Räjäytys ja luovutus

Euron alamäki jyrkkenee. Kuten skeptikot ovat alunperin pureskelleet uusimman, nyt siis jo viidennen ”suuren suunnitelman” euroalueen pelastamiseksi, käy ilmeiseksi hädän todellinen luonne: köyhät vippaavat itselleen ja odottavat ihmettä. EKP pitää Saksan linjaa, oikeastaan tismalleen sitä samaa mitä Suomi harrasti aivan 1990-luvun ensimmäisillä hetkillä. Vähän sen jälkeen Suomi luovutti. Euroalueella kuljetaan samaa polkua. Luovutuksen sijaan voidaan myös räjäyttää. Sen seuraukset ovat vähintäänkin yhtä hämärät kuin euroalueen purku.

Euroalueen ”pankkivyyhti” käsittää noin 23 biljoonan euron edestä erilaisia vastuita ristiin rastiin. Jonkinkokoinen osa on velkaa alueen ulkopuolelle. Sieltä tuleekin selkeää viestiä: EKP:n pitäisi toimia viimeisenä takaajana ja pistää ostaen velkakirjoja reippaalla kouralla. Näin alueen ulkopuolisille tahoille voitaisiin maksaa saatavat ja he voisivat jättää euron ihmettelemään omaa kohtaloaan. Rahan kierto siis lisääntyisi ja reippaasti sittenkin. Vaikka EKP keskittyisi enempikin ostamaan vain euroalueen ”sisäisiä” velkakirjoja niin uutta velkaa ei alueen ulkopuolelle saada helpolla myydyksi, kohtapuoliin se ei onnistu millään. Inflaation kiihtyessä myös tuottovaatimukset kohoavat. Samalla kun talous jäähtyy ja talouskasvu saa negatiivisen etumerkin niin yhdistelmä on stagflaatio. Sen seuraukset ovat taas varmuudella vain hirveät. Hirveyden suuruutta ei osaa sanoa, mutta kun pankkitaseiden lukemia lukee niin lamasta on tulossa pitkä ja todella raaka. Tämä onkin siksi räjäytyksen tie. Loppujen lopuksi EKP:n pitää luovuttaa ja antaa pääomapaon villiintyä lopullisesti. Tällä hetkellä pääomapako on jo rivakkaa ja hätä on siksi hyvin suuri. Stagflaation lisäksi tulee siis vielä reipas devalvaatio.

Toisaalta, jos EKP ei pistä dynamiittipötköjään euroalueen maaperään ja räjäytä velkaa (ja samalla vähän muutakin) pois niin luottolama leviää. Heinäkuisen Brysselin kokouksen tulokset näkyvät. Pelisääntöjen kiertämistä pidin huolestuttavana, kirjoitin aiheesta myös pääministeri Kataiselle (kok). En ole saanut minkäänlaista vastausta. Ilmeisesti kansalaisten huolet eivät kiinnosta siinä määrin, että niitä jaksaisi lukea tai sitten pääministeri Katainen on sitä mieltä, että kaikki sujuu todella hyvin.

Sittemmin kokouksissa ei olla enää tehty järkyttäviä virheitä kuin vain hieman, mutta edistymisen puolesta ei ole päästy pikometriäkään eteenpäin. Puolen prosentin alijäämät kuullostavat hienoilta, mutta tyhjiltä ideoilta. Euroalueella velkaisuus senkuin lisääntyy, Suomikin kantaa kortensa 7 miljardilla kokoon ensi vuonna. Toisaalta uusin idea lainata IMF:lle, joka puolestaan lainaa takaisin euromaille aliarvioi jo kaikkien älykkyyttä. Tietenkin, jos euroalueella lähdetään totaalitääriselle linjalle ja turhautuneiden kansalaisten vastalauseet jyrätään sotilaallisesti niin tämä voisi toimiakin.

Valitkaa noista kahdesta vaihtoehdosta mieleisempi.

susijumala

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja. Sähköpostiosoitteeni nykyisin: <a href="mailto:henri.myllyniemi@pp.inet.fi">henri.myllyniemi@pp.inet.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu