Italia ja Espanja – yhdessä vai erikseen?

Italian ja Espanjan tilanne näyttää hyvin synkältä. Euroalueen huolestuneet rahoittajat tietävät hyvin euroalueen heikkoudet ja ongelmat. He näkevät asian hyvin yksinkertaisesti: jos Italia, niin Espanja. Ja jos Espanja, niin Italia. Sellaista he eivät pidä mahdollisena, että vain toinen maa ajautuisi järjestelmän hoideltavaksi. Ne tulevat joko molemmat tai ei kumpikaan. Todennäköisesti molemmat. Pääsääntöisesti suomenkielisen yhteenvedon olen tehnyt eurokriittiseltä Evans-Pritchardin kirjoittelusta, ja täydentänyt satoa Bloombergin uutisilla ja tehnyt laskelmia markkinadatasta.

Tapaus Espanja

Espanjan hyvät hyvät uutiset: vienti on hyvällä tolalla tällä hetkellä ja valtion alijäämä on supistunut. Ne olivat siinä. Vienti on, kuten me tiedämme dramaattisista kolmanneksen pudotuksista omista luvuistamme 2009, äärettömän suhdanneherkkää. Espanjan viennillä onkin haasteita paitsi itsellään myös siksi, että euroalue on yhdessä ketjussa. Kun yksi maa vajoaa pinnan alle, on seuraava jo tekemässä samoin. Kulukuurit niin Espanjassa kuin muissa maissa aiheuttaa rasitteita. Espanjan teollisuusluvut kertovatkin jo tuotannon supistumisesta. Ja supistuminen terävöityy. Alle 50 luvut kielivät supistuksesta ja Espanjan luku vetäytyy edelleen viimeisimmän ollessa enää 45,7.

Tuotanto on tietysti yksi murhe, mutta muita riittää: rahoituskulut nousevat. Espanja on kyllä kaukaa viisaasti tankannut valtion kassan aiemmin niin, ettei ennen helmikuuta tule tarvetta lähteä velkaa huutokauppaamaan. Toisaalta, korkojen nousutrendissä ei silti ole mitään ilahduttavaa: tilanne on jo nyt hankala ja trendi on ollut kasvavat vaikeudet. Laskentamallissa on, että 40 korkopisteen nousu (0,4% suurempi preemio) tuo mukanaan 14% suuremman velkataakan maan BKT:hen nähden. Heinäkuun 1. päivästä elokuun 1. päivään nousu oli osapuilleen 80 korkopistettä, siis yhdessä kuukaudessa. Eilen nousua tuli 12 korkopistettä ja tänäänkin on liikehdintä samaan
suuntaan. Aamulla avauksen jälkeen nousua oli jo 20 korkopistettä,
sitten tilanne hieman helpotti ja kiristyy taas. Tilanne on melko
huojuva. Tällä kirjoitushetkellä nousua on 18 korkopistettä. Mikäli tämä trendi pysyy lineaarisena jo tällä viikolla on Espanjan 10-vuotisten velkakirjojen preemio 7% ja siinä kohtaa Kreikka lähti hakemaan ensimmäistä tukipakettiaan viime vuonna.

Espanjan pankit ovat mysteeri. Martin van Vilet hollantilaisesta ING-pankista laskee heinäkuun lopussa, että ne ovat vain 80 korkopistettä vajaat tilanteesta, jolloin pankkien 100 miljardin rahoitus ei enää pyöri. Repo-lainoitus on haettava muualta. EKP:lle taitaa tulla tämäkin vakanssi. Trendistä kertonee jotain, että Espanjan suurin pankki Banco Santanderin markkina-arvo on tullut viikossa alas 7% ja toiseksi suurin BBVA on vajonnut n. 6,5%. Epävarmoina aikoina monen muistisääntö on: jos et tiedä tilannetta, älä omista. Merill Lynch ei ole vakuuttunut. Sen 1500 miljardin taseessa Espanjaan (ja Italiaan) sijoittama summa on nolla euroa, eikä muutosta ole odotettavissa. Espanjan valtion velkakirjojen CDS:t ovat tällä hetkellä yli 405 pisteessä ja vahvasti nousussa.

Tapaus Italia

Aiemmin jo tuli todettua, että Espanjan murheet ne on Italiankin murheita, sekä päinvastoin. Italiassa on menossa eräs mielenkiintoinen ilmiö, tilastoitu M1 ja jopa M3 ovat rajussa laskussa. EKP:n kiristysohjelmat alkavat siis ”purra”. Valtion velkakuorma on 120% (BKT:sta), toiseksi suurin heti Kreikan jälkeen. Italian lohtu on alhainen yksityinen velkaantuminen. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Italian vienti kasvoi niin ikään, jopa 1,4% vuotta aiemmasta jaksosta. Toisaalta, vastaavat luvut ovat kääntyneet vähän joka puolella hyytymään päin. Esimerkkiä jopa ihan Yhdysvalloista asti, jonka teollisuuden ostopäällikköindeksi tuli jopa hurjemmin alas kuin EU:n vastaava lukema oli toki vielä kasvun puolella, mutta laajennettuun ISM:n heinäkuiseen dataan sieltä löytyi pari merkillistä suunnanvaihdosta, yksi oli uudet tilaukset. Ne kääntyivät Yhdysvalloissa supistumisen puolelle.

Italian rahoituskulut kasvavat. Heinäkuun lopulla järjestetystä velkakirjahuutokaupasta taisin mainita jotain ylimalkaisesti. Italia jäi tavoitteistaan ja sen 10-vuotisen velkakirjan keskiarvokoroksi tuli 5,77% ja kuukaudessa nousua lähes 80 korkopistettä. Kovat on oltavat. Kaiken lisäksi Italia on, monesta muusta arveluttavasta maasta poiketen, jättäytynyt kassakoneen tankkausoperaatioista pois! Esimerkiksi aiemmin mainittu Espanja tankkasi aiemmin tänä vuonna itsensä helmikuulle asti. Italia joutuu jo ensi kuussa koputtelemaan nuijaa. Siis jos joutuu, epäilisin että nyt on jo liian myöhäistä. Toukokuun lopussa kassassa oli hieman yli 40 miljardia euroa ja siis syyskuussa tulee pohja vastaan. Tätä riviä kirjoittaessa 10-vuotinen velkakirja on sulatellut arvoaan ja korkopisteet nousseet. Nousua eilisestä 18 pistettä. Lineaarisella projisoinnilla 10-vuotinen velkakirja olisi syyskuun alussa siinä 10% hujakoilla, mutta malli on sikäli huono, että jos paniikki iskee niin lineaarisuus lentää romukoppaan. Voiko helpottavia uutisia tulla?

Ei oikein. Vaikka Brysselin kokouksessa pääministeri ainakin Keskustan Tiilikaisen mukaan ylitti valtuutensa niin siellä ei sovittu EVVR:n muutoksista alkaneen siitä hetkestä. Toisin sanoen, Italia ei voi saada ennaltaehkäisevää rahoitusta tai muita näitä temppuja, joilla markkinat ”rauhoitetaan” puoleksi päiväksi. Toisaalta, se on käynyt selväksi, että pelisäännöt muuttuvat lähes jatkuvaan tahtiin. Liekö ihme, että euromaat ovat näin lirissä? Pelaisitko sinä uhkapelejä, joissa kiinnitettyäsi panoksen talo tulee ilmoittamaan muuttuneista ”talon säännöistä”? Moni hakeekin vakuutusta epävarmoille sijoituksilleen. Italian valtion CDS-maksut on melkein yhtä reippaassa nousussa kuin Espanjan. Lukemat ovat jo päälle 350 pisteen.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu