Mistä on pienet BKT:et tehty?

Ajattelin aluksi kirjoittaa Ilkka Luoman kirjoitukseen yksinkertaisen vastauksen. Kun muutaman minuutin naputtelun jälkeen lueskelin tekstieditorin tuotosta, minut valtasi epätoivo ja aloin epäillä omaa mielenterveyttäni epäonnistuttuani vastaamaan jäsennellysti. Kun vielä perään huomasin, että tässähän tarvitsee tarkentaa vielä käsitettä BKT niin se oli viimeinen niitti: oli syytä tehdä oma kirjoitus.

Termiä vaihtotase näytetään käytettävän synonyymeinä tuolle BKT:lle. Voimme ilman termejä sanoa esimerkiksi Saksan tai Suomen elävän viennistä, mutta tuontia ei välttämättä ”makseta viennillä” puhuessamme nimenomaan BKT:sta. Kerron seuraavissa kappaleissa, mikä tuo BKT on ja myöhemmin miten sitä tulee tulkita ns. ”talouslukuna” mielenkiintoisine esimerkkeineen. Ne, jotka kokevat tietävänsä BKT:n salat eivätkä jaksa hakea asia- tai laskuvirheitä, voivat siirtyä suoraan tulkintaosaan. Ne, joita koko talousjuttu ei kiinnosta voivat jo hakea muilta sivuilta luettavaa, jolleivät sitä ole jo tehneet, hehe.

 

BKT:n Määritelmä

 

Luoman kirjoittaessa: ”Ulkomaankauppa on miltei puolet bruttokansantuotteestamme, ollaan täysin hakoteillä. Ulkomaankauppa tarkoittaa sekä maasta vientiä, että maasta tuontia. Oli se sitten palveluita, hyödykkeitä tai raaka-aineita. Tämä on vaihtotaseen osuus ja tämän vaihtotaseen yli- tai alijäämän muutos on yksi BKT:n komponenteista, summattavista. Jos valtio X siis yhdellä tarkastelujaksolla vie euroissa kympin ja tuo vitosen, mutta seuraavalla tarkastelujaksolla sekä vie, että tuo vitosen niin ylijäämän muutos +5€ vaihtuu nollaksi. Meillä on siis käsillämme viiden euron pakkanen BKT:n yhdessä komponentissa tässä valtiossa X.

Muut BKT:n summattavat ovat varastojen omaisuusarvojen muutos, investoinnit; sekä julkinen ja yksityinen kulutus.

Näin ollen jos varastoihin on tehty vitonen hyvää esimerkin toisella jaksolla, mutta se viedään vasta kolmannella tarkastelujaksolla, se kirjataan BKT:hen varaston omaisuusarvon muutoksena toisessa jaksossa. Siten BKT nousee +5€ ja kokonaisuudessa tässä kohtaa meillä ei ole mitään muutosta BKT:hen 1. ja 2. jakson aikana. Jos myös kulutus ja investoinnit osoittavat muuttumattomuutta (ollen vaikka kaikki 10€) niin valtion X BKT on 30€, eikä siinä ole muutosta kahden ensimmäisen tarkastelujakson aikana.

Suomen BKT on jotakuinkin 180 miljardia euroa. Ennen finanssikriisin rankasti heiluttamia vaihtotaseen lukemia ylijäämää vaihtotaseeseen kertyi muutama miljardi. Sen osuus oli kuitenkin ennen katastrofivuotta 2009 melko muuttumaton, joten ulkomaankaupan osuus meidän BKT:sta oli likimain nolla, eikä ”miltei puolet.”

 

Miten BKT:tta tulee tulkita?

 

Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kreikan BKT kasvoi 0,8% vuoden 2010 viimeiseen neljännekseen nähden. Projisoituna koko vuodelle siis +3,2%. Verrokkina tähän voisi laittaa Yhdysvaltojen arviot tämän vuoden BKT:n kasvusta, ollen uusimpien arvioiden mukaan alle 2%. Tilannetta hiemankaan seuranneet ymmärtävät välittömästi, että BKT talouden mittarina on täyttä fuulaa, etenkin jos sen pitäisi ilmoittaa ns. ”talouskasvua.” Miksi niiden Välimeren maiden polttopullomellakoitsijoiden talouskasvu voisi olla ripeämpää kuin Yhdysvaltojen?

Syy on Kreikan tuonnin romahtamisessa. Mikäli se teoreettisessa mielessä putoaisi nollaan (absoluuttisesti) ja jäisi sille tolalle niin luvut ”normalisoituisivat” ajan myötä. Ihan suoraan nolliin ei Kreikan tuonti ole lopahtanut, mutta tuonti ei myöskään voi saavuttaa absoluuttisesti negatiivista arvoa, joten siinä mielessä tällainen tilasto-oikku tulee häviämään Kreikan BKT-luvuista.

Kreikan tuonnin romahdusta kuvannee varmasti hyvin se, että niin investoinnit kuin kulutuskin ovat pomminvarmasti laskeneet Kreikassa alkuvuodesta, vaikuttaen siis negatiivisesti BKT:n muutokseen, mutta tästä huolimatta Kreikan BKT nousi.

Kun Kreikan kohdalla talouslukuihin lasketaan myös valtion velka n. 340 miljardia euroa ja velan määrä kokonais-BKT:hen n. 150% niin tässä Daily Telegraphin Damian Reecen laskelmat:

”For Greece to return to the sort of fiscal normality recognised by eurozone
rules, it will have to run a budget surplus (excluding debt-service costs)
of 5pc of GDP permanently for 30 years. That would bring debt down to 60pc
of GDP. Impossible.”

Toivottavasti pääministerimme, EU:n talouskomissaari, EU:n presidentti, euroryhmän pj. ja muutama muu suurempi kiho, jotka ovat kilvan ”kehuneet ja kiitelleet” Kreikkaa maailmantalouden parantamisesta lukevat tuon.

Tarvittaessa toisenkin kerran.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu