Jäähyväiset keskuspankeille

Keskiviikko oli kaiken kaikkiaan kehittyneillä markkinoilla vähintäänkin railakas. Japanissa tosin oli hieman tuulista pörssisalien ulkopuolella, Euroopassa ja Yhdysvalloissa myrskyt koettiin salien sisäpuolella. Keli ei ole laantumaan päin.

Moikka moi, Federal Reserve!

Noin kolme neljästä Bloombergin haastattelemasta ekonomistista oli oikeassa: Fed kertoi vaihtavansa lyhyet paperinsa pidemmän juoksuajan lappusiin. Yhdysvaltain liittovaltion 10-vuotiset velkakirjat oli odotetusti tankattu ja niiden arvo onkin ollut epätavallisen koholla. Lainaisitko sinä Yhdysvalloille 10 vuodeksi rahaa saadessasi vuodessa kiinteän, alle 2% koron? En minäkään.

Tämä Fedin twistiksi ristitty toimenpide tarkoittaa käytännössä sitä, että pitkien lainojen korot putoavat ja lyhyet kohoavat. Analyytikot olivat kuitenkin kummissaan: teknologian Nasdaq putoili pari prosenttia, teollisuusindeksi DJIA kyykkäsi n. 2,5% ja laaja S&P 500 tuli kolmisen prosenttia alas. Mitä ihmettä?

Syitä on muutama, tarkalleen ottaen kymmenen. Kolme syytä löytyi Yhdysvalloista: Moody’s Investors Service pudotteli Bank of American ja Wells Fargon luokitusta ja Citigroup menetti lyhyen ajan luokkaansa. Standard & Poor’s pisti kuitenkin nokittaen: 7 italialaispankkia menetti luokituksiaan. Joukossa oli paljon tälläkin blogipalstalla kiemurrellut Intesa Sanpaolo.

Toinen syy efektin pienenemiseen on se, ettei Fed oikein voi tumpata lainakorkoja enempi alas. Ne ovat jo alhaalla. Fed ei oikein voi laskea ohjauskorkoaan (Federal Funds) kun se on jo välillä 0-0,25%. Keinot loppuvat. QE1 oli kyllä aiheellinen, QE2 jo kiistanalainen ja nyt tämä kierrätys jo aivan turha. Teho häviää. QE2:sta pidin itse jopa haitallisena. Tätä mieltä voi myös olla Kiina.

Huono uutinen tämä twistaus on pankeille. Kun inflaatiota ei saada polkaistua käyntiin talouden jumittuessa niin pankit eivät saa lainaa tungettua kansalle – edes panssarivaunuin. Kun ei tule lainattua ja saatua korkokuluja, pitää katsoa velkakirjamarkkinoita. Mutta siellä ne liittovaltion velkakirjat ovat jo niin alhaisella tuotolla, että marginaalien napsiminen käy ylivoimaisen vaikeaksi. Ahtaaksi käy.

Tästä huonotuottoisuudesta johtuen velkakirjakaupat niillä jälkimarkkinoilla hyytyvät. Kuka ostaa kalliilla, tarkoitan siis velkakirjan arvoa? Millä ihmeellä Fed meinaa saada joskus paljon myöhemmin velkakirjojaan kaupattua, kun taloustilanne toivottavasti normalisoituu? Meinaako Bernanke pistää lopulliset maailmanlopun kuviot pöytään ilmoittamalla QE3:sta? Yrittäkööt rauhassa, enää ei kiemurrella. Se on moikka moi, Fed!

Heippa hei, EKP!

Saattohoitoinen EKP on niin ikään ongelmissa. Sen tase on suhteellisesti sanottuna ihan yhtä pullollaan kuin Fedillä, sillä lohduttomalla erotuksella, että EKP:lla on käytännössä vain arvotonta moskaa kirjanpidossaan.

IMF pisti madonluvut pöytään, ja tähän ESRB (European Systemic Risk Board) yhtyi kuoropojan asemassa. IMF rupesi jo vihjailemaan pankkikriisin mahdollisuudesta Euroopassa. Olen aivan äimänä, näinkö tosiaan? Aiemmin muistanemme IMF:n pääjohtajan, Christine Lagarden kertomasta, että eurooppalaisille pankeille voisi olla 200 miljardille eurolle tarvetta. Sittemmin hän kertoikin, että kyseessä oli pelkkä läppä. Nyt taas tarvitaan rahaa, nyt 300 miljardia euroa. Niin ne tilanteet vaihtelee viikottain. Uskotteko, jos uumoilen tuon 300 miljardia euroa olevan ns. käsiraha? IMF:n puolustukseksi on sanottava, että se ei haluakaan katsoa tulevaisuuteen. Jospa laitetaan mustaa valkoisella ja sanon pankkien tarvitsevan jopa tuollaiset 1500 miljardia euroa pääomaa, sekin voi olla alakanttiin, mutta tuohon määrään päästään vuoden sisällä, jos euroalue pysyy kasassa niin kauan. Tuosta lukemasta voidaan mennä ylikin, mutta sitten ei ole enää kyseessä Euroopan valtioiden velkakirjamarkkinat, vaan mukaan tulevat jo firmatkin. Yhteispottiin lasketaan sitten kaatuneet pankit, alaskirjaukset ja toteutuneet pääomitukset.

IMF ei myöskään moiti hienoja EBA:n tekemiä stressitestejä. Tilanteet ovat kuulemma muuttuneet viime aikoina. Anteeksi nyt vaan IMF, eikös niitä stressitestejä tehdä juuri muuttuvia tilanteita silmällä pitäen?

Näin kirjoittaa Bloomberg: “The usual way to deal with a banking crisis is through a
state-led bailout or recap operation, but it was the concern
about the sovereigns’ ability to deal with their obligations
that started the whole process in the first place,” said
markets, said Stephen Jen, managing partner at SLJ Macro
Partners LLP in London.

Euroalueelta vielä pankkihölkkäpäivitys: brittiläinen vakuutusjätti Lloyds pisti talletukset pois euroalueen ongelmamaista.

Kun tähän komeuteen yhdistetään se, että EKP pudotti keskiviikkona lisää vaatimuksiaan rahoituksensa vastineeksi määritellyistä vakuuksista niin touhu on jo epätoivoisen leväperäistä. Ennen sitä, viime tiistaina pankit kävivät hakemassa kioskista yli 200 miljardin euron edestä viikon pikavippiä. Se on heippa hei, EKP!

Italian pankkien linkkihuuma

Kerroin tuossa eilen täällä bloggaavalle Pietikäiselle kommentissa, että oletin virheellisesti Belgian olevan tulilinjalla Portugalin jälkeen, mutta euroalueen erinomainen kriisinhoito saikin tulipalon syttymään ensin Italiassa. Ihmettelin asiaa hetken ja sitten päätin tutkia, että miksi ihmeessä. Italialaispankeista löytyikin kaikkea mielenkiintoista – lähinnä riskinhallinta on pettänyt täysin. Onnekseni olen muistanut pistää ahkerasti Italia-tageja aiheisiin, tosin kaikki blogit eivät liene parhauksia. Muistakaa myös käydä katsomassa klo 10 – 18:30 välisenä aikana aika ajoin, miten Intesa Sanpaolo edistyy. Povaan mielenkiintoista seurattavaa. Voi toki käydä niinkin, että keskeyttävät kaupankäynnin heidän lapuillaan. Intesalla kun on köykäiset 64 miljardin euron edestä Italian velkakirjoja. Markkina-arvo on mitä on (alle 16 miljardia) ja oman pääoman tuottokerroinkin on alhainen niin liekö ihme, että on ongelmissa.

Kiina ja tuonti-inflaatio

Aiemmin kerrottu Fedin kikkailu aiheuttaa sen, että raha valuu Kiinaan. Sieltä saa ohjauskoron nokitusten vuoksi paremmin tuottoa. Toisaalta korkeilla koroilla Kiina haluaa hillitä inflaatiota. Kiinalla ei kuitenkaan ole mitään investointeja vastaan, mutta heidän pankkeihin on muodostunut jo pienoinen kupla, ja se tullee kasvamaan Fedin korkopoljennan vuoksi.

Tästä syystä voidaan olettaa, että Kiinalta voi tulla melko jyrkkääkin tekstiä Fedin twistauksista ja aiemmistakin QE-tehtailuista.

Loppusanoja eli tajunnanvirtaa

Käykää lukemassa, miten euroalueen kriisinhoitoa pidetään jo kivettynä katuna kohti euroalueen pakoitettua hajoamista.

Sivistävää yleistietoa: Länsimaalaiset varmasti tietävät, mikä on yleisin pyörillä kulkeva aparaatti, mutta mikä on toiseksi yleisin?

Ostoskärryt. Niistä tosin voi tulla yleisin, jos tuo normaali liikkuminen tapahtuu jatkossa telaketjuilla varustetuilla välineillä. Niillä on mukava rymistellä tätä ”Japanin tietä”, niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu