Miksi EKP:n setelipaino ei toimi

Olen muutamassa aikaisemmassa kirjoituksessani sivunnut sellaista lopputulemaa tälle ylivelkaantumiskriisille. Kriisiä voi nimetä monin eri sanoin, rakas lapsemmehan se on. Tulkintaa on tehty jopa siinä määrin paljon, että minut on arveltu puoltavan EKP:n massiivista setelirahoitusta kriisin ratkaisemiseksi. Se on väärä tulkinta. Sillä saadaan varmasti velkakriisi tukahdutettua, mutta sen seurauksena kriisi vain muuntaa muotoaan.

Kyseessä on kuitenkin ihan puhdasoppinen pankkikriisi. Sen muodostuminen on jo niin monta kertaa käyty lävitse. EKP:n setelirahoitus tarkoittaa sitä, että EKP printtaa rahaa ja niillä euroilla se ostaa lähinnä ongelmamaiden velkakirjoja. Tätä EKP on tehnyt kahteen otteeseen, joista toinen ohjelma on edelleen täydessä käynnissä. Ohjelmaan sopii odottaa kovalla todennäköisyydellä lisättävän Belgian. Ensi viikolla maalla on lainahuutokauppa ja on melko epätodennäköistä olettaa sen sujuvan hyvin.

Koska velkakirjoja on pääosin vain euroalueen pankeilla niin pankit saavat EKP:n ostotarjouksista riippuen joko hyvän, hemmetin hyvän tai täyden hinnan. Nämä rahat lähtevät oikopäätä taas pankkien omille velkojille ja lopulta päätyvät euroalueen ulkopuolelle. Rahat käyvät siis kääntymässä täällä, euroista tulee ylitarjontaa ja se ei olekaan enää niin kelpo ja tarpeeksi harvinainen vaihtoväline.

Eurokraattien juoni perustuu siihen, että kun velat on hoidettu, voidaan pyytää lisää velkaa. Keneltä? Euroalueen ulkopuolella tuskin on enää mielenkiintoa lähteä rahoittamaan Eurooppaa. Ovat tyytyväisiä siihen, että selvisivät näin pienillä tappioilla ja toista kertaa on turha lähteä riskeeraamaan. Ainoaksi rahoituslähteeksi voidaan täten kuvitella ainoastaan euromaiden pankkeja. Näin käydessä rahoittajat vetävät loputkin sijoituksensa euroalueen pankeista ja pörssikursseille sopii odottaa rutkasti punaista. Niiden vakavaraisuus on siten tulilinjalla ja siihen ei auta muu kuin tehdä lisää QE:ta EKP:ltä.

Tämä kierre johtaa nopeasti siihen lopputulokseen, ettei euroseteleitä kannata käyttää edes saniteettitiloissa henkilökohtaisen hygienian ylläpitoon. Luottamus euroon on kadonnut kuin suolistokaasu 30 asteen leveyspiirin halkomaan autiomaahan.

Euroalue voisi ihan hyvin impivaarasoitua em. tavalla, jollei sillä olisi energiavajetta.

Oikea ratkaisu on karsia dynamiitillä Euroopan ylisuurta rahoitusalaa. Pankkituet on lopetettava ja antaa niiden surkeimpien mennä ketarat ojossa kanveesiin. Markkinatalouteen kuuluu oleellisesti oikeus epäonnistumiseen. Eläkeyhtiöt tietysti ottavat siipeensä, mutta eipä niillä ole oikein muutenkaan mitään virkaa. Kunhan syövät meidän kaikkien pöydässä ja me hyväuskoisina kuvittelemme saavamme jatkossa jotain eläkkeitä?

Pankkitukien lopettaminen ja ylivelkaisten maiden asettaminen velkasaneeraukseen aiheuttaa tietysti hetkellisen sekamelskan. Tämä mahdollisuus on tiedetty kuitenkin jo kauan ja siksi siihen on varmasti suunnitelmat turvata ensisijaisesti talouden perusdynamiikka.

EKP:n setelirahoituksella ajaudumme vain syvemmälle teollisuuden (energia)kriisiin ja todennäköisimmin jatkossa seuraa sosiaalista levottomuutta ja epävarmuutta. Todennäköisyys hallitsemattomiin EMU-irtautumisiin kasvaa, ääriliikkeet saavat entistä enemmän jalansijaa ja poliittinen vakaus jää vain muistoksi.

Euroalueella pitää ruveta noudattamaan pelisääntöjä. Niihin lukeutuu CDS-sopimuksien kunnioittaminen, yksityisten firmojen oikeus päästä konkurssiin, avointa keskustelua jatkosta eikä salakerhomaisten kokouksien järjestämistä. Nimenomaisesti CDS-kiertely on ollut omiaan luomaan lisää pakokauhua. Moni rahoittaja maksaa luottoriskijohdannaisensa täysin muista syistä kuin lyö vetoa maan (firman) kaatumisen puolesta. Jos nyt jo todennäköisiltä näyttävien tappioiden suojaaminen on mahdotonta, on meidän turha odottaa investointeja ja rahoitusta Eurooppaan.

Ja se kehitys on jo näkynyt. Vieläkö haluamme tästä kriisistä pahemman – eikö tämä jo riitä?

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu