Gallian kukon aamusonaatti

Keskiviikon paniikki Ranskan pankkijäteillä selitettiin nopeasti täysin perättömiksi huhuiksi Ranskan mahdollisen luottoluokituksen laskusta parhaasta AAA-luokasta. Kovinta painetta koki maan toiseksi suurin pankki, taseen mukaan, Societe Generale. Pankin toimitusjohtaja on ahkerasti jakanut vakuuttelulausuntoja, sekä väläyttänyt tutkinnan käynnistämisestä koskien vahingollisia markkinahuhuja.

EKP ja SocGen

Societe Generalen epäillään kärsivän lyhytaikaisen rahoituksen puutteesta, kun niin idästä kuin lännestä kantautuu rahoituksen katkomista pankille. Reutersin uutisesta lainataan tämä pätkä: ”The signals coming from Europe set off alarm
bells in Asia. Banking sources told Reuters that one bank in the region
had cut credit lines to major French lenders, while five others were
reviewing trades and counterparty risk.

Samaisessa uutisessa kerrotaan myös EKP:n hätärahoituksen saaneen pienen piikin. Ensimmäisessä kuvassa näkyy EKP:n sivuilta millaisista määristä on kyse (huomioi data-välilehti). Muutos tässä rahoitusmuodossa on nimellinen 2700%. Aiempi 2,25% lyhytaikainen rahoitus oli tilastoitu n. 150 miljoonaan euroon ja nyt siis painettiin yli 4 miljardin euron. Kenellekköhän on kelvannut? Ainakin Societe Generale on tullut kertomaan, että lyhytaikainen rahoitus on kunnossa; siis siitä huolimatta, että yksi iso tekijä Aasiassa pisti linjat kiinni. Muutama muu harkitsee.

Nyt pitää huomata, että normaalia ohjauskorkoa (1,5%) huomattavasti kalliimpi raha on oudosti kelvannut. Sitä tuskin kannattaa makuuttaa holvissa. Jos nyt lähdetään spekuloimaan EKP:n hätärahoituksen piikin kohteesta niin kyllä tällä kohteella on ongelmia, vaikka mitä väitetään. Lisäksi huomioitavaa on se, että uusi kuukauden jakso rahoituksessa pyörähti käyntiin. Yleensä piikit tuppaavat muodostua jakson loppupuolelle, jos pankki ei saa muutoin tilikirjojaan ojennukseen. Markkinoita voi siis syyttää perättömistä huhuista, jokainen jättäköön omaan harkintaansa onko täällä vain savua ilman tulta. Spekulointilinja jatkuu seuraavassa kappaleessa.

Mitä jos Ranskalla on pankkikriisi?

Kun tämän kysymyksen asettaa itselleen ja jos sen hyväksyy päättelyvaiheessa niin kovin moni outo ilmiö tulisi sillä selitetyksi. Ranskalla ei ole nykyisellä velkamäärällä ja alijäämällä mitään mahdollisuuksia ”pelastaa” tämän kokoluokan pankkeja kuin mitä Societe Generale on – mikäli aikeissa on siis säilyttää AAA-reittaus. Tuon luokituksenhan markkinahuhut kyseenalaisti. Nyt näyttää tyyneltä, aivan kuten Irlanninkin kohdalla. Kansallistamispäätöksen jälkeen Irlannin luokitus alkoikin pudota sangen vapaalla nopeudella.

Mitä sitten tapahtuisi? Todennäköisesti Ranskan lainojen korkokulut saisivat pienen kohouman parhaassa tapauksessa ja pahimmassa tapauksessa helvetti jäätyisi. Koska Italian ja Espanjan lainoihin on tarvittu interventiota (eikä niistä voine siksi luopua) ja nyt listalle tulisi Ranskakin niin jäähyaitiossa tunnelma tiivistyy. Suomelle tämä tarkoittaisi tuntuvaa lisäystä esimerkilliseen vastuunkantokykyymme. Se, että EKP jossain vaiheessa heittäisi EVVR:lle lainojen jälkimarkkinaostot niin tilanne ei oleellisesti muutu. EVVR:n kokoa voitaisiin joutua kasvattamaan vain uusiin mittasuhteisiin ja jo lähes sadan miljardin euron riskit Suomelle menisi todennäköisesti yli tuon rajan. Lisäpaineita tähän tulee Kreikasta, mutta jätetään se herkulliseksi loppukevennykseksi.

Tietysti vaihtoehtona on myös katsoa, mikä luottoluokitus EVVR:lle tulisi. Siinä kohtaa pitää muistaa, että sairaanhoitotermein 3-4 rahoittajaa (Kreikka, Irlanti, Portugali ja mahdollisesti Kypros) makaa teho-osastolla koomassa ja kolme suurta rahoittajaa (Italia, Espanja ja Ranska) vuotaa reisivaltimot auki ensiavussa. Tasoa on vaikea lähteä veikkaamaan, mutta olettaisin kyllä, ettei alta viiden prosentin tarvitse edes unelmoida. Loppujen lopuksi velkakirjaostajalla ei ole merkitystä takaajien ollessa samat.

Jos siis tuntuvaa rahoituksen lisäämistä tekevät ainoastaan jäljelle jäävät AAA-maat niin vastuunkanto kohdentuu niihin suoraan ja näiden maiden lainanhoitokulut räjähhtävät käsiin. Jos taas rahoitus järjestetään kaikilta europaatissa seilaavilta niin lainanhoitokulut kasvavat tuntuvasti kauttaaltaan. Sitten jokaisen pitäisi kasvaneiden kulujen edessä trimmata omat budjettinsa kuntoon. Jollei siihen pystytä niin kierre katkeaa ja usko euroon menee. Se tarkoittaa yksinkertaisesti kaupan tyrehtymistä tai myymme euroalueen loputkin firmat vaikkapa Aasiaan. Ja saamme kuoliniskun vasta sitten.

EKP voi myös pistää printterit lämpimiksi. Tämä vaihtoehto on sikäli hyppy yöhön, ettei vielä ole tietoa lopullisesta rahoitustarpeesta. Jos ajatellaan valtiokohtaisesti tarpeita niin jo yksistään Italia tuonee sellaisen tuhannen miljardin printtaustarpeen. Tämän voi laskea jokainen laittamalla euromaiden nykyiset velkamäärät Maastrichtin sopimuksen rajoihin, eli 60% BKT:sta. Valuuttakursseihin tuo tietää kyllä rankkaa muutosta.

Viimeinen vaihtoehto on tietysti se, että AAA-maat katsovat aiheelliseksi lopettaa letkuruokinnan. Tässä skenaariossa euro tuskin pysyy nykyisessä muodossa ja koossa, vaan sieltä lähtee niin oikealta kuin vasemmaltakin jäseniä pois – ja osa todella surkeassa kunnossa. Mutta siitä edes keskusteleminen on populismia ja joidenkin sanamuodoilla ”kykenemättömyyttä esittää vaihtoehtoja”.

Vaihtoehtoja tuntuu löytyvän

Uusimmat hullutukset tietysti löytyvät ideasta kieltää lyhyeksimyynti taas hetkeksi. Asiasta tietämättömille kerrottakoon, että näin estetään tekemästä tulosta laskevien kurssien kanssa. Kas kun eivät kiellä alempien osto- ja myyntitarjousten tekemistä. Talletuspaot estetään tietysti jäädyttämällä kaikki tilit. Luottamuksen osoittamiseksi voidaan sitten EKP:n tunkiessa rahaa pankkien holveihin ja ostamalla sieltä pahasti siipeensä ottaneita velkakirjoja tutkia pankkien Core Tier 1 -lukemia.

Epävarmoille sijoittajille ei lyhyeksimyyntikiellon jälkeen oikeastaan jää muita vaihtoehtoja kuin vakuuttaa epävarmana pitämäänsä omaisuuttaan. Linkatuissa uutispätkissä on mainintoja siitä, miten luottoriskijohdannaisten kauppa on moninkertaistunut. Toisessa tämän jutun kuvassa on näyttävästi valittu Ranskan valtion velkakirjojen CDS-hintojen lievä nousu, tuo lukema on riskiskenaarioita luotaessa tarkoittaa maksuhäiriömerkintää viiden vuoden sisällä vähän yli 12% todennäköisyydellä. Ranskan suurten pankkien trion CDS-kuvaajat voi käydä vilkaisemassa täältä.

Mikäli taas maksuhäiriömerkintöjen kanssa fuskataan ”vapaaehtoisuudella” niin tässä pelissä voittajia ovat vakuutusten myyjät. Jo kertaalleen petetyiksi tulleet sijoittavat ovat varmasti täynnä uskoa euroalueen nykyiseen ongelmanratkontakykyyn ja kekseliäisyyteen.

Tähän lopuksi vielä aiemmin lupaamani herkullinen loppukevennys. Ekathimerini-lehden (kreikkalainen) mielenkiintoinen havainto siitä, miten käy kun eurodespootit kääntävät huomionsa pois yhdestä ongelmasta ja keskittyvät seuraamaan toista ratkomatta ensimmäistä ongelmaa. Näin voisi olettaa, että jos tässä huomiota pitää kiinnittää enempi Ranskaan niin jääköhän Italia ja Espanja kokonaan huomiotta?

Vaihtoehtoja tuntuu siis löytyvän Euroopan integraatiofaneilta. Jopa sellaisia hyvin mielikuvituksellisia määräyksiä ja kieltoja myöden. Kriisi tosin vain leviää ja pahenee jatkuvasti näillä tropeilla. Tietysti olen sikäli huono arvostelemaan, ettei oma käteni ole suuren salin äänestysnapeilla. Vaan mahtaiskohan sekään mitään vaikuttaa, kun olettaa sopii tämän ”kekseliään linjan” mukaan salista poistettavan kaikki paitsi integraatiota puoltavat äänestysnapit.

Ja jos on poissa äänestyksestä niin laskettakoon sekin puolloksi, koska hiljaisuushan se on myöntymisen merkki.

Muokkaus 13.8.2011: Markitin sivuilla ollut Ranskan pankkien CDS ”chart of the day” vanhentunut ja linkki nyt FT Alphavilleen.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu