Tuloerojen kasvu ei ole itseisarvo, vaan seuraus

Valtiovarainministeriön korkeimman virkamiehen valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan tuloerojen kasvu on tie onneen, eli korkeaan työllisyysasteeseen. Tämä tulkinta on omituinen, ja mitä ilmeisimmin myös virheellinen. Tuloerot kasvavat taloudenkin kasvaessa. Mekanismi on automaattinen, joskin toki yksittäisiä tuloerojen kasvua voi ilmetä myös apeammassa talouskehityksessä.

Länsimaisessa talousmallissa valtaosa talouden kasvusta muodostuu yksityisten kysynnästä. Kysynnän ollessa koholla tarvitaan tuotteiden ja palvelujen tekijöitä. Tämä tarkoittaa työllisyysasteen suotuista kehitystä.

 

Keskuspankkien fantasia

Monet keskuspankit Euroopan keskuspankin ohella ovat uumoilleet aneemisen kysynnän paranevan rahapolitiikan keinoilla korkotasoa laskemalla yhä alemmas. Perusajatus on ollut, että korkotason lasku ohjaa kansalaisia kuluttamaan säästämisen sijaan.

Säästäminen ei ole tämän mallin mukaan mielekästä, koska säästöille saa ankean tuoton. Vastaavasti kuluttaminen velkarahalla tulee huokeammaksi alhaisemman lainakoron myötä.

Tämä ajatusmalli kieltämättä kuullostaa järkevältä. Ongelma on, että yksityiset ovat jo korviaan myöden veloissa ja luottohäiriöitä on rutkasti. Toisin sanoen: kulutukseen haettuja luottoja ei haeta (tai niitä ei myönnetä) edes alhaisten korkojen maailmassa.

Keskuspankeilla voi olla oma fantasiansa kaikkivoipina korkotason laskijoina.

 

Koon tasetaantuma

Suurpankki Nomuran ekonomisti Richard Koo esitti jo vuosia sitten sen, mikä erityisesti euromaiden kotitalouksia ja valtioita riivaa. Koon mukaan jo valmiiksi oleva korkea velkaantumisaste puristaa kulutustottumuksia riippumatta siitä, onko kuluttaja luonnollinen henkilö, yritys tai valtio. Koo nimittää ilmiötä tasetaantumaksi (Balance sheet recession), ja se tulisi hoitaa ensin alta pois.

Koon mukaan on ilmeistä, että luonnolliset henkilöt supistavat kulutustaan korkealla velkalastilla. Korkea velkaisuusaste laajemmassa mittakaavassa aiheuttaa häiriöitä myös makrotalouden saralla. Huomioitavaa on, että varakkaat kotitaloudet Suomessa ovat velattomia, mikä tarkoittaa, että osalla kotitalouksilla on oltava velkaa enemmän kuin keskiarvolaskelmissa. Toinen huomioitava asia on, että kulutuskysynnän kasvun potentiaali lepää nimenomaan näiden ylivelkaisten kotitalouksien harteilla. Ja kun ei ole hartioita niin ei ole kasvuakaan.

Yksityisten tasetaantumaa voisi helpottaa esimerkiksi arvonlisäveroa laskemalla, mutta samaan aikaan valtion yrittäessä parantaa omia taseitaan tuo veromuoto pikemminkin kasvaa. Työverotuksen lasku ei esimerkiksi helpottaisi liiemmin esimerkiksi työttömiä tai opiskelijoita.

Toisin sanoen erityisesti euromaiden tasetaantumasta johtuen yksityisten tasetaantumaa ei helpoteta, vaan sitä pikemminkin pahennetaan. Yksityinen kulutus sakkaa, ja sitä kautta yritysten tarve lisätyövoimalle jää unelmaksi. Tilalle tulee paheneva työttömyys ja sitä kautta yhä pahempi yksityisten tasetaantuma.

Juuri tämän perin virheellisen talouspolitiikan vuoksi euromaat eivät ole päässeet pois ankeasta kurimuksesta. Suurimpana virheenä on luonnollisesti niin sanottu talouskurisopimus, joka antaa Euroopan komissiolle vallan sakottaa maita, jotka eivät onnistu kiristämään riittävästi omia tasentaantumassa viruvia kansalaisiaan. Toistaiseksi komissio ei ole sanktioita jakanut.

 

Kasvu luo tuloerot

Valtiosihteeri Hetemäen näkemyksen mukaan tuloerojen kasvun hitaus Suomessa on johtanut rämpimiseemme. Hetemäen visioista kirjoittaa Helsingin Sanomat.

– Jos ei kyetä ratkaisuihin, joilla työllisyysaste nousee, joudutaan sopeuttamaan lisää: jatkamaan leikkauksia tai korottamaan veroja, Hetemäki lataa HS:lle.

Toisin sanoen Hetemäkikin näkee veronkorotusten olevan ratkaisun avain. Leikkauksiakin voisi tehdä, mutta poliittisten päättäjien on vaikea esimerkiksi irtisanoa virkamiesarmeijaansa, omaa äänestäjäkuntaansa.

Hetemäki nostaa esille matalapalkkaiset alat. Hänen mukaansa ne voisivat olla toinen avain onneen.

Hetemäeltä jää kokonaan näkemättä tilanne, jossa haetaan ripeämpää talouskasvua euroalueelle, ja siten myös Suomeen. Se voi johtua siitä, että Hetemäen vallankahva ei yllä EKP:hen asti. EKP:n mandaattiin kuuluu pitää inflaatio noin kahdessa prosentissa. Yhdysvalloissa keskuspankin tehtäviin kuuluu myös työllisyysasteen pitäminen terveellisellä tasolla.

Siltikin voisi olla parempi ajatus lähteä hakemaan sitä kasvua, ja tarvittaessa irroittautua EKP:sta. Kasvun myötä syntyy työmarkkinoille toisenlainen tilanne. Silloin kaivataan hyviä tekijöitä ja hyville tekijöille kaivetaan se muhkeampi palkkapussi. Sitä kautta ne tuloerotkin sitten kasvavat, mutta osattomien määrä silti putoaa.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu