Suomen euroeroraportti

Keskiviikkona julkaistiin perin seikkaperäinen raportti Suomen eurojäsenyydestä. Sen kokoajana toimi Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Malinen. Lähes vuoden ajan työstettyä raporttia oli kokoamassa myös nippu suomalaisia ekonomisteja. Tein raportista uutisen odottamaan julkaisuvapautta ja käytin uutiseen runsaasti aikaa ja vaivaa. Keskiviikkona selailin useita eri kotimaisia mediatahoja nähdäkseni raportin saaman vastaanoton.

Raportin esiintulon ajoitus oli tietysti huono. Turun puukkohippaset täyttivät etu- ja nettisivut. Mielestäni raportin anti on kuitenkin yhteiskunnallisesti niin merkittävä, ettei se ansaitse jäädä unohduksiin. Kotimaisen median resurssien allokointi kertoo kuitenkin paljon. Raporttia ei joko osattu tai haluttu uutisoida.

Raportin pihvi nimittäin oli se, että Suomen on mahdollista erota yhteisvaluutta eurosta niin, että Suomen EU-jäsenyys kuitenkin jatkuisi. Eurojäsenyyden lopettaminen voi tietysti johtaa jonkinlaiseen poliittiseen syrjintään Euroopassa, mutta se ennemminkin viestittäisi vain sitä, ettei eurooppalaiset valtiot kunnioita Suomen itsemäärämisoikeutta tipan tippaa.

 

Suomen euroero ei ole mahdoton ajatus

Raportissa esitettiin eurojäsenyyden lopettamisen haasteita. Ero merkitsisi myös kertaluonteisia kustannuksia, mitkä eivät ole millään muotoa tähtitieteellisiä. Suomen rahoitusasema on maailman mittapuun mukaan hyvä, ellei erinomainen. Suomen talouselämän haaste onkin esittää toimivia ratkaisuja aina, kun maamme kohtaa ulkopuolisia taloussokkeja.

Osa suomalaisista ei tunnu ymmärtävän Suomen rahoitusasemaa. Suomella ja suomalaisilla on toki velkaa, mutta niin on varallisuuttakin. Eurojäsenyyden lopettaminen parantaisi Suomen rahoitusasemaa hieman yli 100 miljardilla eurolla (tai uudellla markalla) ajan myötä, kun kustannukset jäisivät arviolta noin 10 miljardiin euroon.

Hyvä rahoitusasema johtaa myös alhaisiin rahoituskustannuksiin. Omituiset pelot "15 prosentin asuntolainakoroista" voisivat olla aiheellisia, jos Suomen ajatellaan olevan jonkinlainen Venezuela. Suomen rahoituskustannukset voivat jopa pudota, koska Suomi saisi ilman eurojäsenyyttä mahdollisuuden ketterään rahapolitiikkaan. Ketterällä rahapolitiikalla on helpompi vastata ulkopuolelta tuleviin taloussokkeihin.

Tutkimustulokset osoittavat, että euroon kuulumattomat eurooppalaiset maat toipuivat selkeästi nopeammin 10 vuotta sitten alkaneesta finanssikriisistä. Suomi on päässyt osapuilleen jaloilleen, vaikka eurojäsenyyden tuoma kankeus pitääkin työttömyysastettamme yhä ikävän korkealla tasolla. Historiaa tutkimalla selviää, että eriasteisia taloushäiriöitä ilmenee juuri noin kymmenen vuoden välein. Toisin sanoen ei olisi yllättävää, jos Suomi vajoaisi pian taas uuteen talouden matalapaineeseen. Tällöin "hyviä vuosia" ei juuri nähtäisi.

 

Korkea eurokannatus vaarassa

Suomalaisten enemmistö toki kannattaa eurojäsenyyttä. Syy tälle on suuri mysteeri. On vaikea uskoa, että suomalaiset nauttisivat pitkistä ja perä-perään jatkuvista taantumista. On lisäksi vaikea uskoa suomalaisten ilahtuvan toistuvista kilpailukykysopimuksen kaltaisista sisäisen devalvaation sarjoista.

On vaikea uskoa suomalaisten ilahtuvan Brysseliin keskitettävästä verotuksesta ja euroliittovaltion allokoivista veroeuroista.

Vertailun vuoksi voi katsoa Italian hiipunutta eurokannatusta. Italia on yhtä lailla kärsinyt eurojäsenyydestä, jopa Suomea enemmän. Tämän kärsimystason ero johtuu myös euroon liittymähetkellä olleista kansantalouseroista.

Raportti esittelee joitakin mahdollisia skenaarioita siitä, miten suomalaisten eurokannatus voisi olla vaarassa pudota radikaalisti. Euroeroon on mahdollista varautua niin, ettei kohtalon hetkellä tulla yllätetyiksi housut kintuissa. Voisimme hyvin ylläpitää kotimaista maksujärjestelmää pahan päivän varalle. Se voisi toimia myös varajärjestelmänä silloin, jos euromaksujärjestelmään muodostuu häiriöitä. On kuitenkin todettava, että euromaksujärjestelmä on toiminut erinomaisen hyvin.


Englanninkielinen raportti on luettavissa täältä.

Suomenkielinen referaatti alkuperäisestä raportista on luettavissa täältä.

Linda Pelkosen toimittama uutinen alkuperäisestä raportista on luettavissa täältä.

Itse toimittamani uutinen alkuperäisestä raportista on luettavissa täältä.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu