Pankkinarkomania

Dollarisaatavuuden helpottuminen aiheutti rajuhkon mielialan piristysruiskeen. Pankkinarkomaanit pärjäsivät tuolla piikillä tutuksi tulleet pari päivää. Oleellisempaa ehkä euroalueen pankeille olisi saada euromääräistä rahaliikennettä ajoiksi, mutta mitäs tuosta. Keskuspankkiirit ympäri planeettaa ovat pohtineet ongelmaa. Kuka heistä keksii ensimmäisenä, että syinä ovat a) liian paljon julkista (ja yksityistä) velkaa euroalueella ja b) talous on vaarassa painua kutistumisen puolelle. Viimeisimpänä toiveena pidetty Kiinakin muistutti asiasta jäähtyvillä tunnusluvuillaan.

Välimeren maissa pistetään pieniä firmoja niputtain konkurssiin jatkuvalla, ja ehkä jopa hieman kiihtyvällä vauhdilla. Syy on pankkien pakoitettu sievistely vakavaraisuuden osoittamiseksi. Uutta pääomaa ei Eurooppaan ole helpolla tulemassa, joten ainoat toimenpiteet ovat karsia luototusta ja myydä aiempia velkakirjoja pois. Onneksi jälkimmäiseen löytyy taho, joka on kasaamassa nämä velat meidän kaikkien niskaan.

Yritysten olisikin nähtävä nyt selkeä pankkikriisin kärjistyminen ja ruvettava toden teolla haalimaan rahoituksensa muualta kuin pankin lainatiskiltä. Minä olen valmis tukemaan tuottavia yrityksiä ihan omistanikin, mutten tässä ryskyä ennen ole aikeissa pistää ropoakaan kiinni tähän konkurssiin. Mahdollisesti samalla tavalla ajattelevia on useampikin.

Kun pankkinarkomania on loppu ja piiloitetut pommit on purettu tai annettu räjähtää, voimme katsoa taas tulevaisuuteen rakentavammin. Tällä hetkellä pommisuojassa on ihan viihtyisää.

EKP:n uusi pääjohtaja kävi vihjailemaan ”uusista menetelmistä” taltuttaa kriisi. Pahaksi onneksi ylimääräisen rahan luonti ei toimi jäähtyvässä taloustilanteessa terveellisesti. Ehkei hän tarkoittanut sitten euro-QE:ta.

Hengitystä on turha pidätellä odottaessa kuluvan kuun yhdeksännen päivän kokousta. Eiköhän Merkelin ja Sarkozyn ehdotukset ole jo vuotaneet tarpeeksi seikkaperäisesti esille. Jos näin ei ole jonkun mielestä käynyt niin pienenä vihjeenä kannattaa pohtia Italian tilannetta. Berlusconin ollessa demokratialla valittu pääministeri, kävivät Merkel ja Sarkozy kahden kesken riitelemässä. Nyt, kun Italiassa on ilman kansan mandaattia ohjailemassa vanha kunnon eurokraatti niin heti kelpaa ”päättäviin pöytiin”. Suomi kutsutaan kemuihin vain kuuntelemaan mitä muualla on päätetty.

Lopuksi kaikki nyökkäsivät.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu