Luottolamaa Italian pankeilla?

Huomailin mielenkiintoisen tilaston (kuva 1), missä EKP:lta on kelvannut taas melko reippaanlaisesti pankeille lyhytaikaista rahoitusta. Sikäli mielenkiintoista, että samaan aikaan pankit ovat tunkeneet EKP:n matalakorkoiselle (0,75%) ja lyhytaikaiselle tilille 128 miljardia euroa. Miksei tätä ole ohjattu niille pankeille, jotka lainaavat rahaa EKP:ltä? Se on oikein hyvä kysymys. Vastaukseksi tarjoan luottolamaa. Missä sellainen on? Tutkitaan Italian pankkien tilanne.

Aiemmassa kirjoituksessani, ”Eurooppa uppoaa kiven lailla” on Italian pankeista kertova kappale. Se kannattanee kertauksen vuoksi käydä lukaisemassa. Kuvissa 2-5 on neljän italialaispankin tämän vuoden suoritteet. Vasemmalla oleva lukema kertoo muutoksen vuoden alusta ja oikealla puolen on lukemat vuoden huipuista.

Vuoden alusta lukema on siksi, että niitä lukemia käytettiin EBA:n toisessa stressitestissä. Siellä testitulos tehtiin olettamuksella, että kurssit laskevat 20%. Oikeanpuoleinen on lähinnä tilastonikkareita varten. Karhumarkkinoiden mukaan vuoden huipusta pitää olla 20% lasku. Tuosta voi siten katsoa, miten syvällä nämä pankit oikein uiskentelevat.

Mistä nämä rytinät oikein johtuvat? Esimerkiksi Intesa Sanpaolon nykyinen markkina-arvo on siinä 18 miljardin euron paikkeilla, mutta pankilla on Italian velkakirjoja 64 miljardin euron nimellisarvon edestä. Ja kun nuo velkakirjat ovat menettäneet arvoaan niin huolet pankin terveydentilasta kasvavat. Pankin toimitusjohtaja Corrado Passera puolestaan valittaa, että Italian kaksi pikatahtia tehdyt vyönkiristykset tekevät suurta tuhoa. Nämä toimet ovat EKP:n sanelemia; ne ovat ehtona sille, että EKP suostuu ostamaan Italian velkakirjoja.

Ilmeisen selvää on, että EKP:n ostamat velkakirjat ovat roimasti menettämässä arvostustaan. Näillä ostoilla pyritään vain pitämään jokin arvo velkakirjoilla tallella. Käytännössä Italian pitää huutokaupata vielä tämän vuoden aikana runsaasti velkakirjoja, joten käytännössä ainoa ostaja taitaa olla EKP. Näin Italian valtion velkaa siirtyy myös suomalaisten harteille.

Toinen selkeä syy pankkien syöksyyn on eurooppalaisten poliitikkojen halvaantuminen. Kriisiä ei ole saatu taltutettua, joskin menetelmä on ollut alusta asti täysin väärä. Nyt esimerkiksi näitä italialaispankkeja uhkaa maksukyvyttömyys. Europoliitikot ovat kieltäneet itsepäisesti maiden maksukyvyttömyyttä, mutta taudin syyn piiloittaminen on vain pahentanut kriisiä. Tämä on kylmän rauhallisesti tekemäni analyysi jo kauan sitten. Kreikka olisi pitänyt hoitaa välittömästi velkasaneerauksella niin kriisi olisi ehkä saatu padottua siihen. Nyt on jo liian myöhäistä.

EKP voi yrittää pitää näitä zombeja tekohengityksellä pystyssä, mutta mikäli ne kaatuvat joka tapauksessa niin olemme vastaanottamassa uudet ”lehmanit”. Tuskinpa pääsemme yhtä vähällä. Europolitiikkojen taudinlevittämisvimma mitä ilmeisimmin tulee kaatamaan useamman pankin kuin vain nämä muutamat italialaisraadot.

Kaiken lisäksi esimerkiksi Kreikan maksukyvyttömyys ei ole kadonnut mihinkään. Tilannetta on vain pahennettu säilyttäen vanhat ongelmat ja luotu uusia. EKP:n tase ei tule enää kestämään kovin kauaa ja se on jo nyt oleellisesti huonommassa kunnossa kuin 2008 syksyn ryskeen alettua. Siksi elvytystoimet pitäisi olla eurovaltioiden harteilla, mahdollisesti jopa suurempana annoksena kuin kolmisen vuotta sitten. Sanomattakin selvää lienee se, että tällä kertaa sitten vikistään.

Eurosotkun politiikka on kerta kaikkiaan tehnyt tehtävänsä.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu