Geeseiska ja lässyn-lässyn-lää

Marseilles’n huippukokous johtavien teollisuusmaiden kesken alkoi melko surullisissa merkeissä. G7-ryhmän oli ideana pohtia ennen kaikkea talouden tilaa ja eräänlainen julkilausumakin sieltä saatiin puserrettua illallisten, kahvitteluhetkien ja lomakertomusten lisäksi. Anti oli tämä: G7 on sitä mieltä, ettei hyvin mene ja että toimiin tartutaan koordinoidusti ja peräksiantamattomalla tarmolla. Juuri niin. Näinhän sitä on tehty Euroopan kohdalla jo yli vuoden ajan.

Heti aamusta markkinat lähtivät pirteään laskuun. Marseilles’n kokous ei liiemmin herättänyt luottamusta, mutta EKP:n pääekonomistin, Jürgen Starkin ero sen sijaan pisti pulkkamäkeen lisää vauhtia. Sellaiset kaverit kuin Timothy Geithner ja Christine Lagarde selittelivät myös mukavasti pörssejä punaiselle. Geithner käytännössä kertoi, ettei Yhdysvalloilla ole oikein rahkeita auttaa Eurooppaa ja ettei heillä ole mahdollisuuksiakaan padota kriisin leviämistä Amerikan mantereelle. Lagarde puolestaan oli sitä mieltä, että tämä viime viikkojen rivakka talouskasvu, vai oliko sittenkin kyseessä siitä toipuminen, on vaarallisessa vaiheessa. Eurooppalaisia pankkeja pitäisi pääomitella reilusti.

Saksa onkin tiettävästi lähtenyt tekemään suunnitelmia pankkiensa pääomittamiseen. Tämä liike yhdistettynä Starkin eroon antaa sellaista mielikuvaa Saksasta, ettei Saksalla ole enää uskoa EKP:n mahdollisuuksiin padota kriisiä, ja ettei Kreikkaa enää virallisessakaan totuudessa pidetä maksukykyisenä. Olen aiemmin ilmaissut kantani, että saksalaisille on helpompi perustella tukitoimia niiden kohdistuessa maan omiin pankkeihin kuin syöttää rahaa Kreikan kaltaisten maiden kautta pitkin eurooppalaisia pankkeja. Saksa voi jäädä toki euron käyttäjäksi myös kieltäytyessään lahjoittamasta lisää rahaa ylivelkaantuneille maille. Saksan pitäisi hoitaa myös oma tonttinsa. Heidän vajeet kasvaavat uhkaavasti sellaiseksi keoksi, mitä markkinat voivat jossain vaiheessa pitää arveluttavina.

Starkin ero voi tietysti olla ilonaihe joillekin federalisteille. Onhan mahdollisuus, että nyt EKP saa huojentuneemmin kasata moskaa holveihinsa, eritoten kun pian kuljettajan paikalle astuu tukitoimimaan edustaja itse. Federalistit voivatkin humaltua katsoessaan roskapaperin määrän kasvulukuja ja ilahtuneena ynnäillä niitä summia saadakseen tietää paljonko he saavatkaan kantaa sitä ihanaa vastuuta. Varmuuden vuoksi kannattaa kirpparilta hakea tähän mieltäylentävään puuhaan helmitaulu. Sähkökäyttöiset laskimet kun voivat tulla liian kalliiksi käyttää. Tuontienergian hintojen korotuspaine ei ainakaan helpota EKP:n touhujen myötä.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu