahoitusolojen vakaus on huomion korkeammalla korokkeella käykin niin, että pankkien ahdinko kasvaa negatiivisten korkojen vuoksi. Houkuttelevaa olisi tietysti "siirtää" korot talletustilien asiakkaille tarjoamalla vaikka -2,5 prosentin korkoa. Voi kuitenkin olla, että moni tajuaa "patjan alle" säilytettävän käteisen olevan tätä parempi vaihtoehto.
Näkisimme reippaita talletustilinostoja.
Mielestäni pitäisi tehdä samalla tavalla kuin Islanti. Huonot ja "holtittomat" pankit kanveesiin ja terveempiä uusia yrittäjiä vaikka tilalle. Se moskalasti tulee hoitaa pois pankkien taseista tavalla tai toisella.
Poliittisilla päättäjillä on EU:ssa kuitenkin vahvat sidokset huonoihin(kin) pankkeihin. Zombeja pidetään pystyssä viimeiseen asti. Titanicin kansiorkesterilla riittää puuhaa. Trumpetisti saattaa pälyillä pelastusliivien suuntaan, mutta hänelle on maksettu soittamisesta. Eihän Suomen AY-liike vieläkään ymmärrä, että olemme erilaisessa rahapoliittisessa ympäristössä eurossa. Soittakoot sitten. Moni uppoaa – ja täysin turhaan.
Itsepähän äänestit.
Joo pankit olis syytä laittaa vastuuseen, kuten Islannissa. Tosin ihan Islannin tapaa emme voi tehdä, kun eu:ssa ei voi olla omaa keskuspankkia valtioilla, eli eu:ssa rahan luo aina pankit, kun Islannissa sen luo nyt valtio.
Hintavakaudesta kirjoitit jotain, et tuplaantuu 40 vuoden välein.
Joko käsitykseni hinnoista on pielessä, tai sitten vakaus ei ole onnistunut, sillä mun mielestä ihan tässä eu aikana (20 vuodessa) jo ne hinnat on vähintäänkin tuplaantunut.
Palkat sitten taas ei ole lähellekään tuplaantunut, eli suora vaikutus on ostovoiman hiipuminen duunareilla ja yksi suuri syy tähän taantumaan.
Europankeilla tuottamattomia luottoja 900 miljardia. Löydätkö jostain tietoa, että paljonko luottoja on kokonaisuudessaan, että voisi vertailla prosentuaalisesti ja jos löytyisi vielä, että miten se suhde on kehittynyt tällä vuosituhannella?
Ilmoita asiaton viesti
Pankkien ”rahanluonti” ei ole välttämättä ongelma. Mutta katso: jos pankit eivät löydä hyviä sijoituskohteita niin varat jäävät makaamaan keskuspankille, joka puolestaan nyhtäisee vuotuisella negatiivisella korolla siitä rahaa pois.
Käykin niin, että se keskuspankki tuhoaa rahaa!
—
40 vuoden välein tuplaantuva hintataso on EKP:n ”hintavakauden mandaatti”. Se, jos ”hintavakaus” luo erilaisia mielleyhtymiä, ei ole minun päänsärkyni. Jos näin on, niin EKP ei ole onnistunut tavoitteissaan.
—
Asianmukaisesti hoidetut luotot eivät mielestäni ole ongelma. Hoitamattomat (tuottamattomat) luotot ovat. Esimerkiksi Italian pankkien lainakannasta 17 prosenttia (n. 350 miljardia euroa) on hapanta. Vertailun vuoksi: Suomen ensimmäisen eurokokeilun aiheuttaman laman aikaan 1990-luvun alussa suomalaispankkien tuottamattomien luottojen määrä koko lainakannasta hipoi siinä 10 prosentin hujakoilla.
Ja meillä oli pankkikriisi.
Ja vielä vertailua: kreikkalaisen Piraeus Bankin lainakannasta liki puolet on sutta ja sekundaa. Talkoot odottaa.
Muista, että maksajia tarvitaan. Muista tämä sitten äänestyskopissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyl mä pidän sitä pankkien rahanluontia vähän ongelmana, koska pankit luovat sitä rahaa luodakseen itselleen ja omistajilleen maksimi voiton, kun sitten taas esim. Islannissa nyt loivat sitä rahaa taatakseen kansalaistensa hyvinvoinnin, vaikka kaikki meni päin persettä.
Ongelma myös se, että kun veronmaksajat joka tapauksessa kantavat sen riskin pankkien pelistä, niin siinkäin mielessä ennemmin se pankki olisi valtion, kun yksityinen.
Jos nyt ajatellaan vielä sitäkin, että kun olemme eurossa ja kaikilla sama valuutta, ja kuvitellaan, että noi tuhon partaalla olevat pankit nyt saatais pidettyä veronmaksajien rahalla niinkun tähänkin asti pystyssä ja sitten tulee taas pieni nousupiikki taloudessa ja muutamassa euro maassa talous alkaa ylikuumetua, joka tietenkin antaa painetta nostaa korkoa, niin mites nämä suomet sun muut, joilla velkaa satoja miljardeja ja talous junnaa edelleen?
Korkokulut saattaa nousta yhtäkkiä miljardin tai kaksi vuodessa samaan aikaan, kun mietitään, että laitetaanko pari poliisia vai lääkäriä kilometritehtaalle, että saatais muutama miljoona säästettyä.
Ilmoita asiaton viesti
En ole aivan varma siitä, paljonko tiedät Islannin pankkikuplasta? Nehän vetivät ihan puhtaalla velkarahalla sijoituksia mm. Yhdysvaltain asuntomarkkinoille ja ties minne. Toki ne pelasivat avoimin kortein, että kertoivat kaiken olevan velkarahotteista.
Kun Yhdysvaltain asuntokupla puhkesi, alkoi tuotot loppua, eikä pankkien rahoittajille (mm. brittitallettajat, jotka uneksivat jostain 5-7 prosentin talletuskoroista) enää löytynyt katetta.
Islannissa ei kuitenkaan pelastettu näitä pankkeja, vaan ne päästettiin kaatumaan, koska tarvittava määrä olisi ollut moninkertainen Islannin bkt:hen nähden. Oikeussaleja toki on vaivattu, mutta ”pöydän putsaaminen” vanhasta kurasta toi uuden kasvun. Kun vanhat vastuut on siivottu, on kohde taas (ainakin hetken) hyvä sijoituskohde. Siksi Islanti nousikin jaloilleen.
Mietippä itse sijoittavasi vaikka miljoonaa euroa. Laittaisitko ne kohteeseen, jossa arvellaan olevan paljon ongelmia, ja että sijoittajat (sijoittajavastuu) menettävät rahansa. Eli menettäisit miljoonan.
Vai sijoittaisitko ehkä mielummin sitten, kun se vanha moska on hoidettu pois (alaskirjauksin ja muilla tavoin) – eikä tarvitse pelätä joutuvansa maksumieheksi?
Juuri tästä on kyse.
Ongelma Euroopassa on se, että ne ”samat vanhat naamat”, joita kansalaiset äänestävät, omaavat tiukat suhteet rupupankkeihin. Tämä takaa sen, että pankkien kaatumisen sijasta kansalaiset saavat:
– Laman
– Työttömyyttä
– Ei talouskasvua
– Pankkikriisin laskun (EVM, ERVV yms.)
Mutta… kuten avauksessani kerroin: itsepähän äänestitte.
Ilmoita asiaton viesti
Jos huonoja luottoja on n. 900 md€, pelkästään Italiassakin 350 mrd€, tuntuu koomiselta mm. Junckerin ja europoliitikkojen ’huoli’ ns. vapaan liikkumisen osalta siitä, että passien vilauttaminen rajoilla – myös Schengenin sisällä – tulisi aiheuttamaan muutaman miljardin (5-18 mrd) lisäkulut. Siis ”jättilasku”.
http://www.talouselama.fi/uutiset/laskelma-passita…
Vapaa liikkuminen on kansainvaelluksen aiheuttamassa muodossa (Merkelin ”willkommen”) uutisten perusteella pelkästään Saksalle n. 50 mrd€:n lisäkulut. :-))
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen huomio!
Taas nöyrästi ilahdun kommentistasi, joka asettaa nämä ”klaviatuurit” kohdilleen. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
#6. HM. Ja erinomainen analyysi missä mennään ja minne mennään, jos…herätystä ei tapahdu.
Vrt. http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212185-… (Taloussanomien mukaan) Mitä mieltä olet ko.jutuista?
Kuinka käy suomalaisten eläkerahojen veroparatiiseissa ja maailmalla?
http://ollipusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115944-eu…
Käteinenkö (EN tarkoita EU/Jyrki-Boy ”Käteistä”) laittomaksi?
http://kailinko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212129-ka…
Mitä tämä merkitsee pitemmän päälle, hyväksytkö?
Ilmoita asiaton viesti
Negatiivisten korkojen suurin pommi on mielestäni vasta edessä: kun korot aikanaan nousevat, tulevat jättitappiot korkomuutoksien vuoksi. Silloin on (ainakin minusta) piru merrassa.
Ilmoita asiaton viesti