Kuplat ja turvasatamat

Ensivaikutelma tämän päivän markkinatornadosta on se, että kuplat ovat puhkeamassa osakemarkkinoilta. Yhdysvalloissa on toki markkinatori vielä auki, mutta trendi on siinä 3% laskua keskimääräisesti kautta linjan.

Maaliskuun 2009 pohjissa esimerkiksi Helsingin oli pörssi minusta aika lähellä oikeaa arvoaan. Tämä on tietysti subjektiivinen näkemykseni. Siitä lähti kuplanmuodostos, eli puhdas yliarvostus. Pitää jotain asiaa arvokkaampana kuin se itse asiassa on. Kun tämä arvostus levisi laajemminkin, eli muutkin hyväksyivät kohonneet arvot, kupla jatkoi kasvuaan.

Uutta kohdetta varallisuudelle, joka sekin on erilainen eri ihmisten näkövinkkelistä, lähdettiin hakemaan sankoin joukoin muualta. Muistatte varmaan miten puuvilla, kulta ja Kiinan asunnot saivat jatkuvasti railakkaampia hintalappuja. Lopulta tilanne esimerkiksi puuvillan kohdalla: farkkutehtaat pistivät lapun luukulle todeten puuvillan maksavan liikaa. Tavalliselle kadunmiehelle, joka oli farkkuja etsimässä itselleen, ei tullut sama mielikuva puuvillan arvostuksesta. Kaupat jäivät tekemättä. Kun ostajat lähtevät lakkoon niin kuplat natisevat liitoksistaan.

Mistä haetaan uusi kupla, jos ja kun Kiinankin asuntokupla puhkeaa? Nyt ilmeisesti Euroopan ”kupla” velkamarkkinoilla (kaikki eivät allekirjoita velankin voivan olla kupla, mutta periaate on sama) ja osakemarkkinoiden kupla niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa on tyhjentymässä. Se on tyhjentymässä Brasiliassakin. Kaikkialla osakemarkkinat laskevat. Toistaiseksi turvasatamina on pidetty luotettavien maiden velkakirjoja ja kultaa.

Toimittaja Huusko tuli minulle kertomaan Suomen velkakirjojen raju kysyntä oli osoitus Suomen velanhoitokyvyn luottamuksesta. Minusta taas kyse on paniikista. Italian ja Espanjan velkakirjapako siirtyi esimerkiksi Suomen velkakirjamarkkinoille. Saksan velkakirjoja ostettiin jopa niin innokkaasti, että tappiota olisi tulossa takuuvarmasti inflaatiokorjattuna.

Yhdysvalloissa on juuri nyt velkakirjamarkkinoilla sama rynnistys menossa. Preemiot tulevat ropisten alas. Yllättäen myös kulta on kääntynyt illan myötä laskuun. Sekin tuntuu joltain joko tarpeeksi hyvältä hinnalta myydä, tai siinäkin arvellan olevan kuplaa. Öljyn hinta tulee roimasti alas.

Tällainen arvostuksen nopea rapiseminen on selkeä merkki talouden piiputtamisesta. Kirjoitin aiemmin kullasta, että onko kyseessä kultakuume vai vedätys. Nyt oleva trendi kielii arvostuksien jyrkästä uudelleenarvionnista. Entäpä, jos Yhdysvaltain velkakirjoissakin aletaan epäillä kuplaa? Mihin varallisuutta laittaa turvaan? Mistä tulee turvasatama? Arvomaailmapohjaa kehittääkseen kuvittele, ettei sellaista turvasatamaa olekaan tällä planeetalla. Leiki ajatuksella, että Venuksesta löytyisi joku ultraharvinainen ainekoostumus, jota ei voi Maan olosuhteissa luoda edes keinotekoisesti. Ohjautuisiko markkinat ostamaan, myymään ja omistamaan tätä? Omistamaan, vaikka sitä ei ole mitään mahdollista päästä käyttämään. Mutta kun on paperit siitä, että sen ”omistaa” niin on varakas?

Seuraava kysymys on hankalampi: onko raha sitten ihmiselle niin tärkeä asia? Varmastikin, sitä ilman ei esimerkiksi tehdä asuntokauppoja ja osteta kotia. Mutta jos lähtee ”ostajien lakkoon” niin tulisiko hinnat alas? Vain, jos rintama on yhteinen. Nykyiset rakentajat varmasti lähtisivät ja lakkoon. Meille jää se tilanne, että oma koti pitäisi jokaisen rakentaa itse. Vain sitä kautta sen oikea arvo paljastuu, paljonko sen eteen pitää tehdä työtä.

Meitä ollaan nyt ”valmistelemassa” sellaiseen tilaan, jossa meidän hartioille laitetaan järjettömät vastuut Euroopan pankkikriisistä tai siitä ”velkakuplasta”. Se ei tunnu lainkaan hyvältä maksaa toisten virheistä. Siitä tulee helposti mielikuva, että rakentaa talon ajatellen siitä tekevänsä itsellensä kodin. Mutta sen sijaan joku toinen tulee röyhkeästi ja asettuu siihen asumaan. Tehdäkö uusi talo ja toistuuko sama kuvio uudelleen? Ja uudelleen, ja uudelleen.

Tähän on suuri vaara. Tulevia muutosehdotuksia EVVR:n toimintaan ja yhteiseen vastuuseen tulee harkita monelta kannalta. Liian suuri osa (taselukemien mukaan) Euroopan pankeista on jo käytännössä raatoja ja tästä tulee joka tapauksessa seuraamuksia – ollaan projektissa mukana tai ei. Nyt me olemme mukana yhteisessä projektissa, eikä nuo meidän markkinat nyt niin hyvältä näytä. Tämä laajenee kaikista yrityksistä huolimatta pankkien väliseen luottolamaan. Minä vain pelkään sitä, että seuraamuksia tulee ”liittovaltiomallista” enemmän meille suomalaisille kuin ilman sitä.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu