Suomen osuus eurosotkuun vähintään 40 miljardia?

Vähintään.

Tällä hetkellä Länsi-Euroopan pankkiireille on jo ojennettu tai olemme luvanneet vähän yli 4 miljardia euroa. Laskelmat perustuvat Suomen n. 2% jyvitettyyn osuuteen siitä, mitä olemme jo tukeneet ja minkä verran tukia on luvattu. Näissä laskelmissa on mahdotonta tietää, minkä verran on tulossa takaisin. Tällä hetkellä trafiikki rahaliikenteessä näyttäisi olevan yksisuuntainen. Lisäksi takaisin päin tulevaa liikennettä on lähdetty rajoittamaan korkoja alentamalla ja takaisinmaksuaikataulua uudistamalla.

Pankkien stressitestin ja Brysselin kokouksen jälkeen yhdistetty informaatio on pistänyt ekonomistit ahertamaan taskulaskimien kanssa. EMU-komitean johtaja, Sharon Bowles on ehdottanut Euroopan väliaikaisen vakausrahaston (EVVR) kasvattamista 2000 miljardiin euroon. Tästä koituisi siis Suomen osuudeksi kahdella prosentilla 40 miljardia euroa. Rahaston luonteesta johtuen Suomi olisi kuitenkin vain takaamassa rahastoa. Toisin sanoen kyseessä on samanlainen temppu kuin että sinä annat luottokorttisi kaikkine tietoineen naapurillesi. Hän ehkä maksaa aiheuttamansa laskut tai sitten ei. Se selviää ajallaan.

Pankkiirien taskulaskimet saavat Bowlesin laskelmille varovaisen tuomion: se saattaisi riittää, mutta se on ehdoton minimi. Siksi Suomen harteille on laskennallisesti asetettu 40 miljardin euron vastuut. Joudutaanko niitä toteuttamaan? Ilmeisesti kyllä. Espanjan 10-vuotisen velkakirjojen preemiot hypähtivät jälkimarkkinoilla taas päälle kuuden prosentin. Nousua oli yli 25 korkopistettä (neljännesprosentti) ja samanlainen nousu oli Italian vastaavissa velkakirjoissa. Kreikan 2-vuotisen velkakirjan tämänpäiväinen graafi on mielenkiintoinen. Siinä on pitkiä tasaisia osuuksia. Joko se kielii yleisestä yksikäsitteisyydestä velkakirjan arvosta tai todella pienestä volyymistä, eli kauppoja ei ole syntynyt ja viimeisin kauppa ”laahaa” graafilla tasaista viivaa. Veikkaisin jälkimmäistä, mutta tutkitaan toki ennenkuin hutkitaan. Jommastakummasta on kuitenkin kyse.

Tämä trendi kuitenkin kielii siitä, ettei Espanja ole käytännössä enää vapailla korkomarkkinoilla, vaan sitä joudutaan tukemaan vakausrahastosta. Italian tilanne on hyvin samanlainen. Viiden prosentin preemiovaadetta voi jo pitää melko haitallisena maiden velkamääriä katsellessa ja kuusi on käytännössä sama kuin 20: ei tule mitään.

Mikäli siis EVVR:n tuntuvaa kasvatusta ei tehdä pikaisesti niin paniikki iskee. Italian ja Espanjan velkakirjoja pitävät tahot rupeavat pelkäämään näiden maiden velkasaneerauksia ja tietäessään EVVR:n toistaiseksi rajoitetun liikkumavaran he haluavat päästä eroon velkakirjoistaan. Myyntipaine voi kasvaa niin suureksi kuin esimerkiksi Kreikan kohdalla, jossa 5-6% haarukasta arvo laski niin paljon, että preemiot pamahtivat suoraan kaksinumeroisiksi.

40 miljardia euroa. Vähintään.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu