Planeetan vaarallisin eliölaji

Seurailin tässä viikon markkina-avauksia. Dollari ylös, kulta ylös. Osakkeet alas, sekä tietysti ”hermostuneisuutta” Euroopan ongelmamaiden velkakirjamarkkinoilla. Mikseivät nämä kelpaa? Joku nousee, toinen laskee. Sanovat, että raha siirtyy kohteesta toiseen. Miksi sillä on merkitystä? Esimerkiksi vesijohtoverkosto ei siirry. Miksi nykytilanne on huonosta? En tarkoita tällä ”eletään yli varojen” -mantraa; vaan sitä perusteellista eroa, minkä olemme asettaneet yhdelle hyödykkeelle yli muiden. Mikä tekee ihmisestä niin vaarallisen otuksen?

Ensimmäisenä tähän pitää hakea vastausta nykytilasta. Jotkut sanovat, että tuloerojen mittava epätasaisuus ja varallisuuden keskittyminen aiheuttavat ongelmia. Toisaalta taas nämä vastaväittäjät leimataan helposti vapaamatkustajiksi. Miten asia voidaan sitten korjata? ”Menkää töihin” on yleensä perusteluna. Silti Suomessa toimeentuloa, siis ”sossun asiakkaina” on ihan työtätekevää kansaa. Palkka on joillain aloilla riittämätön. Sitä se olisi lähes kaikilla aloilla, jos töitä tasattaisiin.

Ajatellaan sellaista tarpeellisten töiden kokonaismäärää. Siis tilannetta, että kun nämä kaikki duunit ovat tehtynä, on kansa tyytyväinen. Meistä on kivaa, kun vettä tulee hanasta, elektroneja töpselistä ja ruokaa kaupasta. Mitä muuta me tarvitsemme? Sitten kun on televisio, nettiyhteys, auto ja joitain muita vastaavia selkeästi hyväksikoettuja hyödykkeitä ja palveluita niin mitä sen jälkeen pitäisi tehdä? Olkoonkin, että vesiputket pitää huoltaa niin se vaatii paljon pienempää työmäärää kuin laajeneva viemäriverkosto. Kun osapuilleen kaikilla on juokseva vesi niin mitä suurin osa putkimiehistä pitäisi laittaa tekemään? Haravoimaan kirkon pihaa? Kuinka paljon ihmiset ovat enempi valmiita maksamaan siitä, että vesi tulee hanasta verrattuna siihen, että saavat katsella golfkenttäkunnossa olevaa puistoa? Pitäisikö ihmiset laittaa maksamaan esteettisen maisemankatselun veroa? Tavallaanhan me niin teemmekin.

Jossain määrin olemme myös kyllästäneet töiden kokonaismäärän tarpeet. Tästä ilmeinen seuraus olisi, että tasaisimme lähinnä ylläpitoon tarvittavaa työsarkaa. Se tietäisi esimerkiksi Suomessa siirtymistä 30 viikkotyötunnin elämään. Se taas tietää tasaisempaa tuloa. Ne, joilla on isot velat eivät selviytyisikään kuormastaan. Toisaalta taas kaikki eivät ole yhtä tehokkaita kaikkien töiden listalta. Toiset ovat virheherkkiä, toiset eivät osaa yhtä hyvin laskea tilikirjoja. Eroja on monia.

Jos me taas haluamme haalia koko kansalle töitä se on tehtävä niin, että ne tarvittavan työmäärän tarpeet täytetään täällä eikä muualla. Se tarkoittaa alhaisempaa kustannustasoa, siis pienempiä palkkoja. Jos me haluamme koko maailman lukevan lehtiään Suomessa tehdystä paperista on meidän paperin oltava niin ylivertainen muiden tuottamaan paperiin nähden, että kaikki kannattaa roudata täältä ympäri planeettaa. Hinta on yksi ylivertaisuuden mittari.

On melkein väärin ajatella, että varallisuuden tasoitus toisi pitkäaikaista kulutuskysynnän tuomaa kasvua. Kun on perusasiat kunnossa, ei kaikkea uutta ja ihmeellistä niin tarvitakaan. Ongelmaan ei saa yksikäsitteistä vastausta.

Toisena pitää huomata varallisuuden satamapaikka-ajattelu. Kaikki on hienosti, kun rahat pidetään osakkeissa. Pidetään, vaikka väkisin. Markkinat ovat aina ”hermostuneita”, kun osakkeet ovat joidenkin mielestä kalliita ja siksi hyvä pistää myyntiin. Raha hakeutuu esimerkiksi kultaan ja dollariin. Huono juttu, jollain lailla markkinatrendiä pitää mennä peukaloimaan, jotta ne osakkeet olisivat koholla ja kalliita.

Sanovat, että eläkerahat ovat osakkeissa ja siksi niitä on pidettävä koholla. Silloin niille voidaan asettaa tuotto-odotukset ja laskelmien mukaan olisi jatkossakin varaa maksaa niitä eläkkeitä. Jos sijoitusten arvo ei ole kohdillaan, eläkkeenmaksukyky vaaraantuu. Huono juttu. Miksei niitä voida sijoittaa sitten vapaammin? Pistää kultaan silloin kun se on halpaa ja myydä vaikka tuossa kun hinnat olivat koholla? Siis tehdä niinkuin muutkin.

Seuraava vasta-argumentti on, ettei yhteisvastuullisilla rahoilla sovi mennä seikkailemaan. Olkoon niin. Sen sijaan, jos yksityiset firmat – enimmäkseen rahoitusalalla – menevät sooloilemaan ja tekemään hurjia seikkailuja niin sitten ne pitää kaikkien yhteisvastuullisesti mennä kuittaamaan. Tässä ihan puhdas logiikka ei enää toimi.

Yksikäsitteinen seuraus on, että kun valtaosa sijoittajista pitää osakkeita ylihintaisina niin ne menevät myyntiin. Kysynnän ja tarjonnan lain mukaan näin vain käy. Se ei ole ”markkinoiden toimimattomuutta”. Järjestelmässä on rakenteellinen virhe ja nyt esimerkiksi euroalueella virheen oireita pyritään teippaamaan epätoivoisiksi käyvillä keinoilla.

Ihminen nämä työratkaisut, sijoitusstrategiat ja kriisivirheet tekee. Lisäksi ihmisten liikkumista seurataan tietyillä alueilla, esimerkiksi joidenkin valtioiden välisessä liikenteessä. Muut nisäkkäät eivät ole yhtä tarkalla seurantalistalla, paitsi silloin kun iskee possuköhää ja hullun lehmän tautia. Ei se ilman tällaisia kohuja hirveästi kiinnosta, minkä valtion alueella joku orava pyörii, vaikka tuolla itärajan tuntumassa. Ihminen sen sijaan on suuri uhka.

Meillä on siis lievästi sanottuna kovan luokan ongelmia. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan kaipaa hirveästi sotia, epäluuloa, ksenofobiaa tai pörssiromahduksia. Järjestelmä on osoittamassa meille suurempia epäkohtia kuin joku Kreikan velkakriisi. Siitä huolimatta me pidämme sitkeästi kiinni vanhoista pilareista ja koitamme muovata maailmasta juuri sen näköisen kuin haluamme. Tällä hetkellä henkilökohtaisessa vedonlyöntikertoimissa mielekkään voiton saaminen näistä ongelmista on huimilla kertoimilla.

Luotan kuitenkin ihmisen kekseliäsyyteen. Pelkään vain, että järki voittaa ja ihmiset suostuvat keskustelemaan oikeista ongelmista ja tekemään kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja vasta sitten, kun on ensin hieman kahakoitu. Niin se on aina ennenkin mennyt planeetan vaarallisimman eliölajin kohdalla.

MUOKKAUS: Tuossa on talouskanava CNBC:llä ollut ihan mielenkiintoinen mainos. ”This is my world. I want to trade it”. Että näin.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu