EKP uhkapelin tiellä

Euroopan pankkikriisin kierrokset kovenevat. Nyt tulilinjalla ovat niin isot tekijät, ettei EKP voine enää jäädä pieneen sivurooliin. Uhkapelissään EKP voisi silti onnistua, vai voiko sittenkään? Poliittinen ristiriita aiheuttaa kuitenkin sen, ettei kriisin ratkaisussa muita tekijöitä enää voi olla. Mitä riskejä EKP:n uhkapelissä on?

EKP:n päätös alistua ostamaan Italian ja Espanjan velkakirjoja jälkimarkkinoilta toi lainakorot rajusti alas ja velkakirjojen arvosta palautui suurehko osa. Tämä on helpotus eritoten niille pankeille, joilla omistuksia on paljon. Ne voivat niinikään tehdä mielenkiintoisia ratkaisuja: myydä velkakirjoja EKP:lle tai odottaa EKP:n ostavan muilta – ja sitä kautta saada taseensa uskottavammaksi. Kovan paikan edessä on kuitenkin niin paljon pankkeja, että velkakirjoista voi vielä tulla EKP:lle kovakin rasite keskuspankin omaan taseeseen.

Kreikan velkakirjojen arvo on sen sijaan jatkanut laskemistaan. Pitkien lainapaperien arvosta sulaa hitaammin arvoa pois kuin vastaavista 2 vuoden papereista. 2 vuoden velkakirjojen korot hätyyttelevät taas 35% rajaa, tultuaan Brysselin kokouksen jälkeen alas roimasti. Vuosi sitten toukokuun ensimmäisen Kreikkapaketin jälkeen nämä korot putosivat 7% tietämille, mutta nousu on ollut vähemmän lineaarista sen jälkeen. Heilahtelut ovat olleet rajuja.

Vastaava kehitys ei vain saa sitten tapahtua Italian kanssa. Huomenna Italia tulee huutokauppaamaan velkakirjoja. EKP:n uhkapeli voi osoittautua hyväksi ratkaisuksi, mutta kuumeinen kysymys rahoittajilla lieneekin nyt se, onko heidän mielestään EKP:lla tarvittavasti uskottavuutta. Huonosti käydessäänhän EKP joutuisi pakon edessä niin massiivisiin ostoihin, ettei oikein kukaan tiedä lopullisia määriä. Arviot liikkuvat tuhannen miljardin alapuolella, toistaiseksi. Sellaista määrää EKP tuskin pystyy enää steriloimaan, eli nipistää muualta velkakirjojen ostoilla tehty höllennys.

Tällä toimella olisi siksi mahdollisuus ryöstäytyä käsistä ja euron arvoon itsessään kohdistuisi kovia paineita. Lisäksi talousluvut ovat ristiriitaisia. Joidenkin mielestä talouskasvu voi hyytyä kokonaan, ja silloin olisi olemassa riski kaikesta surullisemmalle taloustilanteelle: stagflaatiolle. Tosin, eipä deflatorinen lamankaan mahdollisuus ilahduta. Näin hyytyvässä taloustilanteessa usein tuppaa käymään. Yhdysvaltojen Federal Reserven yli 2000 miljardin dollarin projekti ei ole kuitenkaan saanut ratkaistua oikein mitään, ja juuri tulleiden tietojen mukaan QE3:sta kun ei ole tullut odotettua ratkaisua, saivat pörssikurssit Yhdysvalloissa kyytiä. Tämän jälkeen usko siihen, että uusi QE on tulossa kuitenkin myöhemmin saivat sisäänostot kurssit koholle.

Kuitenkin, EKP:n taseisiin siirtyvät velkakirjat ovat yhteisellä vastuullamme. Mikäli osto-ohjelma hyytyy niin kriisi voi hyvinkin syttyä uudelleen ja näin ollen EKP on tavallaan pakoitettu valmiustilaan ja jatkamaan ostojaan. Tälle uhkapelitielleen lähdettyä siltä tuskin voi enää palata. Kriisi saanee sitä kautta sitten lopullisen ratkaisunsa tai muotonsa. Eikä se välttämättä ole lainkaan hyvä.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu