Troikka pitää velkasaneerauksia väistämättöminä

Uutistoimisto Bloomberg ottaa kantaa nopeasti ns. Troikan raporttiin Kreikasta. Troikka näkee, että velkoja on saneerattava nyt n. 50%, jotta päästään 120% velkaisuusasteeseen. 60% parturointi taas toisi velkaisuusasteen 110 prosenttiin. Mielenkiintoisinta tässä on se, että nämä määrät toteutuvat vuoteen 2020 mennessä.

Troikan raportin mielenkiintoiseksi tekee myös se, että sen yhtenä toimielimenä on EKP, joka on sitkeääkin sitkeämmin kieltänyt kaikenlaiset Kreikan maksukyvyttömyyspuheet. Se ei ole myöskään halukas tekemään alaskirjauksia. Tällä on tietysti ilmeisiä seuraamuksia. EKP n. 11 miljardin pääomalla on mennyt hankkimaan markkinoilta n. 50 miljardin edestä Kreikan velkakirjoja. Luku on arvio, koska EKP ilmoittaa vain määrän, mutta ei kohdemaita. Kreikan ohella 1. velkakirjaostovaiheessa kauppaa on tehty myös Portugalin ja mahdollisesti jopa Irlannin papereilla.

EKP on ilmeisesti ostanut velkakirjoja myös n. 15% alennuksella. Toisin sanoen, mikäli EKP joutuu kärsimään lopunkin kolmanneksen alaskirjauksia tuosta 50 miljardin nimellisarvon potista tulee miinusta noin 17 miljardia euroa. Omaa pääomaa keskuspankilla oli se 11 miljardia euroa. Tämä merkitsee keskuspankin ”vararikkoa”. Tuo on siitä syystä laitettava lainausmerkkeihin, että EKP:lla on se rahanluontioikeus. Sen kuin pistää vastikkeetonta kahisevaa kirjanpitoonsa. Toinen vaihtoehto on, että kansalliset keskuspankit pääomittavat EKP:a. Loppujen lopuksi lasku tulee valtioiden lisävelkaantumisena tai sitten rahanpainantalinjalla ihan puhtaana hintojen kohoamisena.

Pystyykö esimerkiksi Portugalin keskuspankki osallistumaan EKP:n pääomitukseen? Sehän ajaa Portugaliakin lähemmäksi maksukyvyttömyyttä, ja ilmeisen lähellähän maa tuota tilaa jo on.

Entä jos EKP kieltäytyy alaskirjaamasta velkoja? Se tietää lisäleikkauksia muille velkakirjojen haltijoille. Käsittelin tätä aritmetiikkaa aiemmassa blogissani. EKP olisi myös nolossa tilanteessa ajauduttuaan huonojen afäärien seurauksena vararikkoon. Arvovaltatappio on kova, mutta vielä voidaan tehdä leikkaukset pelkästään euromaiden kansalaisten kollektiivisesti omistamiin papereihin. Kun koko määrän leikkaa, eli olemme lahjoittaneet Kreikalle 1. tukipaketin kautta jo maksetut varat vähennettynä ne muutama kymmenen miljoonaa euroa saatuina korkotuloina saamme laskettua Suomen suorat tappiot sellaisenaan.

Saksa haluaisi saneerauksen olevan edelleen vapaaehtoinen. IIF:n johtaja Dallara sanoi, ettei tämä tule kyseeseen missään nimessä. Heinäkuussa tehtiin sopimus, että leikataan 21% ja sen tulee pitää. Mikäli taas velkasaneeraus tehdään yksipuolisesti tietää se luottoriskijohdannaisten lankeamista maksuun. Tästä on varoitellut avoimesti viimeksi mm. Itävallan valtionvarainministeri. Sopimusten jatkuva ja räikeä laiminlyönti alkaa siis olla lopussa. Dallaran mukaan mikään ei takaa sitäkään ehdotusta, että saneeraukset rajattaisiin sitten vain Kreikkaan, eikä se koskisi muita maita. Tämä on minusta erittäin huomionarvoinen asia: luotto on nyt loppu, huijarit ja petkuttajat keksikööt jotain muuta.

Riittääkö troikan 50-60% ehdotukset saneerauksen kooksi? Tuskinpa, lähemmäksi 100 prosenttia tulee mennä, jotta Kreikalla on mahdollisuuksia. Sen talousrakenne on jo tässä kuristusjuhlassa kärsinyt entisestään, eikä se lähtötilanne puolitoista vuotta sitten ollut silloinkaan kovin kaksinen.

Riittääkö vakausrahastossa varoja pääomittaa pankkeja? Onko esimerkiksi väliaikaisen ja pysyvän vakausrahaston rinnakkain kuljettamisidea hyvä? Tulivoima kyllä lisääntyisi, pitää vain toivoa, ettei Moody’s hoksaa.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu