Peikkoja ja mörköjä kaikkialla

Ohessa pari kuvankaappausta uutistoimisto Bloombergin kuvaajista. Toisesta näkee helposti vuoden käyttäytymisen Ranskan seuratuimman indeksin, CAC 40 edesottamukset. Toinen taas kertoo millaisissa tunnelmissa perjantain ruletissa ollaan oltu. Se sisältää minun omia havaintoja, joskin tulkinnat sopii asettaa kyseenalaiseksi. Kuvasta näkyy kuitenkin äärimmäinen hermostuneisuus. Sijoittajat pelkäävät nyt peikkoja ja mörköjä.

Euroopan pankkikriisi

Tätä ilmaisua en ole huomannut virallisesti käytettävän. Enkä ihmettele, pankkikriisi on peloittava yhdyssana. Lehmanin jälkilöylyissä jäin miettimään voisiko Euroopan pankit joutua tästä helisemään. En nähnyt asiaa silloin, vaikka eurooppalaispankkien taseet olivatkin mielestäni hurjat. Sen sijaan luottolaman piiskattua läpi maailman markkinoiden ja siitä seuranneiden elvytystoimien jälkeen rupesivat valtioiden taloukset olemaan koetuksella. Yhtä äkkiä pankkien hurjat velkataseet olivatkin osoittautumassa riskipitoisiksi ja kenties jopa huonoiksi lainoiksi. Tammikuussa 2009 alkoivat ensimmäiset oireet: reunavaltioiden korot alkoivat nousta. Pankkikriisi sinetöityi suurin piirtein siitä hetkestä alkaen selviöksi.

Kreikan kirjanpitorikos oikeastaan herätti Eurooppaa, muttei missään nimessä riittävästi. Osittain oli aiheellista olettaa tämänkaltaisen huijauksen olevan yksittäistapaus. Eihän se pankkien vika ole, jos kirjanpitoon ei voi luottaa. Euroopassa järjestettiin 1. pankkien stressitesti. Sellainen testi tehdään selvittääkseen ja mahdollisesti osoittaakseen, onko kyseessä pankkien kriisi. Tulos oli helpotus, ei pankkikriisiä. Irlanti todisti melko pian toisin. Tämä on Euroopan pankkikriisi.

Ongelmat eskaloituvat

Tästä hetkestä alkaen oli jo selvää, ettei Eurooppa tule selviämään kriisistä ehjin nahoin. Suurimmilla Euroopan pankkijäteillä on yli tuhannen miljardin lainataseet, eikä puskurivaraa ole riittävästi kompensoimaan huonoja luottoja tai sellaisiksi oletettuja. Ranska on ilman muuta euroalueen suurin peluri. Ranskalla on rankasti pyöristäen noin 500 miljardin euron saatavat jo nyt ongelmamaiksi julistautuneilta mailta. Ennen Italian ongelmia luvut pyörivät noin 200 miljardin euron tietämillä. Jos Espanjankin poistaa ongelmien listalta tuokin tulos puolittuu n. 100 miljardiin euroon. Tähän perustuu oikeastaan se, että ongelma haluttiin padota pois Italiasta ja Espanjasta. Ranska ei tule kestämään niiden ongelmia.

Tilanne arvioitiin kuitenkin täysin väärin. IMF otettiin mukaan ja sen vaatimat talouden köyhyytysohjelmat vain pahensivat esimerkiksi Kreikan ahdinkoa. BKT pysyttelee tukevasti pakkasella ja Kreikan tulot ehtyvät. Pieniä yrityksiä katoaa 60 000 vuosivauhtia. Nyt asiaa on oikeastaan turha enää puida, mutta voihan sitä aina tehdä muistiinpanot jatkoa varten. Mikäli Kreikan velkoja olisi heti saneerattu tarvittavalla tavalla ja EKP olisi toiminut puskurina velkojapankeille antaakseen niille aikaa toipua tappioista niin tilanne voisi nyt olla täysin toinen. Tietenkin moni reilusti yli varojensa elänyt maa olisi joutunut samojen matokuurien eteen, mutta kriisi olisi voinut kapseloitua. Irlanti teki oman ratkaisunsa ja yrittää selvitä osapuilleen edelläkuvatulla tavalla.

Mitä saneerauksilla olisi saatu sitten aikaan? Kreikan korkomenot olisivat pienentyneet, ja erotus olisi nyt meidän kaikkien harteilla. Kreikalla olisi kuitenkin toivoa päästä tasapainoon. Onnistuessaan meidän kaikkien tappioksi olisi tullut vain 200 miljardia. Siihen päälle toki pitäisi laittaa Irlannin 100 miljardia. Suomen osuus 2%:n (pyöristetty) jyvityksellä olisi tehnyt 6 miljardia.

Kyllähän kriisi olisi voinut levitä siitä huolimatta. Kyllähän moinen saneeraus olisi varmasti säikyttänyt sijoittajia, mutta jos EKP olisi nämä tappiot kuitannut heti, ja jäsenmaat olisivat edelläkuvatulla tavalla sulatelleet tappiot, olisi luottamus voinut säilyä. Nyt valittu tie vain pitkittää kriisiä. Lisäksi teeskennellään, että tämä oli tässä. Väärä valinta.

Paniikin ilmapiiri

Kivinen tie tähän päivään kertoo sen, että epäluulo on vaihtunut paniikiksi. Pari edellistä blogiani ovat pureutuneet enempi juuri osakemarkkinoiden rauhattomuuteen. Kerroin näistä ”hätäkäynnistyksistä”, joilla itse asiassa testataan, josko markkinoiden pohjat olisi saavutettu ja pidemmän position kanssa voisi lähteä normaalimpaan sijoitustoimintaan. Toisinaan käynnistys voi onnistua hetkellisesti, toisinaan se lässähtää samoin tein. Kuvassa on kolme tällaista onnistunutta hätäkäynnistystä ja jos aiemmat menee läpi niin sitten koitetaan saada nousu käyntiin. Yhdysvaltojen huonot, mutta odotuksia paremmat työtilastot olivat luomassa onnistumisen fiilistä.

Pohjaa ei kuitenkaan oltu saavutettu ja pienen laskun jälkeen hermot olivat taas menneet. Loppuun mahtuu vielä pieni yritys, joskin lähestyvä viikonloppu ja pitkät kiinnioloajat lopettivat yrityksen nopeasti. Pelko jäytää ja pitkillä positioilla nousseilla hinnoilla on ikävä lähteä hermoilemaan viikonlopuksi.

Pienempi kuva kertoo enempi paniikin suuruudesta. Käyrän viimeiset pätkät kielivät lähes pystysuorasta pudotuksesta. Vertailu kertoo sen, ettei vielä olla maaliskuun 2009 pohjilla, mutta tilanne on myös hyvin erikoinen. Jos luottamusta siihen löytyy, että euroalue saadaan talkoisiin – joskin mahdottoman tehtävän eteen – niin hetkellisesti voi tulla hyväkin pyrähdys. Pitäydyn edelleen kannassani, ettei euroalueella ole resursseja hoitaa tätä kriisiä enää tyylikkäästi. Pikavoittojahan markkinoilta voi hakea ja pieneen ralliin on mahdollisuuksia. Toki Slovakian tyrmäys EVVR:n kasvattamiselle on takaisku, mutta ei Slovakian kokoinen talous juttua paketoi. Merkel ja Sarkozy kuulemma taas ”keskustelevat” asiasta.

Toisaalta vähänkin epämieluisat uutiset tähän päälle ja tuosta tasosta voi sulaa viikossakin vielä 10% pois. Itselleni ei tulisi mieleenikään lähteä tuohon lottoon mukaan. Tsemppiä niille, joilla hermot kestävät tässä pelon ilmapiirissä.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu