Ilman puskaa on huutaminen vaikeaa

Alustavien ääntenlaskujen pohjalta voi tehdä analyysiä mediaseksikkäimmän puolueen, Perussuomalaiset, kannalta. Seurailin niin koko maan kannatusta kuin kotikaupunkini Turun menestystä näissä vaaleissa. Vaikka perussuomalaisten heikkoa menestystä yrittäisi selittää "hallituspuolueen vastuulla", niin lukemat nimenomaan kohdistui meihin, eikä hallituspuoluekumppaneihin.

Jytkyn sijaan tuli Rotko.

Saatu kunnallisvaalitulos pistänee puheenjohtajaehdokkaita miettimään tarkasti saatua tulosta. Perussuomalaisilla on kaksi kärkiehdokasta johtoon. He voivat oppositioitua "maltilliseen ja vastuulliseen" linjaan ja "itsennäisyyden ja radikaaliin" linjaan.

Mitä enemmän olen viime aikoina eurooppalaista politiikkaa seurannut, sitä enemmän haluaisin antaa ääneni radikaalille linjalle. En ole vielä tehnyt päätöstäni.

 

Menetimmekö juuremme?

Perussuomalaisten suurin ongelma on ollut kova nousu protestipuolueesta yleispuolueeksi. Viisi vuotta Kreikan kriisin jälkeisen "tukipakettipolitiikan" vastustamisvuoden jälkeen "persujen takki kääntyi". Perussuomalaisten hyväksymästä kolmannesta tukipaketista suurin osa kostui aiemmin luvattujen tukipakettien uudelleenrahoituksesta.

Miten selität tämän suomalaiselle kansantajuisesti? Itse yritin. En onnistunut.

 

Pankkitukea, παρακαλώ

Perussuomalaisten vanhojen teesien mukaan pitäisi ottaa hatkat euroryhmän (yhteisvaluutta euromaiden koostuvasta valtiovarainministereistä) päätöksistä "tukea Kreikkaa" (eli länsieurooppalaisia pankkiireja).

Suurimmat sijoitukset tehtiin 2010. Laitoimme 1 000 miljoonaa euroa suojaamaan noin 25 miljoonan euron (lähde: BIS) saataviamme. Tämä laina oli osittain huonoa. Lainattiin lisää. Kolmannellakin kerralla – se, minkä persut hyväksyi – sisälsi suhteutettuna hieman uutta rahaa. Pääosa meni vanhojen maksuun.

Periaate kuitenkin myytiin. Se periaate, joka toi meille rutosti ääniä.

Miltä se Kreikka-kolmonen näyttää? Suojellaan Kreikka ykköstä. Tätä kutsutaan ihon alle pääsemiseksi. Ensin panoksena on niin paljon, ettet haluaisi hävitä sitä. Sitten panos kasvaa hiljalleen. Lopulta maksat mitä vain toivosta saada omasi takaisin. Kreikastahan se takaisinmaksu tuppaa olla kuriositeettista muodollisuutta?
 

Rajat kiinni?

Yksi kannattijiemme sanoma oli tuttu jo eilistä edeltävissä kuntavaaleissa. Aivan tavallisen näköinen suomalainen rouvashenkilö – noin 50-60 -vuotias – kertoi vaaliteltalla olevansa huolissaan nuorista tummaihoisista miehistä, jotka vain näyttivät maleksivan Turun Kauppatorilla.

Suomi äänesti tyhjää (ja se laskettiin Euroopassa vastaääneksi) EU:n suunnittelemaan sijoittaa 160 tuhatta pakolaista kahden vuoden kuluessa. EU runttasi esityksensä läpi enemmistöäänestyksenä. Tapana on ollut, että itsemääräämisoikeuksissa valta on jäsenvaltioilla, ja että poikkeuksia tehdään, jos äänestystulos on yksimielinen.

Suomen tyhjä-ääni olisi jo merkinnyt yksimielisyysperiaatteen kumoutumista. Mutta neljä muuta äänesti esitystä vastaan. Mentiin enemmistöpäätökseen. Suomi hävisi. Yllättäen. Mutta ei pyytämättä. Perussuomalaiset sentään yritti. Äänimäärämme ei vain valitettavasti riittänyt.

Johtopäätöksien aika on myöhemmin. Tämä kv-tulos epäilemättä tuo suolaa puheenjohajakisaan. Kerron liikkeistäni perussuomalaisissa sen vaalin jälkeen.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu