Kohtalon kuukausi, lokakuu 2011

Pariisin G-20 kokouksesta on tipahdellut ristiriitaista informaatiota. Yhdysvaltain valtionvarainministeri Timothy Geithner jatkaa totutulla linjallaan: IMF ei voi auttaa Eurooppaa tämän enempää, eikä ole tarvekaan, koska Eurooppa pystyy hoitamaan tämän. Pitää kasvattaa vain väliaikaista vakausrahastoa.

Markkinat ovat eri mieltä. EKP:n tukiostojen vuoksi on hankalaa määritellä suoraan eri Euroopan maiden todellista tilaa. Ranskan ja Saksan valtiolainojen korkoero revähti euroajan ennätykseensä, Belgia kipusi jo päälle 4,4 prosentin 10-vuotisen lainan kanssa. Oikeastaan ainoa, mistä voi enää katsoa tilannetta puhtaasti markkinoiden vinkkelistä on CDS:n, eli luottoriskijohdannaisten kautta.

Lukemat ovat häkellyttäviä. Kannattaa unohtaa jo Kreikka, maksuhäiriön todennäköisyys on edelleen siinä 90 prosentin kieppeillä, uusimpien lukemien mukaan n. 92%. Sen jälkeen alkaakin tulla kovia todennäköisyyksiä: Italia n. 33%, Portugali n. 62%, Irlanti n. 50%, Ranska n. 15%, Belgia ja Espanja n. 23-25% ja mitä en meinannut ensi alkuun hokata tarkistaakaan, Itävalta n. 14%.

Pariisin kokouksen kohokohtia lienee ilman muuta se, että vakausrahaston uudet työkalut otetaan juhlallisesti käyttöön. Viikkoa vajaa kolme kuukautta sitten sovitut kuviot ovat jo kuitenkin iäisyyden vanhoja. Silloin ei tosin puhuttu pankkien pääomittamisesta, stressitestit olivat uskottavat ja pankit olivat vakaassa kunnossa. Silloin ei puhuttu Kreikan rajusta velkajärjestelystä, esillä oli vain pientä vapaaehtoista trimmausta. Silloin ei puhuttu 2 biljoonan vakausrahastosta, päätökset tehtiin 440 miljardiin efektiiviseen luototuskapasiteettiin.

Pankkien pääomituksesta ovat omistajat kohteliaasti kieltäytymässä. Laskelmissa pyörivät luvut sadasta kolmeensataan miljardiin euroon, riippuen ketä kuuntelee. Ranska pelkää oman osuutensa hoitamista omin avuin. Tässä on pieni moraaliriski. Jos Ranskalle annetaan oikeus käydä vakausrahastolla niin tasapuolisuuden vuoksi se pitäisi antaa kaikille maille. Urpilainen voi haukkoa tietysti henkeään, mutta ei se haittaa. Eurokansalaisten sijoitusneuvojina (poliitikot) toimineet tahot ovat jo onnistuneet tuomaan veronmaksajat 6000 miljardia pakkaselle. Niitä tahoja tuskin kannattaa kuunnella, tehdään samoin kuin rikkaat omistajat. Jos he eivät uskalla pääomittaa pankkeja siinä lienee liian suuri tappioriski. Emme me enempää tappioita kestä.

Kaikilla rintamilla on menty näin ollen toivottomampaan suuntaan. Luottoluokkien vertailu silloin ja tänään toisi jo liian työlään urakan. Mikään oleellinen luokitus ei tietääkseni ole kyllä noussut. Elokuun alun jälkeisen pörssirytinän jälkeen onkin enimmäkseen sahattu eestaas hakien suuntaa. Tällainen kehitys on ilmeisesti jatkumassa. G-20 voi tuoda pientä tunnelman piristävää huumetta, mutta uudet haasteet, kuten vakausrahaston uusi kasvatus, Kreikan reipas velkasaneeraus ja pankkien pääomitus pitäisi saada jotenkin järjestettyä. Sanoisin, että tämän kuukauden aikana. Jos niin ei käy niin sopii olla huolissaan siitä, paljonko euroalueelle enää riittää luottamusta.

Poliittinen vastustus 2 biljoonan vakausrahastosta on ilmeinen – eritoten nykyisillä toimivaltuuksillaan. Kreikan raju velkasaneeraus pitäisi saada naamioitua ”vapaaehtoiseksi”, jotta edelleen voidaan kiertää sijoittajien oikeusturvaa ja pankkilaskun maksajaa haetaan varmasti monessa parlamentaarisessa puheessa kuluvana lokakuuna.

Mikäli tyhjän tölkin potkinta voi vielä jatkua lokakuun jälkeenkin pitää minun tarkistaa vesijohtoveteni myrkkyarvot.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu