"In Quantum Fluctation We Trust"

Koskapa Yhdysvaltain liittovaltio on kirjoittanut seteleihinsä otsikkoa muistuttavan sanontansa, voisi EKP mukailla tätä prikulleen otsikon lailla, joskin mitä moninaisemmilla kielillä. Federal Reserve voisi niinikään perustaa uskomuksensa kvanttihuojunnalle. Jotta ilmiö kävisi kansanomaisesti järkeenkäyväksi niin kvanttihuojunnalla tarkoitetaan eräänlaista tyhjiön järjestäytymistä, jolloin tyhjästä ilmenee – pääosin vain hetkellisesti – energiaa ja materiaa. Oman näkemykseni mukaan toistaiseksi pysyvin ilmiö ei ole sen enempää tai vähempää kuin maailmankaikkeus. Ne, jotka haluavat aiheeseen uppoutua enemmän voivat ruveta hakemaan Lawrence Kraussia aistimaailmaansa, minä pysyttäydyn keskuspankeissa.

 

EKP:n ja Federal Reserven uusin uskomus nimittäin on, että tyhjästä syntyisi jotain pysyvää ja arvokasta. Molemmat keskuspankit lapioivat kilpaa tasekirjoihinsa ns. arvopapereita, joskin nimitys hieman hämää. Joillain papereilla parhain arvo on nimenomaan lämpöarvo. Fed on naputtanut lähes 2000 miljardin dollarin edestä helpotusta finanssisektorille. Ensimmäinen ohjelma oli suuri ja vakuuttava: sen piti imeä liittovaltio ja tämän vanavedessä kaikki muutkin pois talouden kurimuksesta. Taloushan lähti kurimukseen, kun osapuilleen kaikki luottokelpoiset yhdysvaltalaiset oli saatu velkaantumaan; mutta koska talouden piti kasvaa, piti siksi luotonottajien kirjoa kasvattaa. Massiiviset alaskirjaukset tulivat kilpaa esille – ja taloutta seuraamattomat varmaan kokivat matkustavansa luotijunassa päin kallion seinämää.

 

Tämä määrällinen helpotus oli luotu lisäämään sekä yksityistä kulutusta, että työpaikkoja. Näin ei kuitenkaan käynyt, joten Fed tästä tuloksesta rohkaistuneena päätti toimia uudelleen, nyt 600 miljardin dollarin edestä. Työpaikkoja ei ole syntynyt, asuntomarkkinat eivät ole oleellisesti piristyneet, eikä yksityinen kulutuskaan ole sen suuremmin elpynyt. Arvelin kolmannen elvytyskierroksen olevan jo päätetty aiemmin tänä vuonna, että sikäli menin itse asioiden edelle. Tilanne Yhdysvalloissa ei ole häävi, vaan odotukset kolmannelle rundille ovat makroekonomististen käppyröiden valossa edelleen perusteltu. Näin siis Fedin mielestä. Yhdysvaltoja rassaa myös velkakaton vastaantuleminen. Heidän hulppea 14300 miljardin dollarin velkakatto pitäisi saada nostettua. Republikaanien takaisinvaltaamassa senaatissa tämä asia pitäisi saada runnottua lävitse. On siis melko selvää, että senaatissa pistetään kunnon souvi pystyyn – ja sitten hyväksytään suurempi liittovaltion piikki.

 

Helppohan tässä on naureskella Federal Reserven epätoivoista räpellystä. Yleisin toimenpide saada velkahanat auki on laskea korkoja. Ne ovat jo nollan tuntumassa, eikä negatiivinen korko ole oikein mielekästä. Jäljelle jää siis kvanttihuojunnan uskonlahko. Sellainen tosiasia ei poistu mihinkään, että jos Fedin taseessa käy leikkuri ja alaskirjauksia jouduttaisiin suorittamaan niin efekti on käytännössä negatiivinen reaalikorko. Korkojen painaminen negatiiviseksi olisi realististen otusten toiminto, mutta kvanttihuojuntaan tukeutuvat keskuspankkiirit saavat oikeuden vaihtaa nimiasian toiseksi. Fedin ajatusmaailmaa ymmärtääkseen ei tarvita monimutkaisia kiemuroita, periaate on tämä: kun Fed helpottaa liikepankkien taseita ostamalla itselleen kvanttilaatikkoonsa kaiken epävarman niin liikepankit voivat jatkaa toimintaansa helpommin, eli kiskomalla kansalta kovempaa hintaa rahasta. Mutta Fed ei voi pakottaa yhdysvaltalaisia velkaantumaan lisää, joten kirves osuu kiveen. Vieläpä kolmannenkin kerran, jos yrittävät. Fed voisi tuota lähes nollakorkoista rahaa lainata suoraan kansalaisilleen, mutta sitten se ohittaisi pankkirioligarkit ja se ei käy heidän pirtaan. Talous jatkanee pääosin näistä syistä Yhdysvalloissa tukkoisena, ja juuri sitähän nuo Fedin miehet kertovat, joskin mahdollisimman monimutkaisesti, ettei kansa hoksaisi halvemmankin rahan voivan olla mahdollista.

 

Eipä EKP ole rapakon takana taikuroivaa virkaveljeänsä ihmeellisempi. Kreikan arvopaperit ovat luokituslaitosten mielestä pahinta mahdollista. Ilmeisesti EKP on unohtanut kvanttilahkossaan, ettei se saisi kelpuuttaa roskapapereita lainojen vakuudeksi. Kreikan pankkien kohdalla ruletti pyörii neljän miljardin euron päivävauhtia. Parissa näissä Kreikan pankeissa muuten aivan sattuman kautta on ranskalaispankkijätti omistajana. Tämä on ajanut EKP:n kiusalliseen tilanteeseen, jossa se kärsimättömänä odottaa kreikkalaisesta kvanttilaatikosta putkahtavan ulos esimerkiksi öljyä tai kultaa. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi Kreikan teollisuuden PMI:t ovat osoittaneet kolmatta vuotta jatkuvaa supistumista – erästä sääntöjävahvistavaa poikkeuskuukautta huomioimatta.

 

Tällaista kreikkalaisiin kohdistettua talouskovistelua IMF, EU ja EKP voivat yrittää aivan rauhassa. IMF:llä pitäisi olla muistissa Afrikan kokemukset, missä kvanttihuojunta petti hartaat unelmoijat ja velkoja jouduttiinkin yksinkertaisesti vain antamaan anteeksi.

 

Tämän vuoksi Kreikan valtiolainojen CDS:t hipovat ennätyshintoja – ja on aivan varmaa, että joillain vakuutusyhtiöiden johtoportaiden jäsenillä on huomattavan matalat kelvinit ympyränmuotoisesti istumapehmikkeidensä alla.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu