Onko Euroopalla tulevaisuutta?

Akuutit ongelmat velkakriisin, tukipakettien ja vakuussotkun tiimoilta ovat ansaitusti esillä. Niiden taakse on kuitenkin kasautunut vuosien ajan niin suuria rakenteellisia ongelmia, joiden ratkaisemiseen ei pieni hetki riitä. Voi kulua toinenkin paketillinen kahvia. Ongelmat kuitenkin ehtinee tuoda esille yhden pannullisen aikana. Kokeilen.

Euroopan ikäjakauma

Euroopan nuorista joka viides on työtön ja Espanjassa lähes joka toinen. Euroopan väestörakenne vinoutuu pahasti, aivan kuten esimerkiksi Japanissa. Keskimääräinen elinikäodote on kasvanut huimaa tahtia, mutta valitettavasti tuo pidennys tulee lähes yksinomaan vanhuuden päiviin. Eläkeläisvaarit ja -muorit toki pystyisivät tekemään kaikenlaista kevyttä työtä, joskaan ei kovin pitkiä päiviä. Eivätkä kaikki pysty siihen missään muodossa. Lisäksi heidän työpanos olisi niinikään pois tarvittavien töiden listalta, ja siten se ei helpottaisi korkeita nuorisotyöttömyyslukuja.

Pohjois-Afrikan ja joidenkin arabimaiden vallankumouksia pidetään jostain syystä halua demokraattisempaan maailmaan. Sitä se varmasti onkin osittain, mutta suurimpana syynä pidän esimerkiksi ruuan hintojen räjähdysmäistä kasvua. Tietyt vallanjakoon liittyvät ongelmat on helpompi kestää, kun maha ei kurni.

Brittien nuorisomellakoita on kuvailtu myös ihan kohtuullisen hyvin huollettujen nuorien vandalismina. Jotkut nuoret ovat kertoneet lähteneensä shoppailemaan heille miellyttävällä hintatasolla. Toisaalta he ovat varmasti pohtineet asiaa myös siltä kannalta, että he jäävät kiinni ja mahdollisesti pilaavat koko elämänsä rötöstelyllä. Näkevätkö he vankilan vankilana vai toimeentulon lähteenä?

Millaisiin ongelmiin Eurooppa joutuu tällaisen kehityksen jatkuessa? Mikäli Avivan raporttiin on uskomista niin kohtuullisiin eläkepäiviin pitäisi nyt neli- ja viisikymppisten pystyä laittamaan jopa 12 000 € vuodessa sivuun. Miten tämä onnistuu esimerkiksi Suomessa työttömältä, jonka nettotulot tulonsiirtoina vuodessa huinivat 5 000 €:n paikkeilla? Suomessa nuo vajeet eivät ole kuitenkaan yhtä räikeitä, mutta liittovaltiomuotoon mentäessä tämäkin kuorma tasataan, se on aivan selvää. Jos ei muuten niin ihmiset asettuvat asumaan siihen parhaiten huollettuun maahan ja tasaus tulee tapahtumaan viimeistään sitä kautta.

Vapaaehtoinen vai pakoitettu protektionismi?

Globaalisaation mukaan tavarat, palvelut ja varat tileillä siirtyvät paikasta toiseen ilman sen suurempia murheita. Ihmisten kohdalla siirtyminen on vaikeampaa. Sen vuoksi mm. ihmiskauppa ja -salakuljetus ovat tuottoisaa bisnestä.

Protektionismi on kirosana tälle globaalisaatiolle. Se voi ilmetä suojatulleina tai vaikka valuuttainterventioneina. Perusajatus on, että paikallisesti tuotetut tarvikkeet ja palvelut syrjäyttäisivät tuontiversiot. Vapaaehtoisuuteen vedotaan mm. laittamalla Suomi-avaimia tuotepakkauksiin. Kaikkea ei kuitenkaan tehdä Suomessa. Suomalaista pleikkaria ei ole, eikä näillä näkymin tule olemaankaan.

Myös suojatullit ovat osittain vapaaehtoisia, joskin ne voidaan tehdä pakoitetuista syistä. Tämä tietysti aiheuttaa närää valmistusmaassa. Vastakkain olisivat siis paikalliset eli lokaaliset ja globaalien markkinoiden intressit.

Pakoitettuun protektionismiin tilanne ajautuu kuitenkin siinä vaiheessa, kun tuontitarvikkeita ei enää kannata tuoda kysynnän romahduttua. Ei sillä ole väliä, mitenkä vähän jokin tuote maksaa ulkomailla valmistettuna, kun siihen ei ole enää varaa. Tämä taas on ihan hyväksyttyä protektionismia, koska se tapahtuu automaattisesti. Lohtuna voidaan ajatella, että näin voidaan ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ruveta tuottamaan vastaavaa hyödykettä tai palvelua paikallisesti. Varjopuolena on se, että koulutuksen tuoma hyöty rapistuu toimettomuuden pitkittyessä.

Huomioitavaa on, ettei taso jää sille Eurooppa vastaan Aasia tai Pohjois-Amerikka. Yhtä lailla tämä protektionistinen tarve tulee maakohtaisesti. Portugalin kohdalla on vähemmän merkitystä sillä tuleeko tuontiauto Saksasta tai Japanista. Jos se tulee Saksasta niin Saksan varallisuus kasvaa, jolloin sillä on paremmat edellytykset tehdä tulonsiirto takaisin Portugalille: tulee se sitten tukipaketin tai jatkuvana ravintoletkuna. Mutta mikäli halua tällaiseen tulonsiirtounioon ei ole niin tämäkin pieni lohtu katoaa.

Itsestäänselvyys pahentaa tilannetta

”Sähkö tulee töpselistä” -ajattelumaailma on yleistynyt. Sen töpselin takana on kuitenkin mittava infrastruktuuri muuntajineen, voimalinjoineen ja voimaloineen. Kun asiat otetaan itsestäänselvinä niin niiden poistuminen nostaa valtaisan ihmetyksen. Periaatteessa on se ja sama, missä kohtaa ketju katkeaa. Rapistunut sähköverkko, muuntaja tai voimalan tappiollinen pyörittäminen ovat kaikki mahdollisia syitä siihen, miksi itsestäänselvyys katoaa.

Mutta ei tämä ajattelumalli koske ainoastaan helposti mitattavia asioita. Yhtä lailla yhteiskuntarauhan oleteaan olevan selviö. Samalla Euroopassa ääriliikkeiden kannatus on kasvussa ja se on täysin korrelaatiossa talousvaikeuksien kanssa. Ääriliikkeille tulee sitten vastaääriliikkeitä, joiden toimintatapa on ihan sama kuin niiden liikkeiden, joita nämä vastustavat.

Tuomintalinja ei toimi, pitää pystyä kitkemään tarve ääriliikkeiltä pois. Se ei valitettavasti onnistu nykyisillä resursseilla, joten näen riskin ylikiehunnasta vain kasvavan. Se vaatisi oikeudenmukaisempaa Eurooppaa. Siinä pitäisi tasata nykyistä enemmän työt ja tulot, käyttää protektionistisia malleja apuna. Tämä kaikki pitäisi pystyä tekemään Euroopassa, jossa julkista velkaa tulisi supistaa rajusti. Protektionismilla toki saataisiin velkatarvetta pienemmäksi.

Vaarana siis on, että mekkalointi tulee leimahtamaan jossain päin Eurooppaa ja itsestäänselvyyksiin tuudittautumalla tämä tulee täysin puun takaa.

Viimeinen kupillinen kahvia menossa. Onnistuin aikatavoitteessani.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu