Yleisimmät euroharhat

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin HS-kirjoitus oli sangen mielenkiintoinen, etenkin kun sen sai lukea täältä kokonaisuudessaan. Kirjoitus on jo herättänyt jonkin verran keskustelua Soinin ratkaisumallista. Valitettavasti jotkut käsitteet ovat jääneet joko arvailujen varaan tai niitä ei olla puidessa osattu nähdä. Käyn siksi lävitse yleisimmät euroharhat, mihin olen tutkimusmatkani varrella törmännyt. Toki tämä on subjektiivinen näkemys.

Ensimmäisenä yleensä muistetaan mainita euroalueen tuoma vakaus. Voisin sanoa suorilta, että tämä kyseenalainen vakaus on ostettu vuosikymmenen törppöilyllä ja sen laskunmaksun aika on koittanut. Soinikin mainitsi Suomen Pankin palkkalistoilla olleen Peter Nybergin. Nyberg varoitti vuonna 2003 EKP:a siitä, ettei euromaita voi laskea yhtä lailla vähäriskisiksi kuin Saksa. Tämä varoitus ei käynyt ideologisen sokeuden pirtaan, joten siihen ei tarpeeksi ajoissa palattu. Suomi ei ole myöskään ollut rakentamassa Etelä-Euroopan velkajuhlia, joten oikeudenmukaisuuden periaatteella Suomen ei tulisi myöskään osallistua talkoisiin näin suurella panostuksella kuin mitä nyt vaaditaan. Suomi on toki nauttinut esimerkiksi viennistä näihin maihin, mutta näin ei olisi käynyt, mikäli nämä kriisin kourissa kärvistelevät maat eivät olisi saaneet siihen rahoitusta. Jos esimerkiksi italialaispankit vippaavat EKP:n ”supertakauksella” omalle valtiolleen rahaa tolkuttomasti niin riskihän on jo siinä kohtaa etukäteen syötetty muillekin euromaille. EKP:n supertakauksella tarkoitan nimenomaan tätä yhden riskin aluetta. Euroalue ei sellainen ole.

Soinin ratkaisumallissa haetaan paitsi oikeudenmukaisempaa järjestelyä, myös Suomelle edullisempaa ratkaisua. Voi olla, että horna jäätyy myöhemmin ja saamme tuta siksi kriisin toisen käden kautta, mutta sitähän ei voi tietää. Nykyinen ratkaisumalli on kuitenkin osoittanut kiistatta sen, että kriisi leviää ja pahenee. Aiheesta olen kirjoittanut mielestäni riittävästi, sen syistä ja seurauksista. Nykymallissa Suomi ottaa pomminvarmasti takkiinsa.

EKP:n sekoilusta tullaankin luontevasti toiseen yleiseen harhakäsitykseen, mikä on halpojen korkojen tuomaa vaurautta. Kerrotaan, ettei kukaan kaipaa 10% lainakorkoja. Korkotaso tulee nähdä sellaisena kuin se oikeasti on: rahan hintana. Kärjistettynä esimerkkinä minullakaan ei olisi vaikeuksia suoriutua vaikka 500% vuosikorosta, kunhan lainapääoma on pieni. Näin ollen yhden euron lainassa ei ole em. korolla takaisinmaksuongelmia, mutta lainapääoman noustessa rahalle tulee kovakin hinta. Siksi alhaiset korot ovatkin vain kasvattaneet lainapääomien määrää.

Soinin ratkaisumallista tämä ei käy ilmi. Omalta kohdaltani voin todeta vain sen, että henkilöt itse ovat vastuussa omista tekosistaan. Jos ne ovat harkitsemattomia niin huonosti käy. Yhä taivaisiin kiivenneet lainapääomat ovat tuoneet mukanaan myös korkeamman inflaatiotason. Tämä kaikki pysyi piilossa viennin vetäessä, mutta nyt kun euroalueen vienti pakostikin hyytyy vyönkiristysten myötä, käy selväksi se todellinen kotikutoinen pommimme. Alhainen korkotaso onkin itse asiassa ollut suuri miina, mihin suomalaiset ovat kapeakatseisesti itse astuneet.

Kolmas yleistäkin yleisempi harhakäsitys on, että omassa valuutassamme olisimme olleet jatkuvassa devalvointikierteessä. Tämä on kokonaan omissa käsissämme. Jos vaadimme ”sisäistä revalvaatiota” ainaisine palkankorotuksineen niin kilpailukykymme rapautuu, mikäli emme tosiaan jatkuvasti tuota uusia nokioita. Tätä oiretta on hoidettu laastaripaketilla nimeltä devalvaatio. Kaikki on siis omissa käsissämme kunhan vain pidämme kurin taloudenpidossa. Yhtään ei haittaisi kansantalouden perusopinnot esimerkiksi peruskoulun yläluokilla. Niitä odotellessa…

Neljäntenä illuusiona pidetään sitä, että Suomen markka olisi liian haavoittuvainen spekulaatioille. Pieniä talouksia on lukuisia, joiden valuutat nauttivat niille kuuluvaa arvostusta. Edelleenkin, kunhan talouskuri säilyy, ei spekulaatiovaaraakaan ole. Spekulantit kun polttavat helposti näppinsä. Lisäksi nytkin kasvanut spekulaatio euroalueella johtuu huonosti hoidetusta taloudenpidosta (yhteisesti; ei auta, että pari pikkumaata toimii mallikelposesti samalla kun isot tekijät elävät kuin siat vatukossa). Kriisitoimenpiteet ovat niinikään aiheuttaneet suoraan lisää spekulointia. Tätä olen koittanut pitää esillä, koska nämä ”susilaumahuutelijat” ovat itse asiassa täysin laskelmoivia populisteja.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu