Vapaaehtoisesti panttivangiksi

Harvassa ovat ne kansakunnat, jotka laitetaan omien politiikkojen toimesta kiristäjien panttivangiksi. Yksi näistä erikoisuuksista ovat suomalaiset. Kyseenalaiset onnitteluni. Miten tässä nyt näin on päässyt käymään?

Mikäli satuitte eilen kuuntelemaan Yleisradion pääuutislähetyksessä nyt jo eläkkeellä olevaa Peter Nybergiä, joka jo vuonna 2003 ilmaisi huolensa juuri tämänlaisen kriisin mahdollisuudesta. Häntä ei haluttu kuulla silloin, vähissä tuntuvat olevan kuuntelijat nytkin. Nyberg kertoi, ettei tässä kriisin aikana oikeastaan ole tehty minkäänlaista ratkaisua talouden puolella. Energia on keskitetty vain kaiken paikoillaan pitämiseen vaikka väkisin.

Tämä uhkailujen kerhoksi osoittautunut euroalue sai uusimman ukaasinsa Kreikasta, jossa hallitukselta ei enää pyöritellä ajatuksia kansanäänestyksestä. Nyt puhutaan selkeästi ”make or break” -liturgialla. Tämän ymmärtää. Todella typerillä päätöksillä Kreikka on ajettu armottomasti pois lainamarkkinoilta. Maalla on kuitenkin vastuita pitkin planeettaa ja paljon. He tarvitsevat nuo rahat jatkuvasti ja Kreikan kohdalla voidaan jo puhua lamasta. Pisin yhtäjaksoinen talouden kutistumisputki sivuaa jo Euroopan ennätystä ja suurta visionääriä ei siihen tarvita nähdäkseen tuon ennätyksen menevän rikki. Kreikan talous on piiputtanut nyt viisi vuotta putkeen.

Ajatellaanpa lukemia. IMF laskee, että näillä nykyisillä velkojen uudelleenjärjestelyillä maa pääsee 120% julkiseen velkaisuusasteeseen vuonna 2020. Tämä on se määrä, jolla kriisi itse asiassa puhkesi. Koko tuon ajan Kreikka on siis kriisin syttymishetken jamasta huonommalla tolalla. On myös laskettu, että jos Kreikan talous kasvaisi joka ainoa vuosi 30 vuoden ajan 5% niin maa pääsisi Maastrichtin sopimusten rajoihin, joiden rikkomisesta on jo pohdittu automaattisia sanktioita. Kreikka ei tähän pysty, eikä se sitä tule myöskään haluamaan.

Meillä on vaihtoehtoja. Yksi on, että antaa Kreikan kaatua. Pahaksi onneksi suomalaiset ovat tämän ja edellisen hallituksen aikana päättäneet passittaa kaikki suomalaiset tämän ylivelkaantumiskriisin panttivangeiksi. Kotitalouksiemme velkaantuneisuus on myös lisääntynyt hurjasti eurohuumassa, joten arvatkaapa mitä tästä on lupa odottaa? Lyhytnäköinen ja amatöörimäinen politiikka on saanut meidät näin surkeaan tilaan. Vai onko sittenkään? Onhan se toinenkin vaihtoehto.

Se on, että Kreikka saa nuo rahat. Niitä sanktioita ei tule. Todennäköisesti markkinat armahtavat Kreikan sen 30 vuoden +5% putken jälkeen ja me lapioimme sinne rahaa koko tuon ajan nostaen omia verojamme ja leikaten omia palvelujamme. Kreikan velkataakka tulee kuitenkin kasvamaan, joten tarvitsemme jotain todella mystistä talouskasvua voidaksemme sitä kautta saada tulevat kurjuuden vuodet kompensoitua.

Kreikan kaatuminen ja todennäköinen euroero merkitsee sitä, että meidän afäärimme Kreikkaan kokee lähes täydellisen alaskirjauksen. Olemme toki saaneet jo jonkun kymmenen miljoonaa euroa korkotuloja. Tätä en minäkään unohda. Sen lisäksi menetämme mitä ilmeisimmin TARGET2-järjestelmän vinoumat. Kreikkaan tuskin on kaikkea 30-40 miljardia siirretty, mitä Suomen Pankin tilastoissa on näkynyt, mutta sieltäkin sopii odottaa aivan suoria tappioita ja reilusti. Sitten on vielä suorat EKP:n tuet kreikkalaispankeille. Viimeisiä määriä en pysty tässä kohtaa sanomaan, mutta lukemia n. 70 miljardia on voinut lukea. Nämä tappiot tulevat toki meille EKP:n kautta hieman pienempänä. Niillä on vain se vaikutus, että ne murentavat myös muiden maiden mahdollisuuksia pysyä pinnalla.

Kreikkaa ei voida myöskään pakoittaa, koska NATO-maahan tehty invaasio on todennäköisimmin poliittisestikin niin suuri virheliike, ettei muu maailma taida ihan passiivisesti tätä katsella.

Muualla Etelä-Euroopassa menee ihan yhtä huonosti. Portugali tulee ilmeisesti jo tämän vuoden aikana kysymään lisää rahaa, Espanja havaitsi pienet kirjanpitopomminsa eri maakuntien taholta ja alijäämärajat tuntuvat vain kasvavan. Ohimennen mainitsemani Nyberg kertoi, ettei markkinoiden rauhoittumista ole lupaa odottaakaan. Esimerkiksi typerästi ideoidut velkasaneeraukset takaavat ainoastaan sen, ettei kukaan muu niihin halua koskea. EKP ja vakausvirveli jos pitävät super senior -asemansa niin muille tulee turskaa tuutin täydeltä. Ja jos EKP & kelmien kerhot niitä alaskirjauksia tekisikin niin sitten edessä on EKP:n ”pääomittaminen”, joka merkitsee joko satojen miljardien tukipakettia EKP:lle tai sieltä taiotaan uutta riihikuivaa meidän kaikkien eurolla maksavien ostovoimaa romahduttamaan. Näinpä Italian kymmenvuotiset ovat taas halailemassa seitsemää prosenttia.

Näin ollen olemme vähintäänkin Kreikan ja tämän eurokerhon ”päättävien pöytien” panttivankeina, mutta todennäköisesti kiristäjiä on tulossa lisää.

Kyyti on kylmää. Itsepähän olemme tällaiset hallitukset halunneet. Nautitaan siis koko rahan edestä.

0
susijumala
Perussuomalaiset Turku

Olen niukasti alta viisikymppinen toimittaja, Kreikan mantereella elellyt paluumuuttaja, makrotalouden ja frappen suurkuluttaja. Turun PS:n sihteeri (5/2013-12/2013), Turun PS:n edustaja 2014. Keskuspankkiaktivisti. Piensijoittaja.
Sähköpostiosoitteeni nykyisin: henri.myllyniemi@pp.inet.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu